Väestön ikääntyminen ja maahanmuuttajien työllistymisvaikeudet yhdistävät Pohjoismaita

Syntyvyys laskee ja väestö ikääntyy Pohjoismaissa. Erityisen voimakasta tämä kehitys on Suomessa. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa arvioiden mukaan väestö ei kasva vuoteen 2080 mennessä. Samaan aikaan vastasyntyneiden elinajanodote on kasvanut Suomessa Pohjoismaista eniten.

Työikäisen väestön pienentyminen merkitsee hyvinvointivaltion rahoittajien supistumista sekä ikääntymiseen liittyvien palveluiden tuottamiseksi tarvittavan työvoiman vähenemistä. Korkea työllisyysaste on tällöin yksi keskeisimmistä tavoitteista. Suomen huoltosuhde oli vuonna 2015 Pohjoismaiden heikoin ja sen heikentyminen jatkuu ainakin vuoteen 2080 asti.

Huoltosuhdetta on yritetty korjata Pohjoismaissa työuria pidentämällä sekä työperäistä maahanmuuttoa kasvattamalla.

Köyhyys- ja syrjäytymisriski on Pohjoismaissa Euroopan alhaisimpia. Sen sijaan EU-alueen ulkopuolella syntyneiden köyhyys- ja syrjäytymisriski on kantaväestöä korkeampi. Suomi erottuu muista Pohjoismaista siten, että EU-maassa tai Pohjoismaassa syntyneiden köyhyysriski on kantaväestön kanssa samalla tasolla, mutta EU-alueen ulkopuolella syntyneiden köyhyysriski on selvästi korkeampi.

Korkea työllisyysaste vahvistaa veropohjaa sekä hillitsee sosiaalimenojen kasvua. Pohjoismaiden työllisyysasteet ovat verrattain korkeat. Sukupuolten väliset erot työllisyysasteissa ovat kaventuneet 2010-luvulla ja Suomessa naisten työttömyysaste oli miehiä alhaisempi vuonna 2015. Työmarkkinoilla pysyminen entistä pidempään on tärkeää väestön ikääntyessä ja työvoiman vähentyessä. Ero Pohjoismaissa yleisen työllisyysasteen ja ikääntyneiden työllisyysasteen välillä on pieni.

Maahanmuuttajien heikko työmarkkinaintegraatio on Pohjoismaita yhdistävä asia. Pohjoismaissa EU-alueen ulkopuolella syntyneiden työllisyysaste on kantaväestön työllisyysastetta alhaisempi ja työttömyysaste noin 2–­­3-kertainen kantaväestöön verrattuna. Muihin Pohjoismaihin verrattuna ongelmallisin tilanne on meillä Suomessa. Ero kantaväestön ja EU-alueen ulkopuolella syntyneiden työllisyysasteissa on liki 20 prosenttiyksikköä.

Suurin haaste työllistymisessä on ulkomailla syntyneillä naisilla, joiden työllisyysaste on kantaväestön naisia selvästi alhaisempi.

Suomessa ero on kasvanut kymmenen vuoden aikana ja oli vuonna 2015 Pohjoismaiden suurin, noin 25 prosenttiyksikköä. Raportin valossa Pohjoismaissa ei ole tapahtunut juurikaan positiivista kehitystä ulkomailla syntyneiden naisten työmarkkinoille osallistumisessa.

Pohjoismaisen sosiaalitilastokomitean (NOSOSKO) 25.5.2018 julkaisema raportti valottaa, miten ikääntyminen ja maahanmuutto haastavat Pohjoismaisia hyvinvointivaltioita niin yhteisesti kuin erikseen. Raportin toteutuksesta on vastannut Norjan Tilastokeskus (Statistik Sentralbyrå). Allekirjoittaneen lisäksi Suomea hankeryhmässä edusti Tilastokeskuksen yliaktuaari Tarja Nieminen.

Jere Päivinen

asiantuntija