Tasavallan presidentin esittely 10.4.2015

Tasavallan presidentti vahvisti viittomakielilain. Lain tavoitteena on edistää viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien toteutumista. Viranomaisten on toiminnassaan edistettävä viittomakieltä käyttävien mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään. Laki koskee suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Laki tulee voimaan 1.5.2015.

Luettelossa ovat presidentin tekemät julkiset päätökset.

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 10.4.2015 seuraavat lait:

Laki rikoslain 20 luvun 8 §:n muuttamisesta (HE 229/2014 vp). Seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttöä koskevaa rikoslain pykälää muutetaan. Laki tulee voimaan 1.6.2015. (OM osastopäällikkö Asko Välimaa 0295 150 248)

Viittomakielilaki (HE 294/2014 vp). Viittomakielilain tavoitteena on edistää viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien toteutumista. Viranomaisten on toiminnassaan edistettävä viittomakieltä käyttävien mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään. Laki koskee suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Laki tulee voimaan 1.5.2015. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sen turvaamiseksi, että viittomakieltä käyttävien oikeudet toteutuvat koko maassa siten kuin heidän kielellisiä oikeuksiaan koskevaa lainsäädäntöä laadittaessa on tarkoitettu. (OM johtaja Johanna Suurpää 0295 150 534)

Laki vankeuslain muuttamisesta ja laki tutkintavankeuslain muuttamisesta, laki rikoslain muuttamisesta, laki pakkokeinolain 4 luvun 1 §:n muuttamisesta, laki valvotusta koevapaudesta annetun lain 40 §:n muuttamisesta, laki hallinto-oikeuslain 12 b §:n muuttamisesta ja laki henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanossa annetun lain 10 §:n muuttamisesta (HE 45/2014 vp). Vankeuslakia, tutkintavankeuslakia ja rikoslain eräitä rangaistusta ja vankeutta koskevia säännöksiä täsmennetään. Keskeiset muutokset liittyvät tapaamisia, sähköistä viestintää ja muutoksenhakua koskeviin säännöksiin. Lait tulevat voimaan 1.5.2015. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy kiireellisesti valmistelemaan lainsäädäntömuutoksia, joilla vanginkuljetusten turvallisuus voidaan taata nykyistä paremmin. (OM hallitusneuvos Ulla Mohell 0295 150 576)

Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta, laki rikoslain muuttamisesta, laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä annetun lain 8 §:n muuttamisesta, laki vankeuslain 4 luvun 6 §:n ja 21 luvun 2 §:n muuttamisesta, laki valvotusta koevapaudesta annetun lain muuttamisesta, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta, laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 9 §:n muuttamisesta, laki hovioikeuslain 9 §:n muuttamisesta, laki ulosottokaaren 2 luvun 24 §:n muuttamisesta ja laki kansalaisuuslain 19 a §:n muuttamisesta (HE 215/2014 vp). Laeilla täsmennetään yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon tavoitetta tukea tuomittua hänen sosiaalisen selviytymisensä edistämiseksi sekä lisätä hänen valmiuksiaan elää rikoksetonta elämää, muun muassa nimenomaisesti säätämällä mahdollisuudesta käyttää päihdehuollon avo- ja laitoshoidon palveluita. Yhdyskuntaseuraamusten määräämiseen, valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien arviointien ja lausuntojen laatimista yhtenäistetään. Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoon liittyviä muutoksenhakumahdollisuuksia täsmennetään säätämällä, mitkä päätökset ovat muutoksenhaun alaisia. Lait tulevat voimaan 1.5.2015. (OM hallitusneuvos Anne Hartoneva 0295 150 344)

Laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista annetun lain 5 §:n muuttamisesta (HE 356/2014 vp). Kaupallisten sopimusten maksuehdoista annettua lakia muutetaan siten, että elinkeinonharjoittajien välisissä sopimuksissa maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Laki tulee voimaan 1.5.2015. (OM lainsäädäntöneuvos Pekka Pulkkinen 0295 150 224)

Laki kansainvälisestä oikeusavusta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla, laki eräille kansainvälisille elimille Suomessa annettavasta virka-avusta sekä sellaisten elinten toimivallasta annetun lain muuttamisesta, laki Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvistä oikeudenhoitoa koskevista säännöksistä annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja laki oikeusapulain 3 §:n muuttamisesta (HE 216/2014 vp). Laki kansainvälisestä oikeusavusta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla sisältää yleiset säännökset kansainvälisen oikeusavun antamisesta ja pyytämisestä sekä näitä täydentäviä säännöksiä esimerkiksi asiakirjojen tiedoksiannosta ja todisteiden vastaanottamisesta vieraassa valtiossa. Lakiin otetaan myös säännökset vieraan valtion tuomioistuimen antaman tuomion tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta Suomessa. Laki on toissijainen. Sitä sovelletaan, jollei muusta laista, Euroopan unionin lainsäädännöstä tai Suomea sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu. Lait tulevat voimaan 1.10.2015. (OM lainsäädäntöneuvos Maarit Leppänen 0295 150 276)

Laki oikeudenkäymiskaaren 25 ja 25 a luvun muuttamisesta ja laki sotilasoikeudenkäyntilain 3 §:n muuttamisesta (HE 246/2014 vp). Jatkokäsittelylupajärjestelmää koskevia säännöksiä muutetaan siten, että ne tulevat yleisesti sovellettaviksi riita- ja hakemusasioissa. Asiassa tarvitaan jatkokäsittelylupa, kun käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta valittamalla. Rikosasian vastaaja, joka on tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta, ei kuitenkaan tarvitse jatkokäsittelylupaa miltään osin asiassa, jos valitus koskee hänen syykseen luettua rikosta taikka rangaistusta. Rangaistuksen ankaruutta arvioitaessa ei oteta huomioon vankeusrangaistuksen ohessa tuomittua sakkoa tai muuta rikosoikeudellista seuraamusta. Syyttäjä tai asianomistaja ei tarvitse jatkokäsittelylupaa miltään osin asiassa, jos vastaaja on tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta ja valitus koskee vastaajan syyksi luettua rikosta taikka vastaajalle tuomittua rangaistusta. Lait tulevat voimaan 1.10.2015. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus joutuisasti selvittää tarpeen ja mahdollisuudet ottaa käyttöön järjestelmä, jossa suullinen näyttö otetaan muutoksenhakutuomioistuimessa vastaan käräjäoikeudessa tehdyn kuva- ja äänitallenteen avulla. (OM lainsäädäntöneuvos Maarit Leppänen 0295 150 276)

Laki rikoslain muuttamisesta, laki pakkokeinolain 10 luvun 3 ja 6 §:n muuttamisesta, laki poliisilain 5 luvun 8 §:n muuttamisesta, laki sotilasoikeudenkäyntilain 2 §:n muuttamisesta ja laki oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 6 §:n muuttamisesta (HE 232/2014 vp). Rikoslakiin tehdään muutoksia eräiden tietoverkkorikoksia koskevien säännösten osalta. Muutokset sisältävät myös identiteettivarkautta koskevan rangaistussäännöksen. Rikoslain lisäksi muutoksia tehdään pakkokeinolakiin, poliisilakiin ja sotilasoikeudenkäyntilakiin. Lait tulevat voimaan 4.9.2015. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa itsenäisenä esiintyvän identiteettivarkauden nykyisten tutkintakeinojen ja -valtuuksien toimivuutta ja riittävyyttä, ja jos aihetta ilmenee, ryhtyy toimenpiteisiin kyseisten rikosten torjunnan ja selvittämisen tehostamiseksi. (OM lainsäädäntöneuvos Mikko Monto 0295 150 470)

Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain muuttamisesta ja laki ulkomaalaislain muuttamisesta (HE 266/2014 vp). Kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annettuun lakiin tehdään muutoksia, jotka koskevat ihmiskaupan uhrien auttamista ja tunnistamista. Ulkomaalaislakia muutetaan siten, että harkinta-aikaa koskevat säännökset yhdenmukaistetaan suhteessa kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain muutoksiin. Lait tulevat voimaan 1.7.2015. (SM erityisasiantuntija Elina Immonen 0295 488 593)

Laki alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 9 §:n muuttamisesta (HE 352/2014 vp). Alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annettua lakia muutetaan siten, että pienten riippumattomien panimoiden alkoholiveron alennusta lisätään. Lisäksi verotukeen oikeutettujen panimoiden vuosituotannon ylärajaa nostetaan. Laki tulee voimaan 1.5.2015. Lakia sovelletaan 1.1.2015 alkaen. (VM hallitusneuvos Merja Sandell 0295 530 191)

Kuntalaki ja laki kuntarakennelain muuttamisesta, laki kielilain muuttamisesta, laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain muuttamisesta, laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a §:n kumoamisesta, laki pelastuslain 24 §:n muuttamisesta, laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain 11 §:n muuttamisesta, laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 13 §:n muuttamisesta, laki työsopimuslain 2 luvun 18 §:n muuttamisesta, laki kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, laki valtion virkamieslain 66 a §:n muuttamisesta ja laki merityösopimuslain 2 luvun 23 §:n muuttamisesta (HE 268/2014 vp) eduskunnalle kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Kuntalaki on kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Kuntalain tarkoituksena on edistää kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Lisäksi tehdään muutoksia kielilakiin ja kuntarakennelakiin sekä useisiin muihin lakeihin. Lait tulevat voimaan 1.5.2015, kuitenkin siten, että laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a §:n kumoamisesta tulee voimaan 1.1.2017. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että jatkossa suuria ja kauaskantoisia kuntiin kohdistuvia uudistushankkeita valmistellaan aidossa yhteistyössä parlamentaarisesti. (VM lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää 0295 530 266)

Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta (HE 350/2014 vp). Nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia muutetaan siten, että nestekaasun verottomuus poistetaan. Nestekaasusta kannetaan muiden lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden tapaan nestekaasun energiasisältöön perustuva energiasisältövero ja poltosta syntyvän hiilidioksidin ominaispäästöön perustuva hiilidioksidivero. Hallinnollisista syistä enintään 1 000 gramman vähittäismyyntipakkauksissa oleva nestekaasu säilyy verottomana. Siihen sovelletaan kuitenkin edelleen valmisteverotuksen valvontaa ja siirtämistä koskevia säännöksiä. Nestekaasun verotuksessa noudatetaan valmisteverotuksen yleisiä periaatteita ja menettelyitä, joista säädetään valmisteverotuslaissa ja nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetussa laissa. Laki tulee voimaan 1.1.2016. (VM lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen 0295 530 372)

Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta (HE 210/2014 vp). Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annettuun lakiin tehdään muutoksia, jotka koskevat koulumatkatuen määrää opiskelijan käyttäessä koulumatkaansa eräiden toimivaltaisten viranomaisten palvelusopimusasetuksen mukaisesti järjestämää joukkoliikennettä. Laki tulee voimaan 1.8.2015. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että seuraavalla vaalikaudella toteutetaan opintotukilainsäädännön kokonaisuudistus, jolla turvataan päätoimisen opiskelun taloudelliset edellytykset ja jossa otetaan huomioon myös järjestelmän selkeyttä, läpinäkyvyyttä, joustavuutta ja kannustavuutta sekä opiskelijoiden keskinäistä yhdenvertaisuutta parantavat näkökohdat. (OKM neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen 0295 330 110)

Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin (HE 250/2014 vp). Lailla säädetään valtion rahoituksesta niihin yhteiskunnallisiin tehtäviin, jotka on lailla säädetty evankelis-luterilaisen kirkon tehtäväksi. Nämä yhteiskunnalliset tehtävät ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Valtion rahoitus myönnetään vuosittain kirkon keskusrahastolle. Laki tulee voimaan 1.1.2016. (OKM vanhempi hallitussihteeri Joni Hiitola 0295 330 108)

Liikuntalaki (HE 190/2014 vp). Liikuntalain keskeisinä tavoitteina on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysistä toimintakykyä, lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, liikunnan kansalais- ja seuratoimintaa sekä huippu-urheilua samoin kuin liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita sekä eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävänä on vastata maan liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä sekä liikunnan yleisten edellytysten luomisesta valtionhallinnossa. Kunnan tehtävänä on luoda edellytyksiä paikallistasolla kunnan asukkaiden liikunnalle järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen, tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoimintaa, rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja sekä kehittämällä kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä. Valtion liikuntaneuvoston keskeisenä tehtävänä on ministeriön asiantuntijaelimenä käsitellä liikunnan kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä asioita sekä erityisesti arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella. Liikuntaa edistävien järjestöjen valtionavustuksen piiriin hyväksymisen ja valtionavustuksen saamisen perusteita uudistetaan. Järjestön valtionapukelpoisuus voidaan tarvittaessa peruuttaa, jos se ei täytä säädettyjä valtionavustuksen saamisen edellytyksiä. Laki tulee voimaan 1.5.2015. (OKM ylitarkastaja Heidi Sulander 0295 330 298)

Kalastuslaki, laki luonnonsuojelulain muuttamisesta, laki rikoslain 2 a luvun 9 §:n muuttamisesta ja laki oikeudesta yleisiin vesialueisiin annetun lain 4 §:n muuttamisesta (HE 192/2014 vp). Kalastuslaki antaa puitteet kalavarojen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän käytön järjestämiseen. Lain avulla luodaan mahdollisimman hyvät edellytykset kaupalliselle ja vapaa-ajankalastukselle ottaen huomioon kalakantojen tila. Lisäksi kalastuslain mukaisten toimijoiden roolia selkeytetään. Kalastusoikeudet säilyvät pääpiirteissään nykyisenlaisina ja kalastuslain soveltamisalassa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Yleiskalastusoikeuksia ja valtion kalastusmaksuja yksinkertaistetaan ja laajennetaan yhdistämällä kalastuksenhoitomaksu ja viehekalastuslupa yhdeksi kalastonhoitomaksuksi, joka oikeuttaa kalastukseen yhdellä vieheellä koko maassa erityiskohteita lukuun ottamatta. Lait tulevat voimaan 1.1.2016. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää osakaskuntia koskevan yhteisaluelain (758/1989) muutostarpeiden arvioimista osakkaiden keskinäisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja osakaskuntatoiminnan kehittämiseksi. 2) Eduskunta edellyttää, että kalastuslain 13 §:n mukaisen lupajärjestelmän käytännön toimivuutta kaupallisten kalastajien kalavesien saantiin sekä kotimaisen pyydetyn kalan tarjontaan seurataan ja vaikutusten arvioinnista toimitetaan selvitys maa- ja metsätalousvaliokunnalle kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulon jälkeen. (MMM lainsäädäntöneuvos Heidi Aliranta 0295 162 410)

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta (HE 275/2014 vp). Lakia muutetaan erityisesti tuotantolaitosten tarkastussuunnitelman ja -ohjelman, toiminnanharjoittajan tiedottamisvelvollisuuden sekä viranomaisen kuulemis- ja tiedottamisvelvoitteen osalta. Lisäksi tarkennetaan räjähteitä koskevia säännöksiä. Lakiin lisätään myös säännökset räjähteiden valmistuksesta siirrettävällä laitteistolla sekä tilapäisestä varastoinnista. Lisäksi tarkennetaan säännöksiä kaupan yhteydessä tapahtuvasta räjähteiden varastoinnista ja sen valvonnasta. Laki tulee voimaan 1.6.2015. (TEM kaupallinen neuvos Tomi Lounema 0295 062 697)

Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta, laki maa-aineslain muuttamisesta ja laki Euroopan unionin yhteistä etua koskevien energiahankkeiden lupamenettelystä annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 257/2014 vp). Ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain samaa hanketta koskevat erilliset lupamenettelyt yhdistetään siten, että yhteiskäsittelyssä noudatetaan ympäristönsuojelulain menettelysäännöksiä. Ympäristölupamääräysten tarkistamismenettely kumotaan ja korvataan valvontaviranomaisen velvollisuudella tarkastella luvan muuttamisen perusteiden olemassaoloa. Samalla tehdään myös muutoksia ympäristöluvanvaraisen toiminnan olennaisen muutoksen käsittelyssä käytettävään lupamenettelyyn. Eläinsuojien ja turkistarhojen ympäristöluvanvaraisuuden kynnysarvoihin tehdään muutoksia. Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta ja laki Euroopan unionin yhteistä etua koskevien energiahankkeiden lupamenettelystä annetun lain 1 §:n muuttamisesta tulevat voimaan 1.5.2015. Laki maa-aineslain muuttamisesta tulee voimaan 1.7.2016. (YM hallitusneuvos Oili Rahnasto 0295 250 244)

Tasavallan presidentti hyväksyi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen, päätti varauman tekemisestä ja vahvisti lain naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, lain rikoslain 1 luvun 11 §:n muuttamisesta ja lain ulkomaalaislain 54 §:n muuttamisesta (HE 155/2014 vp). Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehtiin Istanbulissa 11.5.2011. Yleissopimuksen tavoitteena on naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja poistaminen, väkivallan uhrien suojeleminen sekä väkivallan tekijöiden saattaminen edesvastuuseen. Yleissopimuksella perustetaan myös erityinen kansainvälinen seurantajärjestelmä, naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmä, jonka avulla seurataan sopimusmääräysten täytäntöönpanoa. Varauma; Suomi varaa oikeuden olla soveltamatta 55 artiklan 1 kohtaa rikoslain 21 luvun 7 §:n mukaiseen lievään pahoinpitelyyn silloin kun rikos kohdistuu muuhun kuin rikoslain 21 luvun 16 §:n 1 momentissa tarkoitettuun henkilöön. Laki sopimuksen voimaansaattamisesta tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella. Laki rikoslain 1 luvun 11 §:n muuttamisesta ja laki ulkomaalaislain 54 §:n muuttamisesta tulevat voimaan 1.8.2015. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että turvakotiverkosto rakennetaan asteittain Euroopan neuvoston perheväkivaltaa vastustavan erikoisyksikön suosituksessa tarkoitetulle tasolle ja tähän varataan riittävät, vuosittain nousevat määrärahat.  2) Eduskunta edellyttää, että kaikkien yleissopimuksen mukaisten erityispalvelujen osalta ryhdytään kiireellisesti toimiin toimivien palveluketjujen ja matalan kynnyksen tukipalvelujen varmistamiseksi. 3) Eduskunta edellyttää, että kansalaisjärjestöjen työ yleissopimuksen toimialalla turvataan riittävällä resursoinnilla. (UM oikeuspäällikkö Päivi Kaukoranta 0295 351 144)

Tasavallan presidentti ratifioi vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ja yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan, vahvisti lain vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja lain eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain muuttamisesta (HE 284/2014 vp). Suomi allekirjoitti vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan 30.3.2007. Yleissopimuksen tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, edistää ja suojella näitä oikeuksia ja vapauksia sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista. Syrjintäkielto sekä esteettömyys ja saavutettavuus ovat yleissopimuksen johtavia periaatteita. Yleissopimuksen täytäntöönpanoa varten nimetään kansallinen yhteystaho ja perustetaan kansallinen koordinaatiojärjestelmä. Lisäksi nimetään rakenne, jonka avulla edistetään, suojellaan ja seurataan yleissopimuksen kansallista täytäntöönpanoa. Valinnaisen pöytäkirjan mukaan sopimuspuolen lainkäyttövaltaan kuuluvilla henkilöillä ja henkilöryhmillä on oikeus tehdä valituksia vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle, jos nämä katsovat sopimuspuolen loukanneen heidän yleissopimuksella tunnustettuja oikeuksiaan. Valinnaisessa pöytäkirjassa määrätään myös tutkintamenettelystä. Lakien voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että ennen vammaisyleissopimuksen ratifioinnin loppuunsaattamista varmistetaan, että sopimuksen 14 artiklan ratifioinnin edellytykset täyttyvät kansallisessa lainsäädännössä. (UM oikeuspäällikkö Päivi Kaukoranta 0295 351 144)

Tasavallan presidentti hyväksyi ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn viidennentoista pöytäkirjan ja vahvisti lain ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn viidennentoista pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 261/2014 vp). Suomi allekirjoitti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn viidennentoista pöytäkirjan 24.6.2013. Pöytäkirjan tarkoituksena on jatkaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen toiminnan tehostamista ja parantaa sen edellytyksiä käsitellä ihmisoikeusvalituksia tehokkaasti ja valittajien oikeusturvaa kunnioittaen.  Lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 0295 351 159)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 10.4.2015 seuraavat kansainväliset asiat:

Suurlähettiläs Pekka Orpanan tai hänen estyneenä ollessaan lähetystösihteeri Outi Isotalon valtuuttaminen sopimaan noottienvaihdolla eräiden Suomen ja Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan välillä tehtyjen kahdenvälisten sopimusten soveltamisen jatkamisesta Suomen ja Serbian välillä. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 0295 351 159)

Suurlähettiläs Markku Virrin tai hänen estyneenä ollessaan lähetystöneuvos Juha Savolaisen valtuuttaminen tekemään noottienvaihdolla sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja Brasilian liittotasavallan hallituksen välillä diplomaattisen, konsuli-, sotilas-, hallinnollisen ja teknillisen henkilökunnan perheenjäsenten ansiotyön tekemisestä. Brasilian kanssa tehty sopimus noudattaa pääpiirteissään aiempia Suomen tekemiä kahdenvälisiä perhe- ja puolisosopimuksia. Perhe- ja puolisosopimuksen tekemisen myötä työtä tekevillä perheenjäsenillä on mahdollisuus säilyttää diplomaattistatus ja osittainen immuniteetti. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 0295 351 159)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 10.4.2015 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti nimitti arvonimilautakunnan jäseniksi valtiotieteiden maisteri Lauri Kontron, kansanedustaja Jutta Urpilaisen ja toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen toimikaudeksi 1.5.2015 - 30.4.2021. (VNK valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen 0295 160 280)

Tasavallan presidentti antoi Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuren ansioristin Pertti Johannes Karppiselle. Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi annetaan tunnustukseksi erityisen ansiokkaasta Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun hyväksi tehdystä työstä. Sen voi saada vain Suomen kansalainen ja se voi olla samanaikaisesti enintään 12 elossa olevalla henkilöllä. (OKM ylijohtaja Esko Ranto 0295 330 115)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 10.4.2015 seuraavat nimitysasiat:

Katmandun suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Asko Luukkaisen edustuston päällikön tehtävän päättyminen 31.8.2015. (UM henkilöstöjohtaja Vesa Lehtonen 0295 351 439)

Luxemburgin suurlähetystön päällikkö, ulkoasiainneuvos Timo Ranta Brysselissä olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2015 lukien, ulkoasiainneuvos Jorma Suvanto Katmandussa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2015 lukien sekä ulkoasiainneuvos Paula Parviainen Singaporessa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 16.8.2015 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Vesa Lehtonen 0295 351 439)

Suurlähettiläs Matti Lassilan (Beirut) sivuakkreditointi Jordaniaan. (UM henkilöstöjohtaja Vesa Lehtonen 0295 351 439)

Hovioikeudenneuvos Kate-Ritva Lolita Tuomainen Itä-Suomen hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.5.2015 lukien, käräjätuomari Johan Erik Karlais Pohjanmaan käräjäoikeuden ensiksi täytettävään käräjätuomarin virkaan ja käräjätuomari Tomi Pekka Vistilä Pohjanmaan käräjäoikeuden toiseksi täytettävään käräjätuomarin virkaan 1.5.2015 lukien. Pohjois-Savon käräjäoikeuden käräjätuomarin virkoihin käräjätuomari Seppo Martti Olavi Isometsä ja käräjätuomari Heidi Katriina Fröberg 1.5.2015 lukien. Hallinto-oikeustuomari Pirjo Helena Järvenpää Helsingin hallinto-oikeuden ensiksi täytettävään hallinto-oikeustuomarin virkaan 1.5.2015 lukien, hallinto-oikeustuomari Merja Anneli Tarvainen Helsingin hallinto-oikeuden toiseksi täytettävään hallinto-oikeustuomarin virkaan 1.5.2015 lukien ja hallinto-oikeustuomari Jaakko Juhani Sivonen Helsingin hallinto-oikeuden kolmanneksi täytettävään hallinto-oikeustuomarin virkaan 1.5.2015 lukien. Määräaikainen hovioikeudenneuvos, asessori Eerika Annastiina Hirvelä Vaasan hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.5.2015 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 0295 150 428)

Käräjätuomari Tuula Salla Marika Vaahtera Kanta-Hämeen käräjäoikeuden ensiksi täytettävään käräjätuomarin virkaan 1.5.2015 lukien ja käräjätuomari Riikka Liina Tuomela Kanta-Hämeen käräjäoikeuden toiseksi täytettävään käräjätuomarin virkaan 1.5.2015 lukien. Käräjätuomari Helena Hannele Metso Kymenlaakson käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.5.2015 lukien, kihlakunnansyyttäjä Tiina Anneli Karppinen Pohjois-Savon käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.5.2015 lukien ja esittelijäneuvos Kristina Pia Johanna Oinonen Kymenlaakson käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.7.2015 lukien. Määräaikainen käräjätuomari, käräjäviskaali Tea Laura Heleena Ståhlberg Päijät-Hämeen käräjäoikeuden ensiksi täytettävään käräjätuomarin virkaan 1.5.2015 lukien ja määräaikainen käräjätuomari, viskaali Merja Anneli Tuovinen Päijät-Hämeen käräjäoikeuden toiseksi täytettävään käräjätuomarin virkaan 1.8.2015 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 0295 150 428)

Merivoimien komentajan, kontra-amiraali Kari Juhani Takasen nimittäminen pääesikunnan päällikön virkaan 1.1.2016 lukien ja Pääesikunnan suunnitteluosaston apulaisosastopäällikön, eversti Kim Jouni Ilari Mattssonin nimittäminen kenraalin virkaan 1.8.2015 lukien viiden vuoden määräajaksi ja hänen määrääminen pääesikunnan komentopäälliköksi 1.8.2015 lukien. (PLM hallitusneuvos Jari Kajavirta 0295 140 430)