Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2027
Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa hallinnonalalleen 15,0 miljardin euron määrärahaa vuodelle 2027. Se on noin 128 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2026 varsinaisessa talousarviossa.
STM:n hallinnonalan määrärahoista noin 38 prosenttia käytetään eläkemenoihin, 29 prosenttia perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen sekä perustoimeentulotukeen, 14 prosenttia työttömyysturvaan, 12 prosenttia sairausvakuutukseen, 3 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon tukemiseen sekä 1 prosentti avustuksiin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Muihin pääluokan lukuihin käytetään kuhunkin 0,4–1,1 prosenttia pääluokan määrärahoista.
Määrärahoihin vaikuttavat keskeiset muutokset
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahatasoihin vaikuttavat tarvearvioiden muutosten lisäksi erityisesti pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaiset päätökset sekä keväällä 2026 päätetyt lisätoimet. Suurimmat muutokset aiheutuvat seuraavista ehdotuksista:
- Sosiaali- ja terveysjärjestöjen STEA-avustusten alentaminen vähentää määrärahatarvetta 50 miljoonalla eurolla.
- Vuonna 2026 voimaan tullut toimeentulotuen kokonaisuudistus vähentää määrärahatarvetta 30 miljoonalla eurolla.
- Kuntouttavan työtoiminnan lakkauttaminen vähentää määrärahatarvetta 20 miljoonalla eurolla.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen kohdennetaan 40 miljoonaa euroa.
- Puolustusvoimien terveydenhuollon valmiuteen ja varautumiseen kohdennetaan 67 miljoonaa euroa, josta hankintoihin 37,9 miljoonaa euroa.
- Hyvinvointialueiden järjestöavustuksiin kohdennetaan 25 miljoonaa euroa.
- Kelan etuusjärjestelmän ja asiointipalvelun kehittämiseen kohdennetaan 22,8 miljoonaa euroa.
Hallitusohjelman mukaisia tuottavuusohjelman toimenpiteitä sekä muita toimintamenosäästöjä on kohdistettu hallinnonalalle yhteensä 67,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2026 varsinaiseen talousarvioon verrattuna toimintamenosäästöt kasvavat 29,6 miljoonaa euroa.
Kelan tiedonvaihdon edistäminen väärinkäytösten vähentämiseksi alentaa valtion osuutta Kelan toimintakuluista 2,8 miljoonaa euroa ja etuusmenoista 2 miljoonaa euroa.
Ehdotuksen yksityiskohtaisemmat sisällöt:
Työllisyys ja sosiaaliturva
Osana sosiaalihuollon työllistymistä sekä työ- ja toimintakykyä edistävien palvelujen uudistusta lakkautetaan kuntouttava työtoiminta ja sen ajalta maksettavat kulukorvaukset. Muutos vähentää kuntouttavan työtoiminnan korvauksia hyvinvointialueille 20 miljoonalla eurolla ja työttömyysturvan osana maksettavia kulukorvauksia 3,5 miljoonalla eurolla.
Kotihoidon tuessa otetaan käyttöön niin sanottu Norjan malli. Kotihoidon tuen saamisen edellytyksenä olisi, että lapsen pääasiallinen hoitaja on asunut Suomessa tai muualla EU- ja ETA-alueella vähintään kolme vuotta ennen tuen alkamista. Tavoitteena on edistää lasten ja vanhempien kotoutumista ja kielen oppimista. Mallin arvioidaan lisäävän työttömyysturvamenojen valtion rahoitusosuutta noin 0,4 miljoonalla eurolla. Mallista aiheutuva varhaiskasvatuksen kustannusten nousu korvattaisiin kunnille.
Sairausvakuutus ja lääkeasiat
65-vuotta täyttäneiden Kela-korvausten valtakunnalliseen valinnanvapauskokeiluun kohdennetaan 6 miljoonan euron lisäys. Tarkoituksena on kasvattaa asiakkaiden käytettävissä olevien yleislääkärikäyntien enimmäismäärää kolmesta kuuteen käyntikertaan kalenterivuodessa ja sisällyttää fysioterapia osaksi kokeilua.
Sairausvakuutuslain mukaisten matkakorvausten suurten esteettömien ajoneuvojen korvaustaksan korottamiseen kohdennetaan 5 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 2,6 miljoonaa euroa.
Lääkkeiden ehdolliseen korvattavuuteen liittyvää lääkeyritysten palautusmaksuarviota korotetaan 15 miljoonalla eurolla. Korotus vähentää valtion rahoitusta täysimääräisesti.
Lääkekorvauksia laajennettaisiin siten, että avohoidon valmisteelle voitaisiin hyväksyä korvattavuus käytettäessä sitä yhdessä toisen valmisteen, esimerkiksi sairaalavalmisteen, kanssa ja tämän toisen valmisteen käyttöaihe sisältää yhdistelmähoidon. Vuonna 2027 lääkekorvausten lisäyksen arvioidaan olevan 6,8 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus olisi 3,5 miljoonaa euroa.
Lääkehoidon tiedonhallinnan kehittämiseen ehdotetaan 0,6 miljoonaa euroa. Määrärahalla jatketaan Kelan Kanta-palveluiden valtakunnallisen lääkityslistan kehittämistä. Kanta-lääkityslista kokoaa yhteen henkilön ajantasaiset lääkitystiedot. Se parantaa lääkitysturvallisuutta ja helpottaa hoidon suunnittelua.
Lääketietovarannon kehittämiseen ehdotetaan 2,2 miljoonaa euroa. Tavoitteena on varmistaa uusien lääkkeiden hallittu käyttöönotto ja edistää lääkkeiden järkevää käyttöä paremmalla ohjauksella ja tietopohjalla.
Eläkkeet ja etuudet
Alle 18-vuotiaille keliaakikoille ehdotetaan oikeutta lapsen perusvammaistukeen. Muutos lisää valtionosuutta 1,1 miljoonalla eurolla.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tukeminen
Hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille kohdennetaan 25 miljoonaa euroa valtionavustuksiin. Avustukset kohdistuvat alueellisen sote-järjestötoiminnan sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön kehittämiseen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisavustuksiin kohdennetaan 40 miljoonaa euroa. Painopisteinä ovat muun muassa hoidon jatkuvuus, omalääkärimallien kehittäminen, omaishoito sekä lasten ja nuorten palvelujen parantaminen.
Puolustusvoimien terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen hankintoihin kohdennetaan 67 miljoonaa euroa, josta hankintoihin 37,9 miljoonaa euroa. Sotilaalliseen voimakäyttöön varautuminen suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon ja Puolustusvoimien kesken ja sen tavoitteena on vahvistaa ja varmistaa terveydenhuollon riittävä suorituskyky sotilaallisen voimankäytön tilanteessa turvaten kansallisen terveydenhuollon toimivuus.
Psykoterapiakoulutuksen ensimmäisen tason erikoispätevyyden edellyttämän koulutuksen kustannusten korvaamiseen kohdennetaan 10 miljoonaa euroa. Korvauksia maksettaisiin yliopistoille sekä yliopistollista sairaalaa ylläpitävälle hyvinvointialueelle ja HUS-yhtymälle. Rahoitus siirretään opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokasta. Muista sosiaali- ja terveydenhuollon erikoistumiskoulutusten korvauksista vähennetään yhteensä 13 miljoonaa euroa. Tästä 3 miljoonaa euroa on osa hallitusohjelmassa sovittuja tuottavuussäästöjä ja 10 miljoonaa euroa keväällä 2026 päätettyjä uusia säästöjä.
Lapsiin liittyvien rikosepäilyjen selvittämisessä avustavien sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden eli Barnahus-yksiköiden uusiin tehtäviin kohdennetaan 2,685 miljoonan euron lisämääräraha.
Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoon kohdennetaan 2,3 miljoonan euron lisäys kasvaneiden opiskelijamäärien takia. Lisäksi momentille kertyneitä siirtyviä eriä käytetään 4 miljoonaa euroa toiminnan rahoittamiseen.
Eurooppalaisesta terveystietoalueesta annetun EHDS-asetuksen toimeenpanoon ehdotetaan 4,4 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan. Asetus edellyttää tiedonhallinnan muutoksia, jotta potilaan uudet oikeudet ja jäsenvaltioiden välinen tiedonvaihto voidaan toteuttaa asetuksen siirtymäaikojen puitteissa.
Varsinais-Suomen, Länsi-Uudenmaan ja Lapin hyvinvointialueille kohdennetaan 0,5 miljoonan euron valtionavustus kaksikielisten palveluiden kehittämiseen.
Rikosasioiden sovittelu siirretään oikeusministeriön hallinnonalalle.
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Pelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen ehdotetaan 1,7 miljoonan euron valtionrahoitusta. Ehdotettu määräraha on 0,2 miljoonaa euroa suurempi kuin vuoden 2026 varsinaisessa talousarviossa. Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiön ylläpitämän UKK-instituutin toimintaan ehdotetaan 0,2 miljoonaa euroa. Se on 0,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2026 varsinaisessa talousarviossa.
Avustukset
Yhteisöille ja säätiöille suunnattuihin avustuksiin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi ehdotetaan vajaa 190 miljoonaa euroa. Se on 84 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2026 varsinaisessa talousarviossa.
Talousarvioehdotuksen käsittely jatkuu syyskuussa
Tiedote koskee sosiaali- ja terveysministeriön omaa talousarvioehdotusta. Seuraavaksi hallitus käsittelee talousarvioehdotusta budjettiriihessä 1.–2.9.2026. Tämän jälkeen valtiovarainministeriö viimeistelee hallituksen talousarvioesityksen, joka annetaan eduskunnalle 21.9.2026. Eduskunta hyväksyy valtion talousarvion joulukuussa.
Lisätietoja:
kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi, p. 0295 163 425
talousjohtaja Mikko Staff, p. 0295 163 214
sosiaali- ja terveysministerin erityisavustaja Nuutti Hyttinen, p. 0295 163 073
sosiaali- ja terveysministerin erityisavustaja Hannu Peurasaari, p. 0295 163 662
sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Emmi Venäläinen, p. 0295 163 058
sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Eemil Nuuttila, p. 0295 163 366
Sähköpostit ovat muotoa [email protected].