Katse tulevaisuuteen kehittämistyöhön panostamalla
Suomen kestävän kasvun ohjelman toteutus sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä etenee. Hyvinvointialueiden hankkeissa tehtävä kehittämistyö on tärkeä osa uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja rakentaa osaltaan hyvinvointipalveluiden tulevaisuutta. Kansalliset kehittämisprojektit ovat työn tukena.
Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimassa kestävän kasvun ohjelman osuudessa tartutaan koronasta aiheutuneiden hoitojonojen purkuun sekä kehitetään uusia toimintamalleja, joiden avulla parannetaan hoitoon pääsyä sekä palvelujen saatavuutta ja jatkuvuutta. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmasta on jaossa valtionavustuksina hyvinvointialueiden kehittämishankkeille noin 290 miljoonaan euroa. Lisäksi verkostoissa kansallista kehittämistyötä tekevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kela, Digi- ja väestötietovirasto, DigiFinland ja Työterveyslaitos. Kaikkiaan kehittämistyöhön kohdentuu yli 350 miljoonaa euroa vuosien 2022 ja 2025 välisenä aikana.
Kestävän kasvun ohjelman ensimmäinen valtionavustuskausi päättyy vuoden 2022 lopussa, jonka jälkeen siirrytään suoraan seuraavaan rahoituskauteen (2023–2025). On siis sopiva hetki pysähtyä tarkastelemaan, mitä rahoituksella on tähän mennessä saavutettu ja millaisin suunnitelmin hyvinvointialueet siirtyvät kehittämään sosiaali- ja terveydenhuollon-, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen- ja työllisyyden palveluitaan seuraavien vuosien aikana.
Kehittäminen kohdentuu uudistusta tukeviin toimiin
Palveluiden ja henkilöstön saatavuuteen ja järjestelmien toimivuuteen liittyy paljon kysymyksiä ja haasteita sekä hyvinvointialueiden hallinnon että palveluiden järjestämisen näkökulmista. Kehittämishankkeille lisähaasteita aiheuttavat tiukka toteutusaikataulu ja sote-kentän myllerrys, johon kehittämistyö tulee sovittaa ja integroida. Vaikeuskerrointa ei vähennä se, että nykyisten ongelmien ratkaisemisen lisäksi katse on pidettävä ennakoivasti tulevaisuudessa.
On siis tärkeää, että jo tehty ja meneillään oleva kehittämistyö liitetään tiiviiksi osaksi hyvinvointialueiden ensiaskelia ja alueellisia strategioita. Rakenteellisten muutosten ohella toimintamallien muutos tukee sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistumista ja hyvien käytäntöjen vakiintumista.
Mitä rahoituksella on edistetty tähän asti?
Kestävän kasvun ohjelman ensimmäisellä rahoituskaudella alueilla on keskitytty suunnittelemaan oman alueen erityistarpeisiin ja -piirteisiin pohjautuvia toimenpiteitä, joiden avulla palveluiden saatavuutta ja toimivuutta parannetaan toisen rahoituskauden aikana. Erityisesti on keskitytty hoitotakuun toteutumista edistävien toimien suunnitteluun ja toteutukseen; millä tavoin hyvinvointialueella tullaan purkamaan koronavirustilanteen aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa seuraavien vuosien aikana, erityisesti haavoittuvien ryhmien osalta.
THL:n tuella alueilla on lähdetty edistämään hyvinvoinnin monialaista palvelukonseptia, jonka avulla alueen kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, pärjäävyyttä, terveyttä ja osallisuutta edistävät palvelut ja toiminnot ovat sekä asiakkaiden että ammattilaisten helpommin löydettävissä tulevaisuudessa.
Yksi laajimmista kehittämiskohteista on digitaalisten palveluiden kehittäminen, jonka osalta alueilla on meneillään uusien digitaalisten palveluiden käynnistely ja laajentaminen. Useimmat alueet ovatkin jatkaneet sote-rakenneuudistus-hankkeissa aloittamaansa digipalveluiden kehittämistyötä.
Hankkeet ovat myös osallistuneet laajaan THL:n koordinoimaan digitaalisten palveluiden nykytilan kuvauksen tekemiseen sekä kypsyystason arviointiin. Selvityksen tuloksia tullaan hyödyntämään ohjelman kuluessa, kun sen kautta saadun datan avulla pystytään seuraamaan digitaalisten palveluiden kehittymistä alueilla.
Myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa tehty työ on luonut hyvää pohjaa jatkokehittämiselle. Jatkumon huomiointi onkin tärkeää, kun mietitään eri valtionavustusohjelmien aikaansaannoksia. Samalla huolehditaan, että eri ohjelmiin kuuluvissa hankkeissa ei tehdä päällekkäistä työtä. Sekä Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman että kestävän kasvun ohjelman vaikutuksia tullaan arvioimaan seuraavien vuosien aikana.
Miten työ jatkuu?
Kestävän kasvun ohjelman toinen valtionavustushaku päättyi lokakuussa ja valtionavustuspäätökset annetaan hyvinvointialueille ennen joulua. Alueiden hankesuunnitelmissa odotetaan kiteytyvän sellaiset kehittämiskohteet, jotka kukin alue on katsonut priorisoitaviksi ja jotka vastaavat samalla ohjelman kriteereihin.
Toisessa haussa uusina rahoitettavina kohteina tulevat mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevan tietopohjan ja vaikuttavuusperusteista ohjausta tukevien toimien kehittäminen hyvinvointialueilla sekä Työkykyohjelman ja IPS – Sijoita ja valmenna -kehittämishankkeen laajennukset uusille alueille. Työkykyohjelman tavoitteena on parantaa osatyökykyisten työllisyyttä ja IPS – Sijoita ja valmenna -hankkeella edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä.
Tämän katselmuksen kautta aloitamme kolumnisarjan, jonka kautta tullaan avaamaan kaikille aiheesta kiinnostuneille tahoille seuraavan kolmen vuoden aikana ohjelmassa tehtävän kehittämistyön tuloksia ja tuotoksia sekä hyvinvointialueilla että kansallisesti vierailevien kirjoittajien avulla. Hankkeiden etenemistä voi seurata myös Innokylässä.
Kirsi Paasovaara, hankepäällikkö
Heli Parikka, asiantuntija