Talouspolitiikka-kirjoitussarja
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn: Talouden näkymä sodan sumussa

Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt Euroopan turvallisuuden perustaa. Ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan suurvalta on ryhtynyt sotatoimiin Euroopassa toista valtiota kohtaan. Neuvottelutien hylännyt Venäjän johto aiheuttaa toimillaan valtavasti kärsimystä ja tuhoa – ei yksin Ukrainalle, vaan myös sen omalle kansalle.

Tällä synkällä hetkellä ajatuksemme ovat ukrainalaisten luona. Länsi ja Eurooppa ovat osoittaneet vahvaa yhtenäisyyttä tukea Ukrainaa ja sanktioida Putinin Venäjää.
 
Euroopan unioni, Yhdysvallat ja muu maailma ovat tuominneet Venäjän toimet ja asettaneet ennennäkemättömän laajat pakotteet Venäjälle. Pakotteiden vaikutuksia on vielä tässä vaiheessa mahdotonta arvioida tarkasti. Nopeimmin vaikutukset ovat näkyneet rahoitusmarkkinoilla sekä energia- ja raaka-ainemarkkinoilla, mutta sodan kokonaisvaikutukset ulottuvat paljon syvemmälle. Sodan sumu hämärtää myös talouden näkymää tällä hetkellä. 

Euroopan talouden yleiskuva ennen sodan syttymistä oli positiivinen. Vaikka omikronaalto haittasi talouden toimintaa, maailmantalouden ennustettiin kasvavan tänä vuonna noin neljän prosentin vauhtia. Euroalueen talous on toipunut koronapandemiasta vauhdikkaasti ja huomattavasti pandemian alkuvaiheessa tehtyjä ennusteita paremmin. Talouspolitiikan nopea ja laaja-alainen reaktio onnistui estämään massatyöttömyyden ja konkurssiaallon. Euroalueen tuotannon taso palasi pandemiaa edeltäneisiin lukemiin viime vuoden lopussa, ja myös työllisyys oli kohenemassa nopeasti. Samaan aikaan kallistuneet polttoaineiden ja ruoan hinnat rasittivat kotitalouksia ja yrityksiä.

Euroalueen kuluttajahinnat ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti. Tammikuussa inflaatio kiihtyi 5,1 prosenttiin. Ennakkotietojen perusteella inflaatiovauhti oli helmikuussa jo 5,8 %. Inflaation nopeutumisen taustalla on ollut kolme päätekijää.

Ensinnäkin energiainflaatio selittää yli puolet euroalueen inflaatiosta. Sitä on kiihdyttänyt maakaasun, sähkön ja öljyn kysynnän ja tarjonnan epätasapainon vuoksi tapahtunut voimakas hintojen nousu jo vuoden 2021 aikana. Kun vielä helmikuun alussa hintojen nousun odotettiin tasoittuvan, nyt Venäjän hyökkäys on kääntänyt tilanteen ja näkynyt nopeasti raaka-aineiden ja energian entistä kalliimpina hintoina. Venäjä on maailmanlaajuisesti suuri kaasun ja öljyn viejä. Venäjä tuottaa vientiin myös monia teollisuuden raaka-aineita, ja sekä Venäjä että Ukraina ovat merkittäviä elintarvike- ja lannoiteraaka-aineiden viejiä.

Toiseksi odotettua nopeampi toipuminen taantumasta on pahentanut tuotannon pullonkauloja ja komponenttien saatavuusongelmia. Nämä tarjontakapeikot ovat johtaneet hintojen nousuun monissa hyödykeryhmissä.
 
Kolmanneksi euroalueen inflaatiota on nopeuttanut myös yksityisten palveluiden hintojen normalisoituminen talouksien avauduttua syksyllä 2021.

Nämä ilmiöt eivät silti aiheuta inflaation pysyvää kiihtymistä, elleivät ne johda hintojen ja palkkojen nousukierteeseen. Euroalueella palkkainflaatio on toistaiseksi ollut melko maltillista. Sopimuspalkkojen nousu ei toistaiseksi näytä kiihtyneen, eikä muissakaan palkka- ja työkustannusmittareissa nähdä vielä selviä viitteitä noususta.
 
Venäjän ja Ukrainan välinen sota muuttaa Euroopan ennustekuvaa olennaisesti. Venäjän talous tulee kärsimään pakotteista pahoin. Tämä se heijastuu negatiivisesti myös sen kanssa kauppaa käyviin maihin, Suomi mukaan lukien. Sodasta seuraava talouskasvun vaimeneminen hillitsee osaltaan palkkapaineita ja inflaation kiihtymistä, mutta toisaalta korkealla pysyvät energian ja raaka-aineiden hinnat kasvattavat hinta-palkkakierteen riskiä. 

Euroopan keskuspankin neuvosto päätti joulukuussa 2021, että talouden vahva elpyminen sekä inflaation palautuminen lähemmäksi tavoitettaan mahdollistavat rahapoliittisten ostojen asteittaisen pienentämisen.  Seuraamme tilannetta koko ajan ja arvioimme keskipitkän aikavälin inflaationäkymiä huolella aina uusien tietojen valossa.
 
Epävarmassa tilanteessa on vanhan sanonnan mukaisesti parempi katsoa kuin katua eli edetä rahapolitiikan normalisoinnissa nimenomaan asteittain ja askelittain. Kun liikutaan sumussa, kannattaa edetä pienin, varovaisinkin askelin. Rahapolitiikkaa harjoitetaan johdonmukaisesti ja joustavasti, liikkumavara säilyttäen. 

Eurojärjestelmä seuraa Ukrainan sodan vaikutuksia tarkasti ja laatii laaja-alaisen ja ajantasaisen arvion talousnäkymistä maaliskuun 10. päivän EKP:n neuvoston rahapoliittiseen kokoukseen.
 
EKP panee osaltaan täytäntöön EU:n ja Euroopan maiden hallitusten päättämät pakotteet. EKP myös varmistaa, että likviditeettitilanne säilyy hyvänä ja käteistä on kansalaisten saatavilla. 

EKP on valmis kaikkiin tarvittaviin toimiin velvollisuuksiensa täyttämiseksi eli hintavakauden ja rahoitusvakauden varmistamiseksi euroalueella.

Olli Rehn
Suomen Pankin pääjohtaja

Talousneuvoston Talouspolitiikka-kirjoitussarjassa neuvoston jäsenet ja asiantuntijat kirjoittavat talouden ajankohtaisista kysymyksistä sekä taustoittavat talousneuvostossa käsiteltäviä asioita.