Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Tasavallan presidentin esittely 21.12.2016

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 21.12.2016 15.04
Tiedote 569/2016

Luettelossa ovat presidentin tekemät julkiset päätökset.

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 21.12.2016 seuraavat lait:

Laki valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain muuttamisesta (HE 233/2016 vp). Lain soveltamisalaa muutetaan siten, että laki koskee myös valtion kehitysyhtiöiden suorassa omistuksessa olevia yhtiöitä. Eduskunnan suostumusta edellytetään myös omistus- tai yritysjärjestelyssä, jonka toteuttamisen seurauksena valtion osuus kaikkien osakkeiden tuottamasta äänivallasta yhtiössä laskee yhteen kolmasosaan tai sitä pienemmäksi. Valtioneuvoston toimivaltaan kuuluvat myös valtion kehitysyhtiön suorassa omistuksessa olevia yhtiöitä koskevat osakkeiden luovutukset ja hankinnat sekä kehitysyhtiöiden tekemät oman pääoman ehtoiset sijoitukset. Laki tulee voimaan 1.1.2017. (VNK hallitusneuvos Ilpo Nuutinen 0295 160 145)

Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 28 §:n muuttamisesta (HE 101/2016 vp). Lailla mahdollistetaan järjestyksenvalvojien asettaminen hakemuksesta poliisin myöntämällä luvalla vastaanotto- ja järjestelykeskuksiin. Laki tulee voimaan 1.1.2017. (SM ylitarkastaja Sini Lahdenperä 0295 488 312)
Tiedote

Laki arpajaislain muuttamisesta, laki rikoslain 17 luvun 16 a §:n muuttamisesta, laki raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annetun lain kumoamisesta, laki raha-automaattiavustuksista annetun lain kumoamisesta, laki totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetun lain kumoamisesta, laki näkövammaisten kirjastosta annetun lain 5 a §:n kumoamisesta, laki arpajaisverolain 2 §:n muuttamisesta, laki tuloverolain muuttamisesta, laki valtionavustuslain 3 §:n muuttamisesta, laki museolain 6 §:n muuttamisesta, laki teatteri- ja orkesterilain 8 §:n muuttamisesta, laki elokuvataiteen edistämisestä annetun lain 7 §:n muuttamisesta, laki Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin muuttamisesta säätiöksi annetun lain 4 §:n muuttamisesta, laki Kansallisgalleriasta annetun lain 29 §:n muuttamisesta, laki Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta, laki liikuntalain 16 §:n muuttamisesta, laki ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain 4 §:n muuttamisesta, laki nuorisolain 26 §:n muuttamisesta, laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain 23 §:n muuttamisesta, laki Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta, laki sotilasvammalain 6 d §:n muuttamisesta, laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta, laki eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta, laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 19 ja 21 §:n muuttamisesta, laki hevoskilpailulain 2 §:n muuttamisesta ja laki yksityisten arkistojen valtionavusta annetun lain 10 §:n muuttamisesta (HE 132/2016 vp). Arpajaislakia muutetaan siten, että ainoastaan yhdellä rahapeliyhtiöllä, jonka nimi on Veikkaus Oy, on yksinoikeus toimeenpanna rahapelejä Suomessa. Laissa säädetään yhtiön hallintoneuvostosta sekä yhtiön toiminnan rajoituksista. Rahapelien toimeenpanomuotojen määrittelyä koskevien muutosten myötä uusi rahapeliyhtiö voi toimeenpanna uudentyyppisiä, virtuaalisesti toteutettuja rahapelejä sekä erilaisten rahapelien yhdistelmiä. Säännöksiä rahapeliasioiden neuvottelukunnan tehtävästä muutetaan. Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata rahapelipoliittisten tavoitteiden toteutumista ja kehittämistarpeita. Arpajaislaissa säädetään muun muassa rahapeliyhtiön tuoton jakamisesta eri käyttötarkoitusten kesken ja tuoton ottamisesta valtion talousarvioon. Avustusten jakamiseen sovelletaan jatkossa valtionavustuslakia myös sosiaali- ja terveysministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön osalta. Arpajaislaissa säädetään myös sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettavasta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksesta sekä sen tehtävien hoitamisesta valtiolle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Arpajaislaista johtuvia muutoksia tehdään 25 muuhun lakiin. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (SM hallitusneuvos Jouni Laiho 0295 488 225)
Tiedote

Laki verontilityslain 13 §:n muuttamisesta (HE 244/2016 vp). Verontilityslakia muutetaan siten, että kuntien yhteisöveron metsävero-osuuden jakamista yksittäisille kunnille koskevaan säännökseen tehdään Metsähallituksen, Suomen metsäkeskuksen ja metsäntutkimuslaitoksen organisaatiouudistuksista johtuvat muutokset. Lisäksi Suomen Kuntaliitto ry saa tiedot yhteisöille maksuunpannusta verosta. Laki tulee voimaan 1.1.2017. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuoden 2017 yhteisöveron jako-osuuksien laskennassa ja tilityksissä yksittäisille kunnille. (VM finanssineuvos Elina Pylkkänen 0295 530 254)

Laki tuloverolain muuttamisesta ja laki verotusmenettelystä annetun lain 12 §:n muuttamisesta (HE 158/2016 vp). Tuloverolakiin otetaan säännökset metsätilan sukupolvenvaihdoksen johdosta suoritettavan lahjaveron perusteella myönnettävästä metsälahjavähennyksestä. Vähennys tehdään metsätalouden puhtaasta pääomatulosta. Verotusmenettelystä annettu lakia muutetaan laajentamalla metsätalouden harjoittajan muistiinpanovelvollisuus koskemaan metsälahjavähennystä vaativaa henkilöä, kun metsätaloutta harjoitetaan yhteisomistajien yhteiseen lukuun. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. Lakia tuloverolain muuttamisesta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2017 toimitettavassa tuloverotuksessa. (VM lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen 0295 530 239)

Laki perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta ja laki tuloverolain 47 §:n muuttamisesta (HE 175/2016 vp ja HE 245/2016 vp). Perintö- ja lahjaveroasteikkoja kevennetään veroasteikkojen kaikissa portaissa painottaen kevennykset ensimmäisen veroluokan lahjaveroasteikkoon yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Kuoleman johdosta lähiomaiselle tai kuolinpesälle maksettavan vakuutuskorvauksen ja siihen verrattavan taloudellisen tuen osittainen verovapaus poistetaan. Puolisovähennystä ja alaikäisyysvähennystä korotetaan. Osakeyhtiömuotoisen yrityksen sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytyksiä helpotetaan alaikäisen perinnönsaajan osalta. Lakiin lisätään säännös siitä, että eräisiin perintätoimiin ei ryhdytä ennen kuin kaksi vuotta on kulunut veron ensimmäisestä eräpäivästä. Tuloverolain luovutusvoittoverotusta koskevia säännöksiä muutetaan siten, että myytäessä perintönä tai lahjana saatu maatila tai muu yritys johon on sovellettu perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennusta, hankintamenona pidetään huojennussäännösten mukaista aliarvostettua arvoa. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. Perintö- ja lahjaverolain 52 §:n 3 momentti tulee kuitenkin voimaan 1.11.2017 (VM lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen 0295 530 239)

Laki vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annetun lain 3 §:n muuttamisesta (LA 67/2016 vp). Vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annettua erityislakia jatketaan kahdella vuodella eli vuoden 2018 loppuun. Laki tulee voimaan 1.1.2017. (VM neuvotteleva virkamies Risto Sakki 0295 530 294)

Laki tuloverolain muuttamisesta (HE 176/2016 vp). Tuloverolakiin otetaan säännös niin sanotusta yrittäjävähennyksestä. Tuloverolakia muutetaan siten, että elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden tuloksesta vähennetään verotuksessa viisi prosenttia, kun tulos otetaan huomioon luonnollisen henkilön tai kuolinpesän verotuksessa. Metsätalouden verotuksessa otetaan huomioon vastaava vähennys. Laki tulee voimaan 1.1.2017. Muutosta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2017 toimitettavassa verotuksessa. (VM osastopäällikkö Anu Rajamäki 0295 530 398)

Nuorisolaki (HE 111/2016 vp). Nuorisolailla edistetään nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa. Lailla tuetaan nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niissä tarvittavien tietojen ja taitojen oppimista. Lisäksi tuetaan nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä sekä yleisten edellytysten luomisesta valtionhallinnossa. Ministeriön yhteydessä toimivat valtion nuorisoneuvosto ja arviointi- ja avustustoimikunta. Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Toteuttaessaan lain tavoitteita kunta voi ottaa paikalliset olosuhteet huomioon luodessaan edellytyksiä paikalliselle nuorisotyölle ja -politiikalle. Laissa säädetään valtakunnallisen nuorisoalan järjestön valtioapukelpoisuudesta, valtionavustuksen saamisen ehdoista sekä valtionapukelpoisuuden peruuttamisesta. Lisäksi säädetään valtionavustuksen myöntämisen ehdoista valtakunnallisille nuorisoalan osaamiskeskuksille, nuorten työpajatoiminnalle ja nuorisokeskuksille. Laki tulee voimaan 1.1.2017. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää maakunta- sekä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevien merkittävien uudistusten vaikutuksen laajasti nuorisotyöhön ja varmistaa myös jatkossa nuorisolain tavoitteiden toteutumisen niin kunnan kuin maakunnankin tasolla. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee antaa asiasta selvitys sivistysvaliokunnalle viimeistään seuraavan vaalikauden alkupuolella. (OKM johtaja Georg Henrik Wrede 0295 330 345)

Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja laki ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta (HE 247/2016 vp). Laeissa tarkoitetun rahoituksen ja määrärahan indeksikorotukset jäädytetään vuosien 2017-2019 osalta. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (OKM vanhempi hallitussihteeri Joni Hiitola 0295 330 108)

Laki Suomen metsäkeskuksesta annetun lain muuttamisesta ja laki Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta (HE 223/2016 vp). Suomen metsäkeskuksesta annetussa laissa olevat viittaukset liiketoimintayksikköön poistetaan.  Metsäkeskus toimii yhtenä kokonaisuutena, joka hoitaa vain julkisia hallintotehtäviä. Lisäksi metsäkeskukselle säädetään kielto harjoittaa liiketoimintaa. Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annettuun lakiin tehdään teknisluonteiset muutokset. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (MMM metsäneuvos Marja Kokkonen 0295 162 444)
Tiedote

Laki kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta (HE 179/2016 vp). Valtion tukeen oikeuttavia vakuutustapahtumien määritelmiä rajataan ja valtiontuen määrää alennetaan. Lisäksi tehdään eräitä muutoksia tukiedellytyksiin, jotta lainsäädäntö vastaa Euroopan komission uudistamia kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukia koskevia suuntaviivoja. Laki tulee voimaan 1.1.2017. (MMM kalastusneuvos Risto Lampinen 0295 162 458)

Laki kasvinsuojeluaineista annetun lain muuttamisesta (HE 192/2016 vp). Laissa täsmennetään säännöksiä, jotka koskevat kasvinsuojeluaineiden levitysvälineiden testausaikatauluja ja testauksesta vapauttamista. Laki tulee voimaan 1.1.2017. (MMM lainsäädäntöneuvos Erkki Arnkil 0295 162 127)

Laki maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta (HE 195/2016 vp). Maaseudun kehittämisen tukemisesta annettuun lakiin tehdään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 mukaisiin pilottihankkeisiin liittyviä muutoksia. Kehittämishanketukea on mahdollista myöntää pilottihankkeisiin liittyviin investointeihin, jotka eivät ole luonteeltaan yleishyödyllisiä. Lakiin tehdään lisäksi eräitä merkitykseltään vähäisempiä täsmennyksiä ja korjauksia. Laki tulee voimaan 1.1.2017. (MMM vanhempi hallitussihteeri Jarno Virta 0295 162 105)

Laki rautatielain 4 ja 57 §:n muuttamisesta (HE 181/2016 vp). Rautatieyrityksen turvallisuustodistusta koskevaa rautatielain pykälää ja Suomen ja Venäjän välisessä rautatieliikenteessä käytettävien kalustoyksiköiden käyttöönottoa koskevaa rautatielain pykälää täsmennetään uuden Suomen ja Venäjän välisen rautatieliikennesopimuksen voimaantulon johdosta. Laki tulee voimaan 1.1.2017. (LVM hallitusneuvos Hannu Pennanen 0295 342 470)

Laki luotsauslain muuttamisesta ja laki alusliikennepalvelulain muuttamisesta (HE 207/2016 vp). Luotsauslakiin tehdään muutoksia, jotka koskevat luotsinkäyttövelvollisuutta, luotsaustutkintoa ja sen järjestämistä sekä luotsauksen valvontaa. Pienet alukset ja hinausyhdistelmät sekä jäänmurtajat rajataan luotsinkäyttövelvollisuuden ulkopuolelle. Pienet säiliöalukset voivat tietyin ehdoin operoida linjaluotsinkirjalla. Luotsaustutkintojen järjestäminen siirretään vaatimukset täyttäville oppilaitoksille. Tutkintovaatimuksista säädetään laissa ja niitä helpotetaan. VTS-viranomaiselle annetaan luotsaukseen liittyviä ilmoitusvelvollisuuksia, joiden takia myös alusliikennepalvelulakia muutetaan. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (LVM liikenneneuvos Jari Gröhn 0295 342 501)

Laki energiatehokkuuslain muuttamisesta (HE 162/2016 vp). Energiatehokkuuslailla pannaan täytäntöön energiatehokkuusdirektiivin artikla julkisten elinten hankintojen energiatehokkuutta koskevista velvoitteista. Lisäksi lakia täydennetään eräiden energiatehokkuusdirektiivin määritelmien osalta. Muutosten tavoitteena on vahvistaa julkisen sektorin esimerkillistä roolia energiatehokkuuden edistäjänä. Lain soveltamisalaa laajennetaan koskemaan keskushallintoviranomaisia, näiden hankkiessa tuotteita, palveluja ja rakennuksia. Lisäksi lakiin tehdään myös joitain teknisiä muutoksia. Laki tulee voimaan 1.1.2017. (TEM teollisuusneuvos Timo Ritonummi 0295 064 798)

Laki Innovaatiorahoituskeskus Tekesistä annetun lain 3 §:n muuttamisesta (HE 248/2016 vp). Innovaatiorahoituskeskus Tekes hoitaa myös elinkeino-, energia- ja ympäristöpoliittisiin tukiin liittyviä valtionapuviranomaisen tehtäviä. Laki tulee voimaan 1.1.2017. (TEM neuvotteleva virkamies Mikko Huuskonen 0295 063 732)

Laki työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain muuttamisesta (HE 197/2016 vp). Lain muutokset koskevat pääosin sisävesillä tapahtuvaa alusliikennettä. Ylityötä saa teettää enintään 384 tuntia vuodessa. Alle vuoden pituisessa määräaikaisessa työsuhteessa ylitöiden keskimääräinen enimmäismäärä on viikkoa kohden kahdeksan tuntia. Seitsemän päivän jakson aikana työntekijälle on annettava vähintään 84 tunnin lepoaika. Työntekijälle, jonka työ- ja vapaa-aikojen määräytymisessä ei noudateta vuorottelujärjestelmää, on annettava ylimääräinen 24 tunnin pituinen viikkolepo, jos hän on työskennellyt viitenä viikkona kuutena päivänä viikossa. Vuorottelujärjestelmään perustuvien peräkkäisten työpäivien enimmäismäärä on 31. Laki tulee voimaan 1.1.2017. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa tiiviisti sisävesiliikenteen työaikadirektiivin täytäntöönpanon vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin yritysten työvoimatarpeiden ja työntekijöiden työajan järjestämisen yhteensovittamiseksi. (TEM vanhempi hallitussihteeri Nico Steiner 0295 049 001)

Laki kuntalain 150 §:n muuttamisesta (HE 212/2016 vp). Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevaa säännöstä sovelletaan työterveyshuollon sairaanhoito- ja muiden terveydenhuoltopalvelujen tuottamiseen vuoden 2019 alusta. Lisäksi kunnan ja kuntayhtymän tulee eriyttää työterveyshuollon palvelujen kirjanpito kunnan muista terveydenhuoltopalveluista siirtymäaikana. Henkilöstön eläketurvaa koskevaa siirtymäsäännöstä jatketaan siten, että sitä sovelletaan vastaavasti myös siirtymäajan kuluessa toteutettaviin tehtävien siirtoihin. Yhtiöittämisvelvollisuuteen liittyvä varainsiirtoverovapaus koskee myös siirtymäaikana tehtyjä luovutuksia. Laki tulee voimaan 1.1.2017. (STM hallitusneuvos Liisa Katajamäki 0295 163 329)
Tiedote

Tartuntatautilaki, laki sairausvakuutuslain muuttamisesta, laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta, laki potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 §:n muuttamisesta, laki lääkelain 62 ja 65 §:n muuttamisesta, laki terveydenhuoltolain 74 §:n muuttamisesta, laki Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta, laki hallinto-oikeuslain 7 §:n muuttamisesta, laki tuomioistuinmaksulain 5 §:n muuttamisesta, laki vankeuslain 10 luvun 1 §:n muuttamisesta, laki rikoslain 44 luvun 2 §:n muuttamisesta, laki tutkintavankeuslain 6 luvun 1 §:n muuttamisesta, laki elintarvikelain 5 §:n muuttamisesta, laki eläintautilain 4 §:n muuttamisesta, laki poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain 5 luvun 1 §:n muuttamisesta, laki ilmailulain 168 §:n muuttamisesta, laki Kainuun hallintokokeilusta annetun lain 21 §:n muuttamisesta ja laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 13/2016 vp). Tartuntatautilain tavoitteena on tartuntatautien ja niiden leviämisen ehkäisy. Torjuntatyö toteutetaan osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Rikoslaissa määritellään nykyistä tarkemmin tartuntatautilain säännökset, joiden rikkomisesta voidaan rangaista terveydensuojelurikkomuksena. Lisäksi muihin lakeihin tehdään teknisiä muutoksia. Lait tulevat voimaan 1.3.2017. Laki Kainuun hallintokokeilusta annetun lain 21 §:n muuttamisesta tulee kuitenkin voimaan 27.12.2016. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää viimeistään vuoden 2018 aikana lain vaikutuksia ulkomaalaisten hakeutumiseen Suomeen tartuntatautien hoitoon, tästä aiheutuvia kustannuksia sekä tartuntatautien hoidon alueellisen yhdenmukaisuuden toteutumista. Hallituksen tulee seurannan perusteella tarvittaessa antaa viipymättä esitys eduskunnalle lainsäädännön muuttamiseksi. 2) Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää viimeistään vuoden 2018 aikana tartuntatautien hoitoa saaneiden ulkomaalaisten henkilöiden nykyistä kattavamman rekisteröinnin tarpeen. (STM hallitusneuvos Liisa Katajamäki 0295 163 329)
Tiedote

Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta (HE 213/2016 vp). Terveydenhuoltolakia muutetaan siten, että valtion koulutuskorvausta erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukseen voidaan maksaa myös yliopistoille. Laki tulee voimaan 1.1.2017. (STM hallitusneuvos Anne Koskela 0295 163 384)
Tiedote

Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 §:n muuttamisesta (HE 230/2016 vp). Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annettua lakia muutetaan siten, että työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa jäseniä ja sitä kautta muutoksenhakuasioita käsitteleviä jaostoja vähennetään. Laki tulee voimaan 1.1.2017. (STM hallitusneuvos Erik Strömberg 0295 163 190)

Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta (HE 163/2016 vp). Naisten tasa-arvoisen kohtelun ja työllistymisen edistämiseksi naispuolisen työntekijän perhevapaista työnantajille aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia tasataan 2 500 euron kertakorvauksella. Tuki maksetaan työnantajille, jotka maksavat työ- tai virkaehtosopimuksen taikka työsopimuksen perusteella palkkaa vähintään yhdeltä kuukaudelta äitiysrahakauden aikana. Lisäksi edellytetään, että työ- tai virkasuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen äitiysrahakauden alkua ja että se perustuu vähintään vuodeksi tehtyyn työsopimukseen. Sen lisäksi työajan tulee olla äitiysrahakauden alkaessa vähintään 80 prosenttia alan kokoaikaisen työntekijän säännöllisestä työajasta. Tukea maksetaan vastaavin edellytyksin myös adoptioäidin työnantajalle, jos palkkaa maksetaan adoptioäidin vanhempainrahakauden aikana. Laki tulee voimaan 1.4.2017. (STM neuvotteleva virkamies Pekka Humalto 0295 163 193)
Tiedote

Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ja laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta (HE 216/2016 vp). Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan määrän laskusääntöä muutetaan siten, että ne määräytyvät palkkakertoimella tarkistettavaan 30 000 euron vuosityötulon rajaan asti 70 prosentin mukaan ja sen ylittävältä osalta 20 prosentin mukaan. Osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi ja kuntoutuksen toteutumisen turvaamiseksi nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä korotetaan takuueläkkeen tasolle. Nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä ja edellä mainitut maksussa olevat vähimmäismääräiset kuntoutusrahat tarkistetaan kansaneläkeindeksillä työeläkeindeksin sijasta. Kansaneläkelaitoksen ammatillista kuntoutusta koskevan päätöksen perusteella on mahdollista myöntää kuntoutusrahaa myös yleissivistävän peruskoulutuksen ajalle. Lisäksi Kansaneläkelaitokselle säädetään velvoite selvittää nuoren kuntoutusrahaa koskevan hakemuksen yhteydessä hakijan oikeus ammatillisena kuntoutuksena myönnettäviin korvauksiin koulutarvike- ja matkakustannuksista. Lisäksi muutetaan sairausvakuutuslakia siten, että vuoden 2011 maaliskuun alusta voimassa ollutta väliaikaista lakimuutosta sairaanhoitokorvauksen maksamisesta julkisissa tiloissa annetusta yksityisestä terveydenhuollon palvelusta jatketaan vuoden 2018 loppuun. Siltä osin kuin väliaikaisessa laissa on rajoitettu yhden tai useamman kunnan tai kuntayhtymän omistuksessa olevan osakeyhtiön antamien terveydenhuoltopalvelujen korvaamista, säännöstä muutetaan. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (STM neuvotteleva virkamies Pekka Humalto 0295 163 193)
Tiedote

Laki maatalousyrittäjien lomituspalvelulain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 182/2016 vp). Maatalousyrittäjien lomituspalvelulaissa säädettyjä asiakasmaksuja muutetaan. Vuonna 2017 pidettävässä lomituksessa sijaisapumaksuja, tuetun maksullisen lomituksen maksua sekä varallaolon tuntimaksua alennetaan. Laki tulee voimaan 1.1.2017 ja se on voimassa 31.12.2017 saakka. (STM neuvotteleva virkamies Annika Parsons 0295 163 596)
Tiedote

Laki työntekijän eläkelain muuttamisesta, laki työntekijän eläkelain voimaanpanolain muuttamisesta, laki työntekijän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaanpanolain muuttamisesta, laki yrittäjän eläkelain muuttamisesta, laki yrittäjän eläkelain voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta, laki yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaanpanolain muuttamisesta, laki maatalousyrittäjän eläkelain muuttamisesta, laki maatalousyrittäjän eläkelain voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta, laki maatalousyrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaanpanolain muuttamisesta, laki merimieseläkelain muuttamisesta, laki merimieseläkelain voimaanpanosta annetun lain 2 ja 21 §:n muuttamisesta, laki merimieseläkelain muuttamisesta annetun lain voimaanpanolain muuttamisesta, laki julkisten alojen eläkelain muuttamisesta, laki julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain muuttamisesta, laki Kevasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta, laki valtion eläketurvan rahoituksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta, laki Eläketurvakeskuksesta annetun lain muuttamisesta, laki eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä annetun lain muuttamisesta, laki kansaneläkelain muuttamisesta, laki kansaneläkelain voimaanpanosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta, laki takuueläkkeestä annetun lain 7 ja 32 §:n muuttamisesta, laki rintamasotilaseläkelain 17 §:n muuttamisesta, laki ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain 10 §:n muuttamisesta, laki eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain muuttamisesta, laki vammaisetuuksista annetun lain muuttamisesta, laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 39 ja 40 §:n muuttamisesta, laki työtapaturma- ja ammattitautilain muuttamisesta, laki maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain muuttamisesta, laki sairausvakuutuslain 11 luvun 4 a §:n muuttamisesta, laki työttömyysturvalain 3 luvun 4 §:n ja 6 luvun 4 §:n muuttamisesta, laki koulutuksen korvaamisesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta, laki toimeentulotuesta annetun lain 2 a §:n muuttamisesta ja laki rikoslain 29 luvun 4 a §:n muuttamisesta (HE 120/2016 vp). Työeläkelakeja muutetaan siten, että Kansaneläkelaitoksen maksama kuntoutusraha ei estä takautuvan työkyvyttömyyseläkkeen maksamista. Myös säännöksiä eläkkeestä vähennettävistä ensisijaisista etuuksista täsmennetään. Lisäksi työeläkelakeihin tehdään uuden tartuntatautilain säätämisestä aiheutuvia muutoksia. Työeläkelakien voimaanpanolaeissa olevia lisäeläkkeisiin liittyviä suojasäännöksiä täydennetään. Eri etuuslakeihin lisätään säännös etuudensaajan kuoleman jälkeen aiheettomasti maksetun etuuden palauttamisesta etuuden maksajalle ilman takaisinperintämenettelyä. Työeläkelakien tietojen luovutusta koskevia säännöksiä täsmennetään. Eläketurvakeskuksesta annetun lain säännöksiä Eläketurvakeskuksen tehtävistä ja hallituksen jäsenestä ja toimitusjohtajasta täsmennetään. Työeläkevakuutusmaksun vanhentumisaikaa koskevia säännöksiä yhdenmukaistetaan siten, että työeläkevakuutusmaksun määräämistä ja aiheettomasti maksetun työeläkevakuutusmaksun palauttamista koskeva vanhentumisaika ovat samanlaiset. Vastaavat muutokset koskevat myös julkisten alojen eläkejärjestelmää. Jo lakkautettua TEL-lisäeläkejärjestelmää koskevien rekisteritietojen takautuva korjaaminen lopetetaan 31.12.2020. Tämän jälkeen korjataan vain eläkelaitoksen virheestä johtuvat rekisterivirheet. Rikoslain työeläkevakuutusmaksupetosta koskevan pykälän tunnusmerkistöä yksinkertaistetaan ja pykälä laajennetaan koskemaan myös merimieseläkelain mukaista vakuuttamista. Lisäksi lakeihin tehdään eräitä muita toimeenpanoa selkeyttäviä tarkistuksia ja teknisluonteisia korjauksia. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (STM hallitussihteeri Inka Hassinen 0295 163 187)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta ja laki sosiaalihuoltolain 42 §:n muuttamisesta (HE 218/2016 vp). Lakien muutoksilla mahdollistetaan kunnille aikaisempaa paremmin tapauskohtainen harkinta siinä, mitä asiantuntemusta kunta hankkii ja käyttää ikääntyneen väestön ja iäkkäiden henkilöiden palvelujen laadukkaaseen järjestämiseen. Lisäksi laista ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista kumotaan vastuutyöntekijää koskeva säännös. Pykälän kumoamisen myötä iäkkäiden henkilöiden omatyöntekijä nimetään sosiaalihuoltolain kaikkia sosiaalihuollon asiakkaita koskevan sääntelyn mukaisesti. Sosiaalihuoltolain mukaisen omatyöntekijän kelpoisuusvaatimuksia muutetaan vastaamaan paremmin sekä iäkkäiden että muiden asiakasryhmien palvelukokonaisuuden osoittamaa tarvetta. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (STM lakimies Maria Porko 0295 163 417)
Tiedote

Laki avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain muuttamisesta, laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta ja laki aravarajoituslain 4 §:n muuttamisesta (HE 227/2016 vp). Erityisryhmien investointiavustusten myöntämisedellytyksiä muutetaan siten, että avustuksia voidaan jatkossa myöntää sellaisille valtion tukemien palvelutalojen yhteydessä oleville palvelutiloille, jotka on mitoitettu myös talon ulkopuolisten käyttäjien tarpeiden mukaan. Lisäksi avustusten suuruuden määräytymistä yksinkertaistetaan, avustusta saaneiden asuntojen käyttöä joustavoitetaan ja myös erityisryhmille tarkoitetuissa valtion tukemissa asunnoissa edellytetään vuokrasopimuksen tekemistä, ellei kyse ole lyhytaikaisesta asumisesta. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (YM hallitussihteeri Ville Koponen 0295 250 132)

Tasavallan presidentti hyväksyi tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Portugalin kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan ja vahvisti lain tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Portugalin kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 246/2016 vp). Suomesta Portugaliin maksettavia yksityisen sektorin eläkkeitä voidaan uuden sopimuksen perusteella verottaa nykyistä laajemmin sopimuksen soveltamisen alkamisesta laskettavan kolmen vuoden ajan kuluttua. Suomen verottamisoikeus laajenee myös Suomessa sijaitsevien osakehuoneistojen tuottaman vuokratulon ja luovutusvoiton osalta. Sopimus perustuu suurelta osin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimalle malliverosopimukselle. Lain on tarkoitus tulla voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti sopimuksen ja pöytäkirjan kanssa. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 0295 530 289)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 21.12.2016 seuraavat kansainväliset asiat:

Tasavallan presidentti hyväksyi Euroopan neuvoston dopingin vastaisen yleissopimuksen liitteen ja Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) kansainvälisen dopingin vastaisen yleissopimuksen liitteen muutokset vuodelle 2017. (OKM kulttuuriasiainneuvos Satu Heikkinen 0295 330 102)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 21.12.2016 seuraavat asiat:

Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksen hankkiminen seuraavien kansainvälisten sopimusten voimaansaattamiseksi: Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Sri Lankan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 235/2016 vp) ja hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Portugalin kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 246/2016 vp). (OM lainsäädäntöneuvos Janina Groop-Bondestam 0295 150 334)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 21.12.2016 seuraavat nimitysasiat:

Virkavapauden myöntäminen apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaiselle 1.1.-30.6.2017. (OM hallitussihteeri Ulla Westermarck 0295 150 460)

Apulaisoikeuskansleri Risto Hiekkataipale apulaisoikeuskanslerin määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.-30.6.2017. (OM hallitussihteeri Ulla Westermarck 0295 150 460)

 
Sivun alkuun