Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki:
Keskustelu sote-säästöistä auttanut kohdistamaan huomiota olennaisiin kysymyksiin
Arvioni sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen säästöistä perustuu kahteen asiaan: säästöpotentiaalin ja menokehysmenettelyn uskottavuuteen säästötavoitteen toteuttamisessa.
Sote-uudistuksen säästöpotentiaaliarvion realistisuuteen vaikuttavat vaadittavan sote-palvelujen tuottavuuden kasvun suuruus, sote-järjestelmän tehokkuus tällä hetkellä sekä keinot tuottavuuden parantamiseksi.
Vaadittavan tuottavuuden kasvun suuruus
Esimerkiksi neljän miljardin euron säästö vaatisi, että sote-palvelujen tuottavuus kasvaisi keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa vuosina 2020–2029. Se on vähän, jos tehokkuudessa on selvästi parantamisen varaa.
Sote-järjestelmän tehokkuus tällä hetkellä
Totean muistiossa OECD:n arvion, jonka mukaan Suomen sote-järjestelmän tehokkuus on matala. OECD:n arvio säästömahdollisuudesta on esittämääni suurempi. Tehottomuuteen viittaa myös muistioni toteama sote-menojen reaalinen 4,1 prosentin vuosikasvu asukasta kohti 1995–2009, jolloin ikääntymisen vaikutus oli vielä pieni.
Keinot tuottavuuden parantamiseksi
Uudistuksessa siirrytään OECD:n toteamasta pehmeästä budjettirajoitteesta sitovaan rajoitteeseen. Budjettirajoite kannustaa hyvään johtamiseen, parhaiden käytäntöjen hyödyntämiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Nämä tekijät sisältyvät arviossani tiedon ja teknologian käytön neljän miljardin euron säästöpotentiaaliin. Siirtyminen 190 järjestäjästä 18 sote-palveluiden järjestäjään on tärkeää sote-järjestelmän hallinnan ja tuottavuuden kannalta.
Menokehyksen uskottavuus säästötavoitteen toteuttamisessa
Säästöpotentiaali ei vielä tuo tavoiteltua säästöä. OECD:n arvioima Suomen soten nykyinen pehmeä budjettirajoite ei myöskään tuo sitä, mutta OECD ja IMF pitävät Suomen valtion menokehystä esimerkillisenä ja uskottavana. Talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa lausunnossaan 29.3.2018 seuraavaa: ”Uudistuksen myötä sote-menot siirtyvät valtiontalouden menoja koskevan kehysmenettelyn piiriin. Menokehys on ollut hyvin uskottava julkisten menojen hallinnan keino.”
Arviointineuvosto toteaa samoja palvelujen korvausmallien potentiaalisia pulmia, joita olen käsitellyt muistioni taulukossa 1. Pääasia on, että havaitut pulmat korjataan nopeasti. Tätäkin menokehys tukee.
Menokehyksen uskottavuus maakunnan kriisitilanteissa
Kehyksen uskottavuus edellyttää, että se sisältää menettelyt, jotka turvaavat sote-palvelujen rahoituksen myös vaikeissa rahoitusoloissa. Valtiovarainministeriö on kuvannut hallituksen esitykseen sisältyviä joustomenettelyjä laajasti eduskunnalle annetussa selvityksessä.
Sote-uudistus tuo järjestelmään tehokkaamman resurssiohjauksen ja johtamisen. Ne ovat avainasemassa tulevien sote-palvelujen rahoituksen turvaamisessa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin (muistio 16.5.)
Martti Hetemäki
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä