Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Jari Mäkäläinen, Suvi Savolainen ja Anne-Marie Välikangas:
Kuntien osaamisen lisääminen on keskeinen edellytys Suomen digitalisaatiokehitykselle

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 15.6.2022 12.06
Kolumni
vas. Anne-Marie Välikangas, Jari Mäkäläinen ja Suvi Savolainen

Kuntamme ovat hyvin erilaisia, erikokoisia, ja niiden toimintaympäristöt vaihtelevat. Kuinka meidän tulisi kokonaisuutena edistää kuntien digitalisaatiota ja mihin siinä olisi keskityttävä valtakunnallisesti? Tätä voidaan jäsentää pohtimalla, mitä olisi tarpeellista tehdä kansallisesti, mitä paikallisesti ja mitä yhdessä.

Digitalisaation edellyttämän kriittisen infrastruktuurin, dataverkkojen ja tietoliikenneyhteyksien, tietoturvallisuuden ja toiminnan jatkuvuuden turvaavien ratkaisujen kehittäminen voidaan tunnistaa keskeiseksi kansallisesti edistettäväksi asiaksi. Kansallista tekemistä olisi myös valtion viranomaisten vastuulla olevien, kuntien toiminnassaan tarvitsemien tietovarantojen kehittäminen ja kehittämisen ohjaus kokonaisuutena niin, että kuntien tarpeet otetaan huomioon.

Kuntien puolestaan pitäisi tunnistaa yhdessä koko kuntasektorin digitalisaation olennaisimmat kehittämistarpeet ja -kohteet ja kunkin kunnan paikallisesti omat tarpeensa. 

Digitalisaatiossa on kyse toiminnan muutoksesta

Uudistettavien toimintojen olisi hyvä kytkeytyä kuntastrategioihin ja niissä kirkastettuihin kehittämissuuntiin. Uudistamiskohteita valitessa on hyvä muistaa, että digitalisaatiossa on ennen kaikkea kyse uudella tavalla tekemisestä eli toiminnan muutoksesta. Se tarjoaa mahdollisuuksia myös asukkaiden hyvinvoinnin ja alueen elinvoiman edistämiseen. Asukkaiden palvelujen ja asioinnin sujuvoittamisen tavoitteista lähtevä kehittäminen antaa parhaan pohjan digitalisaatiolle ja sen läpiviemiselle.  

Jotta kaikenkokoiset kunnat ja niiden asukkaat pysyisivät digikelkassa mukana, se edellyttää yleistä kuntien osaamistason nostoa. Voidaan jopa sanoa, että kuntien osaamisen kehittäminen ja varmistaminen on keskeinen edellytys koko Suomen digitalisaatiokehityksessä. Esiin on noussut jopa huolta siitä, pystyvätkö kaikki kunnat enää vastaamaan lakisääteisiin velvoitteisiinsa lainsäätäjän edellyttämällä tavalla. 

Osaamisen parantaminen koskee muun muassa digitalisaation ja ICT-toimintojen asiakaslähtöistä suunnittelua ja johtamista, hankintaosaamista, muutosprosessien johtamista ja läpivientiä sekä ihan lainsäädännön tuntemuksen parantamista. 

Tiedonhallinnan on pysyttävä kunnan omissa käsissä

Osaavien ammattilaisten löytäminen ei ole helppoa, kun samoista henkilöistä kilpailevat monet muutkin työnantajat. Kuntien keskinäisen yhteistyön lisääminen voi olla tähän yksi ratkaisu. Suuremmilla yksiköillä on havaittu olevan esimerkiksi vahvempi neuvotteluasema markkinatoimijoiden suuntaan, mikä on tuonut säästöjä kunnille. 

Olennaista on kuitenkin pitää huolta siitä, että kuntien toiminnallisella johdolla säilyy ymmärrys ja kunnassa riittävä oma osaaminen digitalisaatiosta ja tietohallinnosta, jotta kunta pystyy kehittämään palveluitaan ja hallintoaan haluamallaan tavalla. Tiedonhallinta ja digitalisaatio eivät saa irrota kunnan muusta toiminnasta erilliseksi osa-alueeksi.

Yhteistyö on välttämätöntä toimivan kokonaisuuden muodostamiseksi

Eri hallinnon tasojen olisi muodostettava yhdessä käsitys siitä, mitkä ovat kuntien toiminnassa tarvitsemat tiedot ja mitä niistä tulisi tehokkaan tietohuollon järjestämiseksi ylläpitää kansallisesti ja mitä paikallisesti. Olennaista kuntien ja koko julkisen sektorin digitalisaatiolle on tiedon yhteentoimivuuden kehittäminen. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntien toiminnassaan tarvitsemia julkisen hallinnon yhteisiä tietoaineistoja ja tietovarantoja sekä tietojen luovuttamisessa käytettäviä tietomalleja ja -määrityksiä on kehitettävä ja niiden hyödyntämistä edistettävä.

Ministeriöt ja muut kansalliset toimijat voivat kannustaa kuntia digitalisaatioon. Aluksi olisi tunnistettava yhdessä kuntien kanssa oikeat digitalisaation kohteet ja kuntien tarpeet. 

Valtiovarainministeriö on rahoittanut vuosina 2019–2022 kuntien digikehittämistä valtionavustuksilla, joiden kohdevalinnoilla on pyritty vastaamaan sekä kuntien tilanteisiin että kansallisiin tarpeisiin. Kehittämishankkeet ovat lisänneet kuntien tietoisuutta digitalisaatiosta ja tiedolla johtamisesta sekä monipuolistaneet asukkaiden palveluita ja automatisoineet työvaiheita.

Olennaista on jatkaa eri sektoreiden ja toimialojen välistä yhteistyötä kaikilla hallinnontasoilla. Myös kuntien kyvykkyyttä lainsäädännön toimeenpanossa, prosessien kehittämisessä ja asiakaslähtöisyyden huomioimisessa on tarpeen tukea jollakin tavalla jatkossakin. 

Jari Mäkäläinen
erityisasiantuntija

Suvi Savolainen
neuvotteleva virkamies

Anne-Marie Välikangas
finanssineuvos

Lue myös

Kunta-asiat
 
Sivun alkuun