Muutosjohtaja Kari Hakari:
Mihin julkisen hallinnon strategiaa tarvitaan?

Hallitusohjelmassa lukee, että hallitus valmistelee julkisen hallinnon strategian. Taasko yksi paperi, kymmenien, jos ei satojen samanlaisten joukossa, jotka valmistellaan, hyväksytään ja unohdetaan? Mihin julkinen hallinto ylipäätään tarvitsee strategiaa? Ennen kuin strategiaprosessia kannattaa edes aloittaa, on syytä vastata tähän kysymykseen.

Kuten tiedämme, yhteiskunta ja sen palvelut ovat voimakkaassa murroksessa muun muassa väestön ikääntymisen, muuttoliikkeen ja digitalisaation myötä. Näihin megatrendeihin julkinen hallinto on valmistautunut monilla eri tavoilla niin valtionhallinnossa kuin kunnissakin. Työtä on tehty valtavasti eri puolilla Suomea. Tämä työ on näyttäytynyt kuitenkin sirpaleisena ja toisistaan erillisinä, siilomaisina toteutuksina, joiden yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja leviäminen laajemmalle on ollut vähäistä. Myös valtion ja kuntien yhteinen kehittämistyö on ollut vähäistä esimerkiksi muihin pohjoismaihin verrattuna. Suomessa on perinteenä lainsäädäntövetoinen reformimalli, jossa on myös heikkoutensa. Yhtenäinen käsitys tarvittavista ratkaisuista ja julkisen hallinnon roolista on puuttunut.

Suuret hallintoreformit tarvitsevat jonkinlaisen viitekehyksen tai vision, jota kohti edetä ja jonka mukaisia suuntaviivoja noudatetaan. Suomalaisista hallinnonuudistuksista tämä on usein puuttunut. Edellinen sote- ja maakuntauudistus ei esimerkiksi oikein tiennyt halusiko se keskittää vai hajauttaa ja lopputulos olikin jonkinlainen sekasotku molempia. Yhteisen vision avulla reformille voidaan myös saada laajempi hyväksyntä ja sen toimeenpano on tällöin helpompaa.

Muutosvoimat vaikuttavat julkiseen hallintoon monilla eri tavoilla. Muutoksen vauhti on erityisen voimakas teknologisessa kehityksessä ja digitalisaatiossa, ekosysteemiajattelussa ja alustoihin perustuvan toimintamallin yleistymisessä. Julkisen hallinnon strategiaprosessin lähtökohtana on tunnistaa nämä muutosvoimat ja niiden mahdolliset vaikutukset julkisen hallinnon eri osa-alueisiin. Oli kyse sitten esimerkiksi digitalisaation vaikutuksista palvelutuotantoon ja sen henkilöstörakenteeseen, muuttoliikkeen vaikutuksista kuntien erilaistumiskehitykseen tai alustatalouden vaikutuksista julkisen viranomaistoimintaan ja säädösohjaukseen.

Jotta suomalainen julkinen hallinto pystyy vastaamaan edellä mainittuihin ja muihin, vielä tunnistamattomiin yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin, tarvitaan julkiselle hallinnolle ja palveluille yhteinen strategia. Strategia, joka määrittää periaatteet julkisen hallinnon uudistamiselle ja julkisen hallinnon roolille ekosysteemien yhteiskunnassa. Periaatteet toimivat viitekehyksenä julkisen hallinnon ja palvelujen uudistamisessa kaikessa julkisessa hallinnossa. Strategia luo myös pohjan valtion, kuntien ja tulevien maakuntien väliselle työnjaolle, ohjaussuhteille ja erityisesti yhteiselle kehittämiselle.

Strategiaprosessissa on myös tunnistettava kansainväliset julkisen hallinnon kehityssuunnat. Tällä hetkellä suunnat näyttävät etenevän kohti uuden julkisjohtamisen jälkeisiä (ns. post-NPM) malleja. Tämä sisältää monia erilaisia ja maittain vaihtelevia, mutta perusperiaatteiltaan yhteneviä kehityssuuntia. Yhteisenä tavoitteena on kehittää hallintoa, joka pystyy löytämään ratkaisuja moninaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin ottamalla huomioon kansalais- ja muut intressiryhmät sekä pyrkimällä laajaan osallisuuteen. Kansalaisen rooli korostuu aivan uudella tavalla.

Strategialle näyttäisi juuri tällä hetkellä oleva jonkinlainen ”sosiaalinen tilaus”. Syntyykö siitä paperin sijaan koko julkishallintoa ja sen kehittämistä ohjaava yhteinen näkemys, jää vielä nähtäväksi. Tärkeäpää kuin itse strategia-asiakirja, onkin prosessi, jolla strategia syntyy. Onnistuminen edellyttää strategiaprosessilta erilaisten tulevaisuudenkuvien tunnistamista, avarakatseisuutta ratkaisuehdotuksissa sekä sitä, että me teemme strategian yhdessä!

Kari Hakari

Muutosjohtaja

@kamaha1

Julkisen hallinnon strategian valmistelu alkaa lokakuun aikana ja se on osa hallintopolitiikan kehittämistä. Tavoitteenamme on varmistaa, että Suomessa on toimivat julkiset palvelut, hyvä hallinto ja että saamme elää kestävässä ja vakaassa yhteiskunnassa. Strategian valmistelu on kaikille avointa ja siinä käytetään erilaisia osallistamisen menetelmiä. Pysy kuulolla!