Sinikka Salo ja Hannele Ilomäki:
Maakunta- ja sote-uudistus on toteutettava yhdenvertaisesti – Pohjois-Savo näyttää esimerkkiä
Kielelliset oikeudet ovat olennainen osa maakunta- ja sote-uudistusta. Viittomakieli on usean tuhannen ihmisen arjen kommunikointitapa. Onkin tärkeää, että kuurot viittomakieliset saavat riittävästi tietoa uudistuksesta.
Ministeriöiden ja maakuntien valmisteluorganisaatioiden verkkosivuilla on uudistuksesta paljon tietoa suomen ja ruotsin kielillä. Kuurojen taito ymmärtää kirjoitettua suomen tai ruotsin kieltä kuitenkin vaihtelee suuresti. Kuulevien suomen kieli on kuuroille tavallaan ensimmäinen vieras kieli. Sen vuoksi suomen- tai ruotsinkielinen tekstisisältö ei useinkaan palvele oikealla tavalla viittomakielisiä kansalaisia. Alueuudistus.fi- ja omamaakunta.fi-sivustoilta löytyy jo viittomakielistä materiaalia, mutta lisää sisältöä tarvitaan.
Suomen- tai ruotsinkielinen tekstisisältö ei useinkaan palvele oikealla tavalla viittomakielisiä kansalaisia.
Pohjois-Savon maakunta- ja sote-valmistelun arvoihin kuuluu yhdenvertaisuuden kunnioittaminen. Pohjois-Savossa johto rekrytoi valmisteluorganisaatioon kevään 2018 ajaksi tiimiinsä viittomakielisen, alle kouluikäisenä kuuroutuneen Hannele Ilomäen. Hänen tehtävänään oli suunnitella erityisryhmien tarpeet huomioivat maakuntauudistuksen viestintäkäytännöt. Tämän suunnitelman pohjalta otetaan huomioon erityisryhmien, erityisesti viittomakielisten tarpeet viestinnän suunnittelussa.
Viittomakieltä äidinkielenään käyttävät ovat kaikenikäisiä. Viittomakieltä osaavia on kuulevissa ihmisissä, joilla on viittomakieliset kuurot vanhemmat tai toinen vanhemmista. Viittomakieltä käyttävät myös kuurosokeat. Useat heistä tarvitsevat taktiilitulkkausta eli kädestä käteen viitottua tulkkausta. Heidän tiedonsaannin toteuttaminen on erittäin haasteellinen. Kielelliset oikeudet koskevat koko edellä mainittua ryhmää.
Selkokielisyys auttaa kaikkia, kuten maahanmuuttajia ja erilaisia vammaisryhmiä.
Huonokuuloiset ja kuuroutuneet tarvitsevat heille räätälöityä materiaalia. Videoiden tulee olla tekstitettyjä ja puhujien kannattaa puhua rauhallisesti ja selkeästi. Taustamelu on hyvä poissulkea, jotta kuuleminen olisi helpompaa. Tekstityksestä hyötyvät kaikki erityisryhmät – myös valtaväestössä olevat ikäihmiset, joilla on iän tuomaa heikkokuuloisuutta. Selkokielisyys auttaa kaikkia, kuten maahanmuuttajia ja erilaisia vammaisryhmiä.
Viittomakielisen valmistelijan työ on ollut haasteellinen, koska siinä on pitänyt kyetä lukemaan viranomaisten hankalaa kapulakieltä. Lisäksi monissa dokumenteissa olisi vielä hyvä selkeyttää viittomakielisten oikeudet palveluihin, esteettömyyteen, saavutettavuuteen. Uudistuksen toimeenpanossa on löydettävä keinoja, joilla kielelliset oikeudet huomioidaan mahdollisimman laajasti koko Suomen alueella. Myös suomenruotsalaiset viittomakieliset on muistettava ottaa huomioon.
Uudistuksen toimeenpanossa on löydettävä keinoja, joilla kielelliset oikeudet huomioidaan mahdollisimman laajasti.
Pohjois-Savon liitto otti rohkean harppauksen palkatessaan viittomakielisen määräaikaiseen työsuhteeseen. Samanlaista ennakkoluulotonta asennetta tarvitaan koko maassa, jotta yhdenvertaisuus tässä uudistuksessa voidaan varmistaa. Tehkäämme yhdessä parempi ja yhdenvertaisempi huominen, josta unelmoimme.
Sinikka Salo
sote-muutosjohtaja, STM
Hannele Ilomäki
viestinnänsuunnittelija, Pohjois-Savon liitto