Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media
Valikko

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni:
Koronakriisin jälkeen uudistusten tielle

Valtiovarainministeriö 30.5.2020 9.00
Kolumni
Katri Kulmuni.

Miten on mahdollista, että valtiolta löytyy miljardeja euroja lisätalousarvioihin, kun aikaisemmin valtiovarainministeriö piti tiukasti kiinni jo miljoonienkin menolisäyksistä? Tätä voi moni mielessään ihmetellä. Toiset puolestaan jo pelkäävät, milloin viritellään 1990-luvun leikkauksien kaltaista punakynää.

Kiitos edellisen hallituksen onnistuneen talouspolitiikan, Suomen valtiolla on markkinoilla luottoa ja myös liikkumavaraa velkaantua yllättävässä kriisitilanteessa. Yritysten toimintakyky, kansalaisten toimeentulo sekä epidemian edellyttämä terveydenhuolto ja kuntien peruspalvelut on turvattava poikkeusolojen aikana.

Kesäkuun alusta suuntaamme yhteiskunnan ja samalla talouden asteittaiseen avaamiseen. Mitä turvallisemmaksi ihmiset kokevat arkensa, sitä nopeammin myös talous elpyy. Siksi edetään vähin erin.

Talouden nopeaa elpymistä on myös perusteltua tukea väliaikaisin, hyvin ajoitetuin ja kohdennetuin talouspoliittisin toimin. Ensi tiistaina hallitus päättää lisätalousarviosta, jossa ensimmäiset jälleenrakennuksen askelet otetaan. On viisasta aikaistaa ilmastonmuutosta torjuvia vihreitä investointeja, vahvistaa koko Suomen voimavarojen hyödyntämistä, digitalisaatiota, talouden kasvupotentiaalia sekä nuorten mahdollisuuksia.

Huoli velkataakan lisääntymisestä ei kuitenkaan ole tarpeeton. Suomen julkinen talous ei ollut ennen koronavirustakaan huippukunnossa. Hallitusohjelman tavoite julkisten menojen tasapainosta vuonna 2023 ei tule uusissa oloissa onnistumaan.

Valtion velkaantuminen on siirrettyä verotusta. Tulevat veronmaksajat ja lapsemme tulevat nämäkin miljardit maksamaan takaisin. Ja lapsia näillä näkymin on aiemmin oletettua vähemmän. Samalla heillä on kustannettavanaan ikärakenteen muutoksesta aiheutuva menojen kasvu.

Vaikka nyt valtio voi ottaa taakkaa kantaakseen, on samalla tehtävä suunnitelmat siitä, miten velan kasvu saadaan hallintaan. Valtiovarainministeriön tavoitteena on vakauttaa julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosikymmenen loppuun mennessä.

Miten kasvattaa tuloja ja pienentää menoja? Veronkorotusten kautta eteneminen hidastaisi talouden kasvua. Valtion budjetista on vaikea löytää mittavia menoleikkauksia, joilla ei olisi haittavaikutuksia ihmisten tasa-arvon ja hyvinvoinnin kannalta. Yksinkertaisinta olisi lykätä hallitusohjelmassa suunniteltuja menojen lisäyksiä. Nämä onkin käytävä tarkkaan läpi.

Valtiovarainministeriössä on arvioitu toimia julkisen talouden vahvistamiseksi kriisin jälkeen. Hallitus käsittelee raporttia kestävyysvajeen umpeen kuromisen toimista osana lisätalousarviokäsittelyä.

Veronkorotuksista tai menoleikkauksista tulevina vuosina ei pystytä täysin välttymään. Niiden määrää voidaan silti olennaisesti pienentää uudistuksilla, jotka vahvistavat työllisyyttä, kasvun edellytyksiä sekä hillitsevät julkisten menojen kasvua. Mitä enemmän ja mitä ripeämmin teemme uudistuksia – sitä vähemmän tarvitaan menojen leikkauksia ja veronkorotuksia. Ja vastaavasti päinvastoin.

Syksyn budjettiriihen yhteydessä hallituksen on tarkoitus päättää tiekartasta, jolla julkinen velka suhteessa BKT:een vakautetaan. Hallituksen työllisyystoimet ovat tämän tiekartan olennainen osa. Syksyllä on jo päätettävä toimista jotka tuottavat varmuudella 30 000 uutta työllistä. Sote-uudistuksen yhteydessä on julkisten palveluiden tuottavuutta vahvistettava.

Välttämätöntä on myös palkkamaltin säilyttäminen sekä Suomen tekeminen houkuttelevaksi investointiympäristöksi yrityksille. Se edellyttää osaavan työvoiman saatavuutta ja kestävää väestökehitystä. Suomalaiset on pidettävä töissä ja hyvässä voinnissa mahdollisimman pitkään. Valtionhallinnossa on siilot ylitettävä ja hyödynnettävä teknologiaa tehokkaasti.

Koronakriisi on osoittanut, että suomalaisilla on joustavuutta ja kykyä pärjätä. Olemme fiksua väkeä. Kyllä me tästäkin selviämme.

Katri Kulmuni

Valtiovarainministeri
@KatriKulmuni

Katri Kulmuni Ministeriö Talouspolitiikka
Palaa sivun alkuun