Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media
Valikko

Pohjoismaiden pääministerit: Vahvempaa pohjoismaista yhteistyötä vahvemmassa YK:ssa

Valtioneuvoston viestintäosasto 20.9.2020 10.00
Tiedote 593/2020

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 20.9. 

Tänä vuonna YK:n yleiskokous juhlistaa järjestön 75-vuotista taivalta. Koskaan ei monenvälinen yhteistyö ole ollut näin tärkeää kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden takaamiseksi kaikille.

Maiden sisäisen ja keskisen polarisaation vahvistuminen on huolestuttavan kriittistä. Edistyksellisten maiden on tultava avuksi ja otettava suurempi vastuu monenvälisen järjestelmän turvaamisesta. Pohjoismaat haluavat tehdä YK:ssa tiiviimpää yhteistyötä, ja kannamme vastuumme EU:n ja maailman muiden samanmielisten toimijoiden kanssa.

75 vuotta sitten kahden tuhoisan maailmansodan raunioissa maailman kansakunnat sopivat yhteistyöstä ja konfliktien ratkaisusta sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen puitteissa. YK:sta on vähitellen kehittynyt järjestö, joka etsii vastauksia moniin globaaleihin kysymyksiin, kuten köyhyyteen, kestävään kehitykseen, ihmisoikeuksiin, tasa-arvoon, kauppaan, ympäristöön ja ilmastoon – nojaten yhteiseen käsitykseen kansainvälisestä yhteistyöstä ainoana keinona vastata aikamme suuriin haasteisiin.

75 vuodessa on saavutettu paljon positiivista, mutta haluamme nyt suunnata katseet tulevaisuuteen.

Huomenna avattavassa YK:n korkean tason kokouksessa kaikki 193 jäsenvaltiota hyväksyvät yhteisen julkilausuman, jolla halutaan tehdä YK:sta ketterämpi, vastuullisempi ja tehokkaampi. Me Pohjoismaissa tuemme sitä täysin ja sitoudumme varmistamaan sen täytäntöönpanon seuraavilla aloilla:

Vahvempi ja uudistettu YK. YK tarvitsee paremmat keinot vaatia kansainvälistä oikeutta rikkoneita maita vastuuseen. YK on osoittanut johtajuutta koronaviruspandemian hoidossa, mutta kriisi on osoittanut, että tarvitsemme vahvemman monenvälisen järjestelmän, joka pystyy vastaamaan vieläkin paremmin tulevaisuuden tarpeisiin. Tuemme pääsihteeri Guterresin kunnianhimoista tavoitetta tehostaa YK:n toimintaa. Kollektiivinen turvallisuus edellyttää, että kaikki maat puolustavat sääntöpohjaista maailmanjärjestystä ja osallistuvat ennakoivasti monenväliseen yhteistyöhön.

YK:n tukeminen pandemian hoidossa. Selviämme kriisistä vain, jos pidämme toisistamme huolta. Yhteinen vastuumme on vahvistaa globaaleja terveysjärjestelmiä, edistää globaalia terveysturvallisuutta ja rakentaa terveempiä yhteiskuntia. Annamme YK:lle, WHO:lle ja rokoteallianssi Gaville kaiken tukemme, jotta koronavirusrokote saataisiin käyttöön oikeudenmukaisesti kaikkialla maailmassa. Ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja tasa-arvoa koskevat yleismaailmalliset arvot ovat pohjoismaisuuden ydintä, ja niillä tulisi olla keskeinen asema myös pandemian hoidossa ja Agenda 2030 -ohjelman toteutuksessa.

Kestävä elpyminen. Pandemiaa seuraavien globaalien elvytystoimien täytyy kohdistua paremman, vahvemman ja vihreämmän maailman rakentamiseen. Tuemme vahvasti Agenda 2030:n ja Pariisin sopimuksen parempaa toimeenpanoa. Toimimme päättäväisesti vihreän ja kestävän siirtymän puolesta sekä Pohjoismaissa että maailmanlaajuisesti ja erityisesti köyhimmissä ja haavoittuvimmissa maissa. Meidän on varmistettava, että meillä on uusien työmarkkinoiden vaatimuksia vastaavat taidot.

Oikeudenmukainen ja osallistava elpyminen. Ponnisteluja tasa-arvoisemman ja yhdenvertaisemman maailman puolesta on vahvistettava. YK tarvitsee parempia työkaluja puuttua yhteiskuntiamme jakavaan järjestelmälliseen eriarvoisuuteen. Kestävän sosioekonomisen elpymisen on oltava oikeudenmukaista ja osallistavaa, eikä ketään saa jättää sen ulkopuolelle. Olemme vauhdittamassa ihmisoikeuksien turvaamista ja naisten ihmisoikeuksien toteutumista eritoten seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien saralla. Naisten taloudellisen voimaantumisen edistämisen on oltava keskeisessä asemassa, kun talouskasvua ja työpaikkojen luomista käynnistetään uudelleen.

Yhteisen turvallisuuden vahvistaminen. Viimeiset 75 vuotta YK on ollut parantamassa yhteistä turvallisuuttamme ennaltaehkäisevän diplomatian ja rauhanturvaoperaatioiden keinoin. Kun Norja on turvallisuusneuvostossa vuosina 2021–2022, voivat Pohjoismaat jälleen kerran edistää tehokkaampaa ja avoimempaa turvallisuusneuvostoa. Pohjoismailla on pitkät yhteiset perinteet konfliktien ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa. Jatkamme 20 vuotta sitten hyväksytyn Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman toimeenpanon edistämistä. Koska meillä on pitkät perinteet humanitaarisessa toiminnassa, voimme jatkaa ponnisteluja varmistaaksemme, että hädässä olevat saisivat tarvitsemansa kiireellisen avun.

Vielä 75 vuotta Hiroshiman ja Nagasakin ja 50 vuotta ydinsulkusopimuksen voimaantulon jälkeen ydinaseriisunta on edelleen tärkeää yhteiselle turvallisuudelle. Globaali asevalvontajärjestelmä on kriisissä, kun osa maista rikkoo sopimuksia ja laajentaa ydinasevarastojaan. Ratkaisuja on löydettävä monenvälisen yhteistyön keinoin niin, että ydinsulkusopimus on kaiken ydinaseriisunnan kulmakivi.

Yhteiskunnat on rakennettava uudelleen tasa-arvoista, yhdenvertaista, rauhanomaista, ilmastomyönteistä ja kestävää tulevaisuutta varten. YK:n ja kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen on ratkaisevan tärkeää kollektiiviselle turvallisuudellemme, vauraudellemme ja yhteisille eduillemme. Nykyiset ja tulevat sukupolvet eivät tyydy yhtään vähempään.

Meidän on vahvistettava niitä ydinarvoja, joille YK perustettiin, ja rakennettava turvallisempaa ja parempaa tulevaisuutta tuleville sukupolville. Yhdessä olemme vahvempia.


Mette Frederiksen, Tanskan pääministeri
Sanna Marin, Suomen pääministeri
Erna Solberg, Norjan pääministeri
Stefan Löfven, Ruotsin pääministeri
Katrín Jakobsdóttir, Islannin pääministeri

Palaa sivun alkuun