Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Hallituksen budjettiesitys valtiovarainministeriön hallinnonalalle

finansministeriet
Julkaisuajankohta 19.9.2017 11.50
Tiedote

Hallitus esittää valtiovarainministeriön hallinnonalalle määrärahoja yhteensä 17 195 miljoonaa euroa. Lisäystä on 169 miljoonaa euroa vuoden 2017 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Määrärahoista kunnille ja kuntayhtymille maksettavien avustusten osuus on 49 prosenttia, valtion maksamien eläkkeiden ja korvausten osuus 29 prosenttia ja EU-jäsenmaksujen osuus 12 prosenttia. Hallinnonalan määrärahoista virastojen toimintamenojen osuus on 5 prosenttia.

Suurin yksittäinen määrärahoja lisäävä muutos on 181 miljoonan euron kohdennus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun sekä toimeenpanon tuen ja ohjauksen menoihin.

Määrärahaa maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun

Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon hallitus esittää 181 miljoonan euron määrärahaa.

Määrärahoista 130 miljoonaa euroa kohdennetaan digitalisaation ja ICT:n valmisteluun. Rahoituksella tuetaan maakunnissa tapahtuvaa tietohallinnon valmistelua, maakunta- ja sote-ICT:n kehittämistä sekä maakuntien ICT-palvelukeskuksen Vimana Oy:n valmistelua ja yhteisiä investointeja. Tavoitteena on muun muassa toteuttaa uudistuksen kannalta välttämättömiä tietojärjestelmien muutoksia ja yhteentoimivuutta lisääviä yhteisiä sähköisiä ratkaisuja.    

Maakuntien esivalmisteluun ja väliaikaishallinnolle osoitetaan rahoitusta 40 miljoonaa euroa. Määrärahalla mahdollistetaan maakuntien perustamisen ja sote-uudistuksen valmistelun jatkuminen maakunnissa. Näin mahdollistetaan se, että maakunnat aloittavat toimintakykyisinä ja tehtävien sujuva siirto maakunnille varmistuu.    

Lisäksi maakunta- ja sote-uudistuksen tukimomentille sisältyy rahoitusta kuntien tietohallinnon muutostoimenpiteisiin, maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Hetli Oy:n valmisteluun, maakuntien muutosvalmennukseen sekä maakunta- ja sote-uudistuksen valtakunnalliseen ohjaukseen ja koordinaatioon. Kansalliset sote-ICT:n kehitysinvestoinnit on tarkoitus rahoittaa perustetun SoteDigi Oy:n kautta, jota tullaan pääomittamaan Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:sta.

Kuntien peruspalvelujen järjestäminen

Vuonna 2018 kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,34. Tässä on lisäystä vuoden 2017 tasoon verrattuna 0,11 prosenttiyksikköä.

Hallitus esittää kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen 8 458 miljoonaa euroa, joka on 140 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys johtuu ennen kaikkea lakisääteisestä vuotuisesta valtion ja kuntien välisestä kustannusten jaon tarkistuksesta, joka vähentää valtionosuuksia 177 miljoonaa euroa. Valtionosuutta pienentää myös kilpailukykysopimukseen liittyvä 119 miljoonan euron vähennys.

Valtionosuutta kasvattaa varhaiskasvatusmaksujen pienentämisen kompensointi 25 miljoonalla eurolla. Kuntien verotulojen vähenemistä kompensoidaan lisäämällä kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 131 miljoonalla eurolla. Valtionosuuden mitoituksessa otetaan huomioon myös hallitusohjelma ja muut toimenpiteet, jotka vaikuttavat kuntien menoihin. Kuntien menoja vähentävät muun muassa erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen ja perhe- ja omaishoidon kehittämisestä syntyvä säästö. Lisäystä osoitetaan puolestaan perhehoidon kehittämiseen ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutokseen osana ammatillisen koulutuksen uudistusta.

Hallitus panostaa digitaaliseen hallintoon

Hallituskaudelle on asetettu tavoitteeksi käyttäjälähtöiset, tuottavuutta ja tuloksellisuutta edistävät yhden luukun digitaaliset julkiset palvelut.

Vuonna 2018 jatketaan hallinnon digitalisoinnin edistämishankkeita, kuten Tulorekisterin ja julkisen hallinnon paikkatiedon palvelualustan toteuttamista, sekä toteutetaan yhdessä kuntien kanssa asiakaslähtöisiä, palveluja uudistavia ja kustannussäästöjä mahdollistavia digikuntakokeiluja. Väestötietojärjestelmän uudistaminen käynnistetään 4 miljoonan euron tuottavuusmäärärahalla.

Vuonna 2018 sähköisen asioinnin ensisijaisuuden edistäminen etenee niin sähköisen viestinvälittämisen kuin ensisijaisesti digitaalisesti tarjottavien palvelujen kautta.

Valtion eläkemenot kasvavat edelleen

Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin esitetään 4 954 miljoonaa euroa, joka on 117 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Kasvu johtuu pääosin eläkeläisten määrän ja keskimääräisen alkavan eläkkeen kasvusta sekä eläkkeisiin tehtävistä indeksitarkistuksista.

Tullille lisää rahaa yhteiskunnan suojaamistehtäviin

Tullin toimintamenojen määrärahaesitys on 163 miljoonaa euroa, joka on 3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Lisäyksellä turvataan Tullin toimintaedellytykset tulliselvitystehtävien hoidossa ja yhteiskunnan suojaamistehtävissä.

Verohallinnon toimintamenoihin hallitus esittää 369 miljoonaa euroa, joka on 37 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Vähennyksestä 24 miljoonaa euroa johtuu verotuksen uuden tietojärjestelmäkokonaisuuden, Valmis-hankkeen rahoitusjakson päättymisestä. Verohallinto jatkaa Valmis-hankkeen vaiheittaista käyttöönottoa ja kansallisen tulorekisterinrakentamista.

Lisätietoja:

talouspäällikkö Jan Holmberg, puh. 02955 30156, jan.holmberg(at)vm.fi

Anu Vehviläinen Finanspolitiken Kommunärenden Offentliga förvaltningens ICT Petteri Orpo aluehallintouudistus alueuudistus-arkisto
 
Sivun alkuun