Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media
Valtioneuvosto etusivu

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Seksuaaliväkivallan uhrit arvostavat sensitiivistä kohtaamista ammattilaisilta

Sosiaali- ja terveysministeriöValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
30.11.2021 8.53
Tiedote 686/2021
Seri-keskus
Kuva: Matti Snellman

Raiskauksen uhrien tutkimukset ja tukipalvelut ollaan Suomessa keskittämässä Seri-tukikeskuksiin. Seri-tukikeskuksen asiakkaille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan syyllistämätön ja kiireetön sekä asiantunteva kohtaaminen koettiin merkityksellisenä. Tapahtuman jälkeen tavallinen välttelyoire estää rikosilmoitusten tekoa ja on haaste psykososiaalisen tuen tarjoajille.

Helsinkiin HUSin Naistenklinikalle avattiin vuonna 2017 Suomen ensimmäinen yli 16-vuotiaita seksuaaliväkivallan uhreja kokonaisvaltaisesti palveleva Seri-tukikeskus. Tukikeskukseen voi hakeutua kuukauden sisällä tapahtumahetkestä riippumatta siitä, onko ilmoittanut asiasta poliisille.

HUS Seri-tukikeskuksen koordinoimassa tutkimushankkeessa selvitettiin tukikeskuksen asiakkaiden taustatietoja, rikosilmoituksen tekemiseen liittyviä seikkoja, rikosprosessin etenemistä ja kokemuksia tukikeskuksen palveluista sekä rekisteri- että kyselytutkimuksen keinoin.

Kyselytutkimus kartoitti uhrien kokemuksia

Kyselyyn vastasi kolmasosa HUS Seri-tukikeskuksen asiakasta. Vastauksista ilmeni, että aiemmat kokemukset fyysisestä ja psyykkisestä väkivallasta olivat yleisiä. Aiemmat kokemukset voivat vaikuttaa siihen, miten uhri reagoi väkivaltatilanteessa. Kyselyyn vastaajista moni ilmoittikin, etteivät tapahtumahetkellä aktiivisesti vastustaneet seksuaaliväkivaltaa, joko lamaantumisen vuoksi tai koska arvioivat vastustamisen mahdollisesti pahentavan tilannetta.

Rekisteritutkimusosion perusteella merkittävä osa asiakkaista teki rikosilmoituksen. Poliisille ilmoittamisen motiivina oli kyselyn perusteella yleisimmin toive estää saman tapahtumista jollekin muulle, tieto teon rikollisesta luonteesta tai toive oikeuden saamisesta. Rikosilmoitus taas jätettiin tekemättä, koska tapahtuma haluttiin unohtaa, oikeusprosessiin pelättiin olevan liian raskas tai tapahtumasta koettiin häpeää. Poliisille ilmoitetuista Seri-tukikeskuksen tapauksista noin puolet eteni syyteharkintaan ja kolmasosassa tapauksista nostettiin syyte. Oikeusprosessi rikosilmoituksesta tuomioistuinkäsittelyyn on pitkä.

Kyselyyn vastaajat olivat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin Seri-tukikeskuksessa. Suurin osa vastaajista käytti keskuksen tukipalveluita ja kokivat tuen riittävänä. Kuitenkin mm. parempaa jatkohoitoon pääsyä, pidempää tuen kestoa ja lähipalveluita olisi kaivattu. Tukipalveluita käyttämättömillä suurin yksittäinen syy siihen oli toive asian unohtamisesta.

Seri-tukikeskuksessa kohdattujen ammattilaisten ja poliisin sukupuolella oli kyselyyn vastaajille merkitystä. Samaa sukupuolta olevan ammattilaisen kohtaaminen koettiin lähes aina myönteisenä tai neutraalina. Osa vastaajista koki eri sukupuolta olevan ammattilaisen kohtaamisen negatiivisena.

”Vaikka seksuaaliväkivallan uhrilla tulisikin olla oikeus valita häntä kohtaavan ammattilaisen sukupuoli, kyselyn perusteella oleellisempaa on kuitenkin ammattilaisten osaaminen ja taito kohdata akuutin trauman kokenut raiskauksen uhri. Tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että seksuaaliväkivallan uhrien tutkimukset ja hoito kannattaa keskittää asiaan perehtyneisiin Seri-tukikeskuksiin”, summaa hankejohtaja Riina Korjamo.

30. marraskuuta julkaistun väliraportin jälkeen tutkimus jatkuu jo kerätyn aineiston tarkemmalla analysoinnilla sekä uudella rekisteritutkimuksella, jossa yhdistetään rekisteritietoa HUS Seri-tukikeskuksen lisäksi myös muiden Suomen Seri-tukikeskusten asiakkaista.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: Hankejohtaja Riina Korjamo, HUS Seri-tukikeskus, p. 050 427 1179, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.

 
Sivun alkuun