Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen:
Esiselvitys kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta käynnistyy

On välttämätöntä, että valtionosuusjärjestelmän toimivuutta arvioidaan aika ajoin. Valtiovarainministeriö on käynnistämässä esiselvityksen valtionosuusjärjestelmän kehittämiseksi.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän (VOS) tärkein tavoite on turvata kuntien mahdollisuudet järjestää riittävät peruspalvelut joka puolella Suomea. Valtionosuudet ovat noin viidennes kuntien ja kuntayhtymien tuloista. Kunnittain niiden merkitys kuitenkin vaihtelee paljon, sillä suurimmillaan niiden osuus on noin 60 % kunnan tuloista.

Järjestelmän rakenteen ja laskentaperusteiden tulee mahdollisimman hyvin ottaa huomioon peruspalvelujen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia ja niiden muutoksia. On olennaista, että järjestelmää uudistettaessa on otettava huomioon kuntien toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia.

Kuntien valtionosuusjärjestelmää on uudistettu useaan otteeseen vuoden 1997 jälkeen, jolloin siirryttiin nykymuotoiseen laskennalliseen järjestelmään. Vuonna 2010 järjestelmään tehtiin iso hallinnollinen muutos, kun muodostettiin ns. yhden putken valtionosuudet. Tuolloin toteutetussa uudistuksessa peruspalvelujen valtionosuudet yhdistettiin valtiovarainministeriön hallinnonalle. Laskentaperusteisiin tehdyt muutokset jäivät tuolloin vähäisiksi.

Vuonna 2015 kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmään tehtiin suurempia muutoksia. Määräytymistekijöitä vähennettiin ja niiden keskinäisiä päällekkäisyyksiä poistettiin. Samalla luovuttiin tehtäväkohtaisista määräytymisperusteista. Näiden lisäksi järjestelmän painopistettä muutettiin hieman kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen.

Suurin uudistustarve juuri nyt liittyy maakunta- ja sote-uudistukseen. Sen myötä noin 70 prosenttia laskennallisesta valtionosuudesta siirtyy maakuntien rahoitukseen.

VOS-järjestelmään tehdään maakunta- ja sote-uudistuksessa vain välttämättömät muutokset. Lähtökohta on, että muutos ei saa merkitä yhdenkään kunnan talouden ajautumista vaikeuksiin uudistuksen takia. Tämän vuoksi hallituksen esitykseen sisältyy erilaisia tasauselementtejä.

Päättäessämme keväällä 2016 valtionosuusjärjestelmään tehtävistä muutoksista maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä linjasimme, että VOS-järjestelmän uudistaminen on aloitettava jo tällä hallituskaudella.

Jatkossa kuntien peruspalvelujen painopiste on varhaiskasvatuksessa, opetus- ja kirjastotoimessa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Meidän on varmistettava, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset näiden tärkeiden peruspalveluiden tarjoamiseen.

Rahoitusjärjestelmän kehittämistyössä on otettava huomioon myös kuntien eriytymiskehitys sekä väestörakenteen että talouden osalta. Tämä liittyy laajempaan keskusteluun kuntien tulevaisuuden roolista ja tehtävistä.

Onko tulevaisuudessa kaikilla kunnilla samat lakisääteiset tehtävät tai olisiko jokin tehtävä tarkoituksenmukaisinta järjestää yhteistyössä esimerkiksi toisten kuntien tai maakunnan kanssa? Ja mitä nämä tarkoittaisivat rahoituksen kannalta? Entä tulisiko valtionosuusjärjestelmään sisällyttää kunnan elinvoimaa kuvaavia tekijöitä vai pidättäydytäänkö nykyisenkaltaisessa tarve- ja tulopohjan erojen tasauksessa? Maakuntien mahdollinen verotusoikeus on myös kysymys, jota ei voida täysin sivuuttaa – mitä se tarkoittaisi kokonaisverotuksen kannalta?

Pohdittavana on siis isoja asioita, joihin ei löydy yksiselitteisen helppoja vastauksia. Meidän on kuitenkin etukäteen tunnistettava toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja löydettävä ratkaisut, joilla turvataan peruspalveluiden saatavuus koko maassa.

Anu Vehviläinen

Kunta- ja uudistusministeri