Valtioneuvosto ja ministeriöt Media
Valikko
Koronavirus: valtioneuvoston  tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta sekä thl.fi

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen puhe neljännen lisätalousarvion lähetekeskustelussa

Valtiovarainministeriö 11.6.2020 15.27
Puhe

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen puhe 10. kesäkuuta neljännen lisätalousarvion lähetekeskustelussa eduskunnassa.

Arvoisa puhemies,

Tämän vuoden neljäs lisätalousarvio, loppusummaltaan 4,0 miljardia vuoden 2020 menoissa, on poikkeuksellisen suuri. Se annetaan tilanteessa, jossa valmiuslaki on edelleen voimassa mutta Korona -viruksen leviämisen estämiseksi tehtyjä rajoituksia on aloitettu asteittain ja hallitusti purkamaan. Avaan tässä puheenvuorossani, millaisista strategisista valinnoista lisätalousarvio koostuu. Korostan lisäksi vielä sitä, että nyt päätetyt toimet ovat lähes täysimääräisesti väliaikaisia, eivätkä siten lisää pysyvästi valtion menoja.

Hallituksen ensi vaiheen tavoite on ollut kannatella työpaikat ja yritykset kriisin yli. Tämä vaihe ei siis ole vielä päättynyt.  

Yritysten auttaminen yli koronakriisin takaa osaltaan tuotannon elpymisen ja työpaikat myös kriisin jälkeen. Ehdotettavaan kokonaisuuteen sisältyy uusi yrityssektorilla käyttöön otettava kustannustuki, johon ehdotetaan 300 milj. euroa. Valtion tuloja vähentävät yritysten mahdollisuudet lykätä erilaisten verojen maksua tuleville vuosille.

Jatkamme myös vuoden loppuun työmarkkinajärjestöjen kanssa sovittua toimenpidekokonaisuutta, joka mahdollistaa muun muassa nopeat lomautukset. Samoin jatketaan yrittäjien työttömyysturvaa.  Uutena toimena työttömyysturvan rahoitusta vahvistetaan.

Valtio ottaa koronan iskua vastaan myös kuntien puolesta. Terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet ja kuntien verotulot alentuneet. Jos emme kompensoisi kunnille niille epidemiasta aiheutuneita menetyksiä, ajautuivat kunnat helposti peruspalveluiden leikkauksiin. Silloin toistuisivat 1990-luvun alun ongelmat, joissa esimerkiksi lasten ja nuorten ehkäiseviä palveluita karsittiin. Tämän hallitus haluaa välttää.

Kuntien ja sairaanhoitopiirien menojen kasvua ja tulojen menetyksiä esitetään korvattavaksi 1,4 mrd euron suuruisella kertaluonteisella paketilla. Lisäksi hallitus ehdottaa noin 300 miljoonan rahoitusta lasten ja nuorten hyvinvoinnin, oppimisen ja harrastusten tukeen osana kuntien peruspalveluita. Ensi syksyn budjettiriihen yhteydessä tullaan arvioimaan myös kuntien tehtäviä ja velvoitteita tulevaisuudessa.

Hallitus on Korona-ajan talouden strategiassaan siirtymässä kriisivaiheesta jälleenrakentamisen ja elvytyksen vaiheeseen. Tässä lisätalousarviossa talouden kasvua vauhditetaan nopeavaikutteisilla ja määräaikaisilla panostuksilla.

Koronakriisistä toipumisen kannalta tärkeintä on ihmisten luottamus ja tulevaisuudenusko.  Siksi talouden elvytyksen pitää saada aikaan liikettä eri puolilla Suomea, erilaisilla yhteiskunnan ja talouden sektoreilla. Keskeinen toimenpide on laaja vajaan 300 miljoonan euron infrapaketti, jossa parannetaan tiestöä ja rataverkkoa koko Suomessa. Valtion tukemaan asuntotuotantoon ehdotetaan 340 milj. euron korkotukivaltuuksien korottamista.

Kaikkein tärkeintä on, että nuorten luottamus tulevaisuuteen säilyy ja vahvistuu. Nuorten mahdollisuuksien varmistamiseksi lisäämme aloituspaikkoja korkeakouluissa ennätysmäisesti yhteensä yli neljällä tuhannella niin, että pääosa näistä tulee käyttöön jo tänä syksynä.

Tulevaisuudenuskoa lisäävät myös panostukset vihreään teknologiaan ja kestävään kehitykseen. Uusi yritysten investointeja vauhdittava Ilmastorahasto perustetaan. Valtio vauhdittaa myös joukkoliikennettä, lämmitystapamuutoksia sekä puurakentamista.

Hallitus ehdottaa yli 200 miljoonan euron lisämäärärahoja osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Nostan näistä esille investoinnin kvanttitietokoneen kehitystyöhön. Olemme, hyvät kollegat, luomassa aivan uutta teollisuudenalaa Suomeen. Moni muistaa miten 1990-luvun lopulla Suomi nousi matkapuhelinteknologian avulla. Kvanttiteknologia saattaa olla juuri se 2020-luvun lopun kasvun siivittäjä. Se voi avata aivan uusia ratkaisuja ihmiskunnan suuriin pulmiin ilmastonmuutoksesta alkaen.  Pienenä Suomena olemme aivan globaalissa etulinjassa Yhdysvaltain ja Kiinan rinnalla.

Suorien määrärahojen ohella lisätalousarvio sisältää useita pääomituksia, joilla mahdollistetaan miljardiluokan investointeja. Valtion osapanostuksilla rohkaisemme yksityiset investoijat liikkeelle. Varmistamme infrastruktuurin metsäteollisuuden investoinneille Lapissa. Valtio sijoittaa malminjalostukseen, niin että liikenteen sähköistymisen kannalta välttämätön akkuteollisuus saa vauhtia. Edistämme myös maatalouden ja laivanrakennuksen investointeja.

Arvoisa puhemies, kriisin hoito ja elvytystoimet aiheuttavat menoja mutta myös valtion tulot vähenevät reilun 1 miljardin.  Niinpä valtion nettolainanoton tänä vuonna arvioidaan nousevan lähes 19 miljardiin euroon.  Kyseessä on tietoinen valinta, koska ilman valtion vastaantuloa pandemian seuraukset olisivat ihmisille, yrityksille vielä paljon haitallisemmat.

Suomen valtiolla on markkinoilla luottoa ja liikkumavaraakin velkaantua koronan kaltaisessa yllättävässä kriisitilanteessa. Kiitos siitä kuuluu myös edellisen hallituksen pääministeri Juha Sipilälle.

Huoli velkataakan lisääntymisestä ei kuitenkaan ole ollenkaan aiheeton. Vaikka nyt valtio voi ottaa taakkaa kantaakseen, on samalla tehtävä suunnitelmat siitä, miten velan kasvu saadaan hallintaan. Tämä on olennainen osa talouden jälleenrakennusta.

Suomen valtion hyvästä maineesta lainamarkkinoilla on pidettävä kiinni. Siten minimoimme tämän vuoden velkaantumisesta tulevaisuudessa aiheutuvat korkokustannukset. Muistutan, että 20 miljardin lainasummasta 1 prosentti on 200 miljoonaa. Luotettavuudella on siis merkitystä. Taakkaa ei pidä siirtää kohtuuttomasti tuleville sukupolville. Valtion velan kasvun pitäminen hallinnassa mahdollistaa myös sen, että tuleviin kriiseihin voidaan reagoida niiden edellyttämällä tavalla.

Arvoisa puhemies,

Koronakriisin seurauksena hallitus sovittaa ohjelmansa uuteen taloudelliseen toimintaympäristöön. Lisätalousarvion yhteydessä hallitus täsmensi jo tavoitelinjauksensa julkisen talouden tulojen ja menojen pitkän aikavälin tasapainotavoitteesta.

Hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen vuosikymmenen loppuun mennessä. Tavoite on vaativa edellyttää julkisen talouden vahvistamista useilla miljardeilla -  valtiovarainministeriön virkakunnan tämän hetken arvioissa noin 7 miljardilla eurolla.

Hallitus linjaa syksyllä toimet joilla näihin tavoitteisiin päästään. Tuolloin arvioimme tarkemmin myös arvioimaan sopeutustoimien aikataulua. Tätä kutsumme julkisen talouden kestävyyden tiekartaksi

Jo tässä vaiheessa on selvää, että talouden kasvun vauhdittamisen kannalta edullisinta on painottaa sopeutustoimet rakenteellisiin uudistuksiin, jotka lisäävät tuloja ja vähentävät menoja. Tällaisia toimenpiteitä ovat työllisyyttä, julkisten palveluiden tuottavuutta sekä uutta kasvua ja kilpailukykyä edistävät uudistukset.

Pelkään pahoin, että julkisen talouden sopeutustoimissa veronkorotuksilta tai menoleikkauksilta ei tulevaisuudessa pystytä täysin välttymään. Niiden määrää voidaan silti olennaisesti pienentää uudistuksilla, jotka nostavat työllisyysastetta, vahvistavat kasvun edellytyksiä sekä hillitsevät julkisten menojen kasvua.

Koska rakenteelliset uudistukset vaikuttavat aina viiveellä, niistä on linjattava hyvissä ajoin. Hallitus päätti jo nostaa työllisyystoimissa kunnianhimon tasoa. Asetamme budjettiriihessä uuden työllisyystavoitteen, joka on suurempi kuin nykyinen 60 000 työpaikan tavoite. Työntekijöiden, työnantajien ja valtion etu on tässä yhteinen.

Arvoisa puhemies, on syytä lopuksi muistuttaa, että talouden osalta emme tiedä, millaiseksi lopulta koronan seuraukset muodostuvat.  Ensimmäisessä vaiheessa eniten ovat kärsineet kotimarkkinoiden palveluyritykset.

Jatkossa vaikutukset kohdistuvat myös vientisektorille. Epidemia on kaikkialla lisännyt merkittävällä tavalla talouskehityksen epävarmuutta, mikä vähentää investointeja myös Suomen tärkeillä vientimarkkinoilla.  Olemme erittäin vahvasti koko Euroopan talouden elpymisestä riippuvainen maa.

Mieleeni tulee edellisestä finanssikriisistä toipuminen. Silloin meidän pankkisektorimme oli hyvässä kunnossa, mutta siitä huolimatta vientivetoinen taloutemme kärsi, koska tärkeillä markkina-alueilla alkoi investointilama. Nyt olemme Suomessa hoitaneet koronakriisiä mallikkaasti, mutta siitä huolimatta voimme joutua vaikeuksiin siksi että vientimme ei vedä.

Kunta-asiat Matti Vanhanen Talousnäkymät Talouspolitiikka Valtiovarainministeriö
Palaa sivun alkuun