Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Valtioneuvoston kanslia kerää kokemuksia valtioneuvosto.fi-sivuston käytöstä ja kehittämistarpeista. Auta kehittämistyössä ja vastaa lyhyeen verkkokyselyyn

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Nuorten koulutukseen hakuvelvoitetta kehitettävä kokonaisvaltaisesti osana sosiaaliturvaa ja koulutusjärjestelmää

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaopetus- ja kulttuuriministeriösosiaali- ja terveysministeriötyö- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 13.1.2022 11.33
Tiedote 10/2022

Hakuvelvoite koulutukseen näyttää kannustavan osaa nuorista pohtimaan useampia koulutusvaihtoehtoja. Velvoitteen haitat puolestaan kasaantuvat niille, joiden elämänpolku ei etene suoraviivaisesti. 13. tammikuuta julkaistun tutkimuksen mukaan hakuvelvoitetta olisi kehitettävä kokonaisvaltaisesti osana sosiaaliturvan uudistusta ja koulutuspoliittisia uudistuksia.

Nuorisotutkimusverkoston, Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus kartoitti nuorten koulutukseen hakuvelvoitteen tarkoituksenmukaisuutta. Hakuvelvoite koulutukseen on alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyysturvaan liittyvä erityinen ehto. 18–24-vuotiaan nuoren, jolla ei ole ammatillisia valmiuksia antavaa tutkintoa, tulee työttömyysetuutta saadakseen hakea keväisin tutkintoon johtavaan koulutukseen.

Tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa koulutukseen siirtymistä, hakuvelvoitettujen siirtymää työttömyysturvalta perustoimeentulotuelle sekä TE-palveluiden, oppilaitosten ja nuorten kokemuksia hakuvelvoitteesta.

Nuorten moninaiset elämäntilanteet asettavat haasteita hakuvelvoitteelle

Koulutukseen hakuvelvoitetta on tarkasteltu laajasti viimeksi vuonna 2012 julkaistussa selvityksessä. Selvityksen pohjalta työttömyysturvalakia uudistettiin vuonna 2013 ja hakuvelvoitteen ehtoja lievennettiin. Nyt toteutetun tutkimuksen mukaan uudistusten koetaan kohtuullistaneen hakuvelvoitetta ja vähentäneen merkittävästi varsinkin ammattikorkeakouluihin kohdistuvaa kuormitusta.

Laadullisten aineistojen perusteella havaittiin, että nuorten elämäntilanteet ovat moninaisia ja sama velvoite vaikuttaa eri tavoin eri elämäntilanteissa oleviin nuoriin. Hakuvelvoite näyttää kannustavan osaa hakuvelvoitetuista miettimään useampia opiskeluvaihtoehtoja. Haitat taas näyttävät kasautuvan niille nuorille, joiden koulutus- ja elämänpolut eivät etene suoraviivaisesti tai jotka ovat esimerkiksi kuntoutumassa tai sairaslomalla.

Opiskeluihin siirtyminen vähenee yli 21-vuotiailla

Valtaosa hakuvelvoitteen kohteena olevista nuorista opiskelee. Opiskelujen ulkopuolelta opintoihin siirtyminen on yleisintä 20–21-vuotiailla, mutta selvästi vähäisempää tätä vanhemmilla. Hakuvelvoite ei siis yksin riitä ohjaamaan yli 21-vuotiaita koulutukseen.

Tutkimuksessa havaittiin, että perustoimeentulotuen saaminen on yleistä 21–24-vuotiailla, jotka eivät hakuvelvoitteen laiminlyönnin vuoksi saaneet työttömyysetuutta. Tästä ryhmästä perustoimeentulotukea sai tarkastelujaksolla yli puolet. Perustoimeentulotuen saaminen ei kuitenkaan merkittävästi vähene hakuvelvollisuusiän päättymisen jälkeen.

Hyväksyttävää aktiivisuutta laajennettava ja harkinnanvaraisuutta vahvistettava

Tutkimusryhmän mukaan hakuvelvoitteen keskeisimmät kehityskohteet liittyvät sosiaaliturvan laajempaan uudistamiseen ja velvoitteen yhteensovittamiseen koulutuspoliittisten uudistusten, kuten opiskelijavalinnan ohjauskeinojen kanssa. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, miten nuorten erilaiset elämäntilanteet voidaan tunnistaa ja huomioida hakuvelvoitteen toimeenpanossa.

Hakuvelvoitteen täyttämisen arvioinnissa tulisi voida ottaa paremmin huomioon tutkinto-opiskelun lisäksi myös muu nuoren osaamista vahvistava aktiivisuus, esimerkiksi valmentavat koulutukset. Samalla harkinnanvaraisuuden kriteereitä ja soveltamisohjeita tulisi tarkastella uudelleen, jotta TE-palveluissa työskentelevillä virkahenkilöillä olisi nykyistä kattavampi mahdollisuus harkita tapauskohtaisesti, täyttyykö hakuvelvoite hakijan kohdalla.

Tutkimus perustuu monipuolisiin aineistoihin

Tutkimus perustuu vuodet 2014–2019 kattavaan laajaan rekisteriaineistoon 18–25-vuotiaista, oppilaitosten ja TE-toimiston edustajien haastatteluihin sekä verkkokyselyyn ja Digiraati-palvelussa järjestettyyn keskusteluun, joilla kartoitettiin nuorten kokemuksia.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. 

Lisätietoja:

Akatemiatutkija Lotta Haikkola, p. 044 4165 300, [email protected]
Tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen, p. 020 634 1958, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.

 
Sivun alkuun