Ministeri Kurvisen puhe Farmari-maatalousnäyttelyssä
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen puhe Farmari-maatalousnäyttelyssä 30.6.2022. Kurvinen esittää, että peruskoulun opetusohjelmaan otetaan mukaan vierailut maatiloille.
Arvoisa maatalousnäyttelyväki
Maatalousnäyttely on keskikesän juhlahetki. Tuttujen tapaamista, kauppojen hieromista, renkaiden potkimista. Uutta tekniikkaa ja työtapoja. Hieno nähdä täällä myös paljon lapsiperheitä tutustumassa maaseudun moninaiseen yrittäjyyteen – lapset ja nuoret ovat meidän tulevaisuus.
Jos ei ole konkari, on uutta joka paikassa. Politiikka on leipälajini, teillä lajina on leipä. Kun laitamme hynttyyt yhteen, saadaan aikaan maatalouspolitiikka. Molemmissa on mutkikkuutta ja muutosta, mutta yksi periaate pysyy ja yhdistää: On mentävä aina eespäin, kehityttävä ja ennakoitava tulevaa. Sato ei synny itsestään.
Hyvät kuulijat,
Tälläkin hetkellä venäläinen telaketju myllertää Ukrainan multaa. Viljan sekä öljykasvien viennin kultamaat on rei'itetty kranaatein. Harvasta paikasta on ruokittu niin moni suu kuin Ukrainasta. Sota iskee paitsi ukrainalaisiin, myös miljooniin ihmisiin vientiviljasta riippuvaisissa maissa.
Sota nostaa hintoja koko Euroopassa, mutta ennen kaikkea se muuttaa ihmisten käsitystä maailmasta. Suomut putoavat silmiltä. Turvallisuus ja ruoka ovat nousevia teemoja. Kumpikaan ei ole itsestäänselvyys. Julma sodankäynti ei ole vain historiaa. Ruoka ei jatkossakaan tupsahda kauppojen hyllyille itsestään.
Omavaraisuus on paras turvamme. Omasta ruoasta on pidettävä kiinni.
Arvoisat näyttelyvieraat,
Jokaisen leipäpaketin ja maitolitran takana on alkutuotannon luja työ ja sukupolvien ketju. Suomalaista ruokaa on niin kauan, kuin on suomalaisia viljelijöitä. Jos ei ole viljelijää, horjuu turvallisuus. Kun tuottaja lähtee pellolle, navettaan, sikalaan tai kanalaan, lähtee hän rakentamaan arjen turvallisuutta meille kaikille. Ruoan merkitys korostuu, mutta ruoan syöjien ymmärrys maataloudesta uhkaa hämärtyä.
Yhä useampi saa mielikuvansa ruoantuotannon arjesta ulkomaisista aktivistiryhmien materiaaleista, joilla ei ole tekemistä tavallisen suomalaisen ruoantuotannon kanssa. Samalla ruokahävikki on valtavaa. Sata miljoonaa kiloa ruokaa menee vuosittain roskiin. Ruoan ja maataloustyön arvostus on saatava nousuun. Arvostus syntyy ymmärryksestä. Jokaisen olisi hyvä ymmärtää, miten ruoka päätyy pellolta pöytään.
Esitänkin, että peruskoulun opetusohjelmaan otetaan mukaan vierailut maatiloille.
Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee ensikäden tietoa siitä, miten ruokamme kasvatetaan. Epämääräisten somekampanjoiden ja ”vaihtoehtoisten totuuksien” aikana omin silmin paikan päällä hankittu oikea tieto on korvaamattoman arvokasta.
Viljelijät panostavat esimerkillisellä tavalla ympäristötyöhön, eläinten hyvinvointiin ja ruoan turvallisuuteen sekä laatuun. Viljelyn ja varjelun periaate elää. Jokainen voi olla ylpeä kehittyvästä suomalaisesta maataloudesta, johon myös tänään tutustumme.
Kun omin silmin todistaa viljelijän työtä, laitumella käyskentelevää lehmää ja pitää kädessä tähkäpäätä, ymmärtää mistä on kysymys. Se on osa yleissivistystä, jonka vahvistamisessa upea koululaitoksemme on erinomainen kumppani.
Hyvät kuulijat,
Jokainen teistä varmasti tuntee maatalouden akuutin tilanteen. Se ei ole hyvä. Syksyllä alkanut raaka-aineiden hinnannousu on Venäjän sotatoimien myötä voimistunut. Rehut, lannoitteet ja polttoaineet ovat kestämättömällä tasolla. Vasta myöhään on markkinoilla ymmärretty, että alkutuottaja ei voi toimia koko ketjun rahoittajana. Sopimuksia on viimein alettu avata kesken kauden.
Maatalouden huoltovarmuuspaketti on 300 miljoonan euron suuruinen kertaluontoinen lisäpanostus. Ensimmäiset 45 miljoonaa on maksettu kesäkuun alussa. Lisäksi on päätetty maatalouden kiinteistöveron kertaluonteisesta 16 miljoonan euron huojennuksesta tälle vuodelle.
Kiinteistövero tulee maksaa normaalisti, verohallinto avaa palautuksen haun ja maksatus on luvattu vuoden loppuun mennessä. Vaikuttavuus on juuri investoinneille tiloille merkittävä, tuhansia euroja, jopa 10.000 euron kiinteistöveropotteja isoimmilla tiloilla. Tämä oli yhteisesti hoidettua vaikuttamista EU:ssa, jotta saimme tähän poikkeukseen mahdollisuuden.
Tukipaketit ovat ensiapu. Ratkaisevat rahat tulevat kaupalta ja teollisuudelta. Nyt tarvitaan yhteiskuntavastuuta ruokaketjun jokaisessa portaassa.
Ruokaturvasta ja ympäristöstä huolehtimisen edellytys on maatalouden kannattavuudesta huolehtiminen. Pidetään huolta viljelijöistä, niin he pitävät huolta meistä, jatkossakin.
Julkisten ruokahankintojen osalta erityisen tärkeä on selvittää myös näiden aterioiden raaka-ainehankintojen vastuullisuus ja kustannustietoisuus.
Hyvät kuulijat,
Tukijärjestelmä on elementti joka työllistää jokaista viljelijää, se on myös jatkuvasti komission valvonnassa. Eläinpalkkioiden järjestelmään on tullut tänä vuonna merkittäviä muutoksia, joiden vuoksi palkkioiden maksaminen samassa aikataulussa ei ole mahdollista. Palkkioiden ensimmäiset osat on viime vuosina maksettu jo joulukuussa.
Tänä vuonna haettujen EU:n eläinpalkkioiden ensimmäiset osat maksetaan eläintiloille alkuvuodesta 2023. Lypsylehmä-, emolehmä-, emolehmähieho-, saaristohieho- sekä sonni- ja härkäpalkkiot maksetaan 1.4. ja 15.9. väliseltä ajalta. Palkkioiden loppuosat tulevat maksuun kesäkuussa 2023.
Ruokaviraston tavoitteena on maksaa eläinpalkkiot heti, kun se on mahdollista. Valitettavasti tukijärjestelmään tulleet muutokset kuitenkin vaikuttavat palkkioiden maksuaikatauluun. Ruokavirastossa varmistetaan, että tuet maksetaan oikein perustein. Eläinpalkkioiden tukijärjestelmä on ollut jo aiemmin monimutkainen, mutta uudistuneessa järjestelmässä varmistettavaa ja uusia työvaiheita tietojärjestelmissä on merkittävästi aiempaa enemmän.
Arvoisat viljelijät, olen tästä erittäin pahoillani - tiedostaen ennakoitavuuden ja loppuvuoteen suunniteltujen maksuerien merkityksen tilanne maksuvalmiuden säilyttämisessä. Halusin tämänkin tuoda esille avoimesti teille viljelijöille heti tuoreeltaan, kun asiasta eilen tiedotettiin.
CAP27-uudistuksessa olemme aivan loppusuoralla. Suomen lopullinen esitys tullaan jättämään aivan lähipäivinä. Komission päätöstä odottelemme sitten syyskuun alkupuolella, josta alkaa tiivis työ kansalliseen toimeenpanoon.
Arvoisat kuulijat,
Kuten totesin, eespäin on mentävä. Olen kiertänyt maatiloja ja tutustunut eri tuotantosuuntiin. Tuottajien kohtaamiset antavat uskoa suomalaisen maatalouden tulevaisuuteen. Sitä kuuluisaa maauskoa kyllä viljelijöillä riittää, samaten ymmärrystä oman työn merkityksestä koko Suomelle.
Suomessa on Euroopan nuorimmat ja koulutetuimmat viljelijät. He katsovat eteenpäin. Toimintaympäristö, tekniikka ja kuluttajatottumukset muuttuvat, ja muutokseen halutaan vastata mm. uusilla työtavoilla ja työkaluilla. Näiden kehittämisessä suomalaiset pellepelottomat ovat saaneet paljon aikaan viime Farmarin jälkeen.
Samaten niin viljelijöitä kuin meitä muitakin kiinnostavat ruoan laatu, ruokavienti, terveellisyys sekä ekologisuus. Kaikkiin näihin teemoihin voi syventyä maatalousnäyttelyn melskeissä.
Farmari-maatalousnäyttely onkin jälleen kerran kehittyvän suomalaisen maatalouden näyteikkuna ja voimannäyte.
Farmari ei olisi mahdollinen ilman esiintyjiä, näytteilleasettajia, talkoolaisia ja järjestävän organisaation ponnisteluja.
Tasavallan hallituksen, puolesta lausunkin teille lämpimän kiitoksen lujasta työstänne paitsi tämän tapahtuman, myös suomalaisen maatalouden puolesta. Nyt on aika nauttia työn hedelmistä.
Antoisaa maatalousnäyttelyä meille kaikille!