Menestystarina tienhaarassa

Tilastokeskus listaa sivuillaan peräti 55 asiaa, joissa Suomi on maailman kärkeä.

Kustakin asiasta on linkki lähdejulkaisuun, joka perustelee Suomen hyvän sijoituksen.

Noista 55 asiasta vain harvat ovat meille annettuja asioita. Pääosa niistä kuten korkea koulutustaso, hyvä hallinto jne. ovat itse luotuja. Ne ovat itse asiassa luotu pitkälti verovaroin.

Olen sekä huolissani että luottavainen tulevaisuuden suhteen. Nykyisellä työllisyysasteella emme pysty rahoittamaan tulevia eläkkeitä, palveluita ja asioita, joissa olemme nyt maailman kärjessä. 

Marraskuussa laaja työttömyys oli 457 900 henkilöä. Neljännes 25 - 34-vuotiaista ei ole töissä. Kasvava osa nuorista ei ole töissä tai koulutuksessa. Se ei lupaa hyvää tulevaisuuden kannalta.

Työllisyydessä olemme jääneet pahiten muista Pohjoismaista. Miesten työllisyysaste on Suomessa lähempänä Espanjan ja Italian kuin Norjan tasoa, jossa se on Pohjoismaiden toisiksi matalin.

Pohjoismaisen hyvinvoinnin rahoitusyhtälö on lahjomaton. Se vaatii pohjoismaisen työllisyysasteen. Väestön vanhetessa työllisyysasteen rima vielä nousee. Suomella onkin kiire, sillä maali liikkuu jo.

Työtä on liian vähän, kun se ei kannata riittävästi ja kun työnhakua ei tueta ja edellytetä riittävästi. Työllisyyden hoito ei ole rakettitiedettä, josta ruotsalaisilla tai saksalaisilla olisi jotain salattua tietoa.

Luotan, että osaamme korjata työttömyyttä aiheuttavat järjestelmämme. Olemme ne itse rakentaneet. Mitä hitaammin ne korjataan, sitä suurempi on riski, että rahat eivät riitä vanhusten kunnolliseen hoitoon.  

Suomi on ollut ennenkin tiukoissa paikoissa ja aina niistä selvinnyt. En kuitenkaan vähättele tarvittavien päätösten vaikeutta, mutta työllisyyden nousun myötä lopulta kaikki voittavat.

Työttömyys ei vain vie rahoja pois mm. palveluista. Se on myös suurin köyhyyden ja syrjäytymisen tekijä. Vanhat järjestelmät tuottavat isoja ongelmia talouden, teknologian ja ikärakenteen muuttuessa.

Tiedämme kyllä maailman muutoksen ja ongelmamme. Näemme uudistusten tarpeen, mutta haluamme pitää kiinni vanhasta. Hallinto, järjestöt ja perustuslain tulkinnat pitävät tässä puoliamme. 

Etuuden heikennys - kuten vaikka vuokran maksamisen kokonaan tuilla - tulkitaan helposti perustuslain vastaiseksi.  Tulkintaan ei ehkä vaikuta tukien vaikutus vuokrien kautta talouteen ja tuleviin sukupolviin.

Suomen täyttäessä 100 vuotta olemme tienhaarassa. Voimme lykätä vaikeita uudistuksia tai uudistaa puolustaaksemme tulevaa. Olemme velkaa menneille sukupolville sen, että tulevatkin sukupolvet saavat hoitaakseen menestystarinaa.

Martti Hetemäki

valtiosihteeri kansliapäällikkönä
martti.hetemaki(at)vm.fi