Ministeri Essayahin puhe Nyt on puun aika -seminaarissa 29.10.2025

Luonnonvarakeskus järjesti 29.10.2025 biotalouden kasvupaketin osana toteutettavan Metsäbiotalouden kasvun hubit vahvan kasvun tukena (MEKAHUBI) -hankkeen avaustilaisuuden. Kutsuvierastapahtumassa esiteltiin metsäbiotalouden kasvun edellytyksiä ja keskusteltiin puuhun perustuvien arvoketjujen ja -verkkojen pidentämisestä ja vahvistamisesta. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah avasi puheessaan metsäbiotalouden kasvun tavoitteita ja uusia toimia kasvun vauhdittamiseksi.

Arvoisat kutsuvieraat, hyvät ystävät,

Tänään nostetaan vähän lentokorkeutta ja katsotaan kauemmas. Päivämme teema on strateginen: käsittelemme metsäbiotalouden arvonlisän kasvattamista erityisesti verkostojen näkökulmasta. Se, miten metsäbiotalous pärjää kansainvälisessä kilpailussa, on Suomen kansantalouden menestykselle aivan keskeistä. 

Metsäbiotalous nykyisellään tuottaa jo yli 16 prosenttia Suomen vientituotteista ja kolmanneksen biotalouden arvonlisästä. Kasvu voidaan saavuttaa olemassa olevilla resursseilla, luonnon monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteita tukien. 

Koko biotalouden osuus kansantalouden arvonlisästä on noin 12 prosenttia, metsäbiotalouden osuuden arvioidaan olevan noin kuusi prosenttia kansantalouden arvonlisästä.

Vertailun vuoksi, hiljattain mediassa olleen jäämurtajatilauksen suuruuden on arvioitu olevan mittakaavaltaan noin yksi prosentti bruttokansantuotteeseen suhteutettuna, jakautuen useammalle vuodelle.

Hallitus on antanut biotaloussektorille 10 miljoonan euron vuosittaisen lisärahoituksen, josta karkeasti 1,9 miljoonaa euroa käytetään metsäbiotalouden arvonlisän kasvua tukeviin toimiin. Tämä on merkittävä lisäpanostus niukan talouden aikana. 

Suomen kansallisen metsästrategian lähtökohtana on, että vastuullisesti tuotettuun, uusiutuvaan ja kotimaiseen raaka-aineeseen perustuvaa ja arvonlisää kasvattavaa teollisuutta tarvitaan, kun siirrymme kohti puhtaampaa yhteiskuntaa. Kannattavan maa- ja metsätalouden mahdollistamat ja maailmalla kysytyt bio- ja kiertotalousratkaisut tuovat hyvinvointia koko Suomeen.

Monelle teistä on varmasti tuttua, että kansallinen biotalousstrategia tavoittelee biotalouden arvonlisän kaksinkertaistamista vuoteen 2035 mennessä. Uudet tuotteet ja palvelut täydentävät nykyistä tuotevalikoimaa. Nykyisille tuotteille on oma paikkansa ja ne ovat edellytys uusien tuotteiden kehittämiselle.

Luonnonvarakeskus ja metsäbiotalouden tiedepaneeli ovat arvioineet biotalouden arvonlisän kaksinkertaistamisen potentiaalia metsäsektorilla. Tämä voidaan saavuttaa nykyisellä puunkäytön tasolla. 
Kestävä metsäbiotalous edesauttaa siirtymää pois fossiilisista ja kestämättömästi tuotetuista luonnonvaroista. Esimerkiksi metsäteollisuuden sivuvirtoja voidaan käyttää korvaamaan fossiilipohjaisia kemikaaleja tai muoveja. Puukuituja voidaan hyödyntää biopohjaisten vaihtoehtojen valmistuksessa tekstiileihin ja pakkausmateriaaleihin.

Biopohjaisten materiaalien, kemikaalien ja komposiittien globaalin kysynnän ennakoidaan lisääntyvän. Tämä luo mahdollisuuksia niin yritysten arvoketjujen pidentämiseen kuin viennin kasvattamiseen.

Hallitusohjelmassa tunnistetaan myös tarve vauhdittaa puurakentamista ja parantaa alan vientimahdollisuuksia. 
Biotaloudessa Suomella on luontaista kilpailuetua, sillä meillä on runsaat uusiutuvat luonnonvarat ja paljon osaamista niiden hyödyntämiseksi. Samalla tuetaan maaseutualueiden elinvoimaisuutta ja huoltovarmuutta.
Metsäbiotalouden tiedepaneeli on tunnistanut kotimaisen arvonlisän kasvattamisen keinoiksi arvoketjujen pidentämisen, investoinnit, tutkimuspanostukset, yrittäjyyden tukemisen, osaavan työnvoiman saatavuuden parantamisen ja panostukset vihreään energiaan.

Ligniinin, sellukuitujen ja mekaanisten puutuotteiden jalostusasteiden nosto Suomessa sekä sivuvirtojen tehokkaampi hyödyntäminen toisivat merkittävää arvonlisää ilman lisähakkuita.

Metsäbiotalouden arvonlisän kasvua tukevan lisärahoituksen ohella uusia toimia on erityisesti alueellisessa biotaloudessa Itäisen Suomen metsäbiotalouden uudet avaukset -kasvuohjelman yhteydessä, sekä innovaatioiden saattamiseksi markkinoille nykyistä nopeammin. Yleisenä tavoitteena on hallitusohjelmamme mukaisesti lisätä yritysten kilpailukykyä, kansainvälistymistä ja kestävää liiketoimintaa.

Haluan korostaa erityisesti kolmea toimea:

Ensinnäkin, metsäbiotalouden kasvupaketin kolmas tänä vuonna käynnistyvä osa tulee olemaan metsäsektorin osaamistarveselvitys, jolla kartoitetaan alan osaamisen nykytilaa ja koulutuksen toimenpide- sekä kohdentamistarpeita, jotta tavoiteltu arvonlisävaikutus olisi mahdollista. Selvityksen tuottaa Työtehoseura ensi vuoden aikana mm. haastattelemalla alan toimijoita. Toivonkin että osallistutte hankkeeseen aktiivisesti. Vahvan osaamisperustan varmistaminen kulkee rinnakkain luonnonvarakeskuksen kokoamien verkostojen kanssa. 

Osaamisen pullokaulojen poistaminen on tärkeää ja osaamisen on vastattava metsäbiotalouden kehittymisen tarpeita. Metsäbiotalousalan vetovoima ja pitovoima ovat avainasemassa tulevaisuuden metsäbiotalouden menestystekijöinä. Nuorten on saatava viesti, että alan tulevaisuus on turvattu ja metsäbiotalous tarjoaa kiinnostavia urapolkuja.

Toisena nostona mainitsen, että hallitus esitti lisätalousarviossa uuden innovaatioyhtiö Luke Innovations oy:n perustamista. Uusi yhtiö kaupallistaa Luonnonvarakeskuksen hallussa olevia immateriaalioikeuksia tarjoamalla niitä kasvuyritysten käyttöön omistusosuutta vastaan. 

Kolmantena esimerkkinä nostan alueilla tehtävän työn. Alueilla on paljon kiinnostusta metsäpohjaisen biotalouden kehittämiseen. 

Itäisen Suomen metsäbiotalouden uudet avaukset -kasvuohjelman päätavoitteena on metsäbiotalouden arvonlisän kasvattaminen ja siinä rahoitetaan yhteensä 2,4 miljoonalla kolmea hanketta, joissa kehitetään sivuvirtojen käyttöä, teollisuusrakentamista ja hiilidioksidin hyötykäyttöä. 

Itäisen Suomen ohjelmaa sekä MEKAHUBI-kokonaisuutta täydentää KiertoBIO-hankekokonaisuus, jossa tuetaan EAKR-rahoituksella yrityksiä kehittämällä testaus‑, pilotointi- ja kehitysympäristöjä uusiutuvien materiaalien ja sivuvirtojen hyödyntämiseen. Hankkeessa mm. investoidaan tutkimuslaitteisiin ja kehitetään puupohjaisia tuotteita, biokemikaaleja ja puurakentamisen ratkaisuja.

Metsäbiotalouden kehittymiseen ja arvonluontiin Suomessa vaikuttavat myös EU:ssa tehtävät toimet, joita viitoittavat etenkin nykyisen komission tavoitteet, EU:n biotalousstrategian tulevat linjaukset ja Unionin muuttuva monivuotinen rahoituskehys.

Komission julkaisemassa EU:n kilpailukykykompassissa, joka linjaa nykyisen komission työn painopisteitä, kasvua haetaan myös uusista kasvunajureista kuten biotieteistä, kehittyneistä materiaaleista ja avaruusteknologioista. Kilpailukykykompassissa on nostettu esille myös biopohjaiset materiaalit, biovalmistus, biokemia ja maatalouteen liittyvä bioteknologia. Tämä on positiivista suomalaisen biotalouden kehittymiselle.

EU:n biotalousstrategia julkaistaan jo lähiviikkoina. Se viitoittaa tietä kestävän biotalouden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Strategia tulee panostamaan eurooppalaisen biotalouden kilpailukyvyn vahvistamiseen, biomassan kestävään saatavuuteen, tuotteiden saattamiseen tutkimuksesta markkinoille, sekä EU:n globaaliin johtajuuteen biotaloudessa.

EU:ssa tunnistetaan sääntelyn yksinkertaistamisen tarve myös biotaloudessa, jotta EU:n globaali kilpailukyky voidaan turvata. Biotalousstrategia pyrkii osaltaan vastaamaan tähän tarpeeseen, minkä lisäksi se tavoittelee tutkimustulosten tehokkaampaa siirtymistä pilotointivaiheeseen ja siitä eteenpäin kaupallistamiseen.

Edellä mainittuihin vaikuttaa myös rahoitus. Biotalouden ja bioteknologian rahoituksessa on tunnistettu selkeitä haasteita niin EU:ssa kuin kotimaassa. Tutkimus- ja kehitysvaiheen jälkeen yrityksillä on haasteita löytää rahoitusta toiminnan skaalaamiseen ja se voi olla yksi syy, miksi ne päätyvät herkästi Suomen ja EU:n ulkopuolelle. 

EU:n rahoituskehystä uudistetaan parhaillaan ja uusi rahoitusmalli on tulossa käyttöön vuodesta 2028 alkaen. Komissio ehdottaa mallia, jossa panostukset kohdennettaisiin nykyistä strategisemmin. Uudistukseen liittyvässä komission kilpailukykyrahastoa koskevassa asetusluonnoksessa biotalous ja bioteknologia ovat hyvin huomioituna. Jatkotyössä on varmistettava, että rahoitusmalli toimii myös käytännössä biotalouden ja bioteknologian investointien saamisessa - myös Suomelle tärkeissä metsä- ja kemianteollisuudessa sekä rehu- ja elintarviketeollisuudessa.

Vuonna 2024 valmistuneessa Teollisuuspoliittisessa strategiassa tunnistetaan tarve kehittää julkisten rahoittajien rahoitus- ja palvelupolkuja entistä yhteensopivammaksi kokonaisuudeksi, jossa aukkopaikat ja päällekkäisyydet on minimoitu. Julkiset toimijat, kuten ELY-keskukset, Business Finland ja Finnvera ovat keskeisiä rahoituksen tarjoajia erityisesti pk-yrityksille. Ne tukevat yritysten kasvua, innovaatioita ja kilpailukykyä. 

Uudistuva valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi puolestaan edistää suorilla ja rahastosijoituksilla innovatiivisten, kasvuhakuisten yritysten kasvuloikkaa tarjoamalla pitkäjänteistä rahoitusta ja asiantuntemusta niiden kehittämiseen ja kansainvälistymiseen.

Hallitusohjelmassa Tesille on annettu huomattavasti aikaisempaa suurempi teollisuuspoliittinen tehtävä, johon kuuluu mm. kilpailukykyisen korkean arvonlisän toimialojen luominen, teollisen mittakaavan hankkeiden vauhdittaminen ja yksityisen pääoman katalysointi. Uskon, että nämä uudistukset palvelevat myös biotalouden arvoketjujen kehittämistä. 

Hyvät kuulijat, 

Metsäbiotalous luo hyvinvointia ja tukee huoltovarmuutta koko Suomessa. Kestävä metsäbiotalous edesauttaa siirtymää pois fossiilisista luonnonvaroista ja se luo tukee maaseutualueiden elinvoimaisuutta ja huoltovarmuutta.

Metsiä voi ja niitä kannattaa käyttää monin eri tavoin. Metsien eri käyttötapoja tulee sovittaa yhteen siten, että ihminen, luonto ja talous otetaan tasapainoisesti huomioon. Tämä on myös yksi kansallisen metsäpolitiikkamme tärkeimmistä tehtävistä. Vastuullinen toiminta edellyttää entistä vahvemmin erilaisten tavoitteiden yhteensovittamista, mutta myös ennakointia ja arvopohjaisia valintoja päätöksenteon eri tasoilla.

Biotalouden yhteistyötä tehdään paljon sekä EU-maiden kesken että kansainvälisesti. Mielenkiintoisia yhteistyö- ja kauppakumppaneita ovat esimerkiksi Yhdysvallat ja Kanada. Toivon että suomalaiset yritykset ja toimijat ovat aktiivisesti mukana vientiä tukevissa yhteistyöverkostoissa kansallisesti, EU:ssa ja kansainvälisesti.

Odotan mielenkiinnolla seuraavaa paneelikeskustelua, jossa yritykset jakavat näkemyksiään yhteistyöverkostojen roolista.

Kiitos.

--------------
Puun aika -verkosto (luke.fi)