Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Panostuksilla teknologiaan ja osaamiseen luodaan tulevaisuuden hyvinvointia

30.7.2021 9.52
Kolumni

Viime syksynä asettamani julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen teknologianeuvottelukunta jätti alkukesästä raporttinsa, jossa se esittää ehdotuksia Suomen teknologiapolitiikan suunnaksi tällä vuosikymmenellä.  Neuvottelukunta edustaa korkean tason yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Ministeriöistä ovat edustettuna valtiovarainministeriön lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeino-ministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ulkoministeriö. Neuvottelukunnassa on myös vahva yritysmaailman edustus.  Tämän lisäksi neuvottelukunnassa on ollut edustusta tutkimus- ja tiedemaailmasta, Kelasta, VTT:ltä ja Helsingin kaupungilta. Puheenjohtajana toimii Risto Siilasmaa.

Olen toki kiitokseni neuvottelukunnalle sen tähänastisesta työstä tuolloin esittänyt, mutta kertaus ei tee pahaa. Voin sanoa olevani hyvin tyytyväinen siihen, että neuvottelukunta on laajasti sidosryhmiä osallistaen ja omaa aikatauluaankin alkuperäisestä kiristäen onnistunut tuottamaan merkittävän esityksen. Neuvottelukunnan työ ei myöskään päättynyt raportin julkistamiseen, vaan sen on tarkoitus jatkaa ehdottamiensa toimenpiteiden toteuttamisen seurantaa sekä yleisemmin toimimista julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöalustana korkean teknologian asioissa. 
Neuvottelukunnan raportissa tavoitteeksi on asetettu, että kilpailukykyisten teknologiayritysten, osaamisen kehittämisen ja tehokkaan julkisen sektorin yhdistelmällä Suomi voi nousta maailman kärkeen siinä, miten teknologia on valjastettu tuottamaan hyvinvointia maan asukkaille. Raportin ehdotuksia tullaan käsittelemään poliittisten ryhmien välillä. Tavoitteena joka tapauksessa on, että syksyn aikana saataisiin tehtyä hallituksessa vahvoja linjauksia teknologiapolitiikan eteenpäin viemisestä. 

Neuvottelukunnan esittämien tavoitteiden toteutumista tukemaan raportissa on kirjattu noin 40 toimenpidettä sekä ehdotettu kolmea työkalua ja kolmea rakenteellista muutosta. Pyörän uudelleenkeksimisen sijaan raportissa on painoa laitettu erityisesti sille, miten monet jo aikaisemminkin tunnistetut ja tiedetyt tärkeät toimenpiteet saataisiin oikeasti toteutettua. 

Tämä on hyvä lähestymiskulma, sillä Suomessa osaamisen kehittämisen ja teknologian haasteena ei useinkaan ole se, ettei tiedettäisi, mitä pitää tehdä. Haasteena on se tekeminen. Liian usein esimerkiksi TKI-panostukset hautautuvat lyhyemmän aikavälin tarpeiden alle. Kuitenkin pitkän aikavälin investoinnit inhimilliseen osaamiseen ja teknologiseen kehitykseen ovat se, millä luodaan varallisuus myös niihin välittömämpiin tarpeisiin. Mikäli kehitystä laiminlyödään, on meillä vähitellen yhä vähemmän hyvää jaettavana.

Myös hallinnonalarajojen ylittävää yhteistyötä ja koordinaatiota pitää vahvistaa. Siilojen purkamisesta on puhuttu niin kauan kuin muistan. Ja kiistatonta edistystä on tapahtunut. Silti tosipaikan tullen ministeriö- ja hallinnonalarajat muodostavat edelleen esteitä, jotka vaikeuttavat laajojen tavoitteiden toteuttamista. Hyvä tahto on tärkeää, mutta kun toimintaa halutaan tosissaan muuttaa, pitää luoda uusia rakenteita, jotka tukevat ketterämpää ja joustavampaa yhteistä toimintaa.

Teknologianeuvottelukunnan raporttia ei pidä ajatella valmiina oppaana korkealla teknologialla menestyvään Suomeen, vaan ennemmin keittokirjana, kokoelmana loistavia reseptejä. Varmaa on, että poliittinen ja hallintokoneisto ei näitä kaikkia kykene toteuttamaan kerralla, eikä ole tarkoituskaan. Mutta mitä enemmän ehdotettuja toimenpiteitä kyetään viemään eteenpäin ja mitä ripeämmällä aikataululla, sen parempaa menestystä voidaan maallemme teknologian saralla odottaa. 


Sirpa Paatero
Kuntaministeri

Hallintopolitiikka Julkisen hallinnon ICT Sirpa Paatero Valtiovarainministeriö
 
Sivun alkuun