Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

MMM-talousarvioehdotus 2022: lisää varoja muun muassa maatalouden investointeihin ja joutoalueiden metsitykseen

Maa- ja metsätalousministeriö
13.8.2021 10.59
Tiedote
Valtion budjetin 2022 tunnuskuva

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) esittää, että ensi vuoden talousarvioon sisällytettäisiin EU:n maaseuturahaston elpymisvälinerahoituksesta noin 70 miljoonaa euroa. Varoja tulisi ministeriön mukaan kohdistaa muun muassa maatalouden investointeihin, eläinten hyvinvointikorvauksiin, laajakaistainvestointeihin ja luonnonmukaiseen tuotantoon. Myös joutoalueiden metsitykseen ja elintarvikkeiden etämyynnin valvontaan esitetään lisärahoitusta.

Talousarvioehdotuksessa painotetaan hallinnonalan perustehtäviä kuten ruokaturvan ja puhtaan veden takaamista, eläin- ja kasvitautien hallintaa, luonnonvaratalouden kestävyyden ja niihin perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn varmistamista sekä maaseudun elinvoimaisuuden kehittämistä. Näiden perusasioiden merkitys on korostunut koronakriisin myötä entisestään.

Muun muassa elintarvikkeiden, rehujen, kasvien ja lannoitteiden kauppa on siirtynyt koronapandemian aikana yhä enemmän verkkoon. Etämyynnin valvontaan ja elintarvikeketjun rikollisuuden torjuntaan esitetään siksi Ruokavirastolle 0,650 miljoonan euron lisärahoitusta. Esityksen taustalla on myös EU-asetus (2017/625), joka toi mukanaan elintarvikepetosten tehostettua valvontaa edellyttävät tiukemmat säädökset.

Ensi vuonna, eli EU-tukien siirtymäkauden toisena vuonna, jatketaan nykymuotoisten maatalouden ja maaseudun tukien toimeenpanoa rahastokauden 2021 - 2027 varoin. Uudistuneen yhteisen maatalouspolitiikan mukaiset tuet otetaan käyttöön vuonna 2023. Käytössä on lisäksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) elpymisvälineen rahoitusta. Suomen saanto maaseuturahaston elpymisvälineestä on kokonaisuudessaan noin 209 miljoonaa euroa, josta Manner-Suomen osuus on noin 207 miljoonaa euroa.

Luonnonvarakeskuksen ja Maanmittauslaitoksen toimintamenoihin lisäystä

MMM:n hallinnonalan perustavoitteena on rakentaa uusiutuvaa Suomea — uusiutumiskykyistä ja kestävää ruokajärjestelmää ja luonnonvarataloutta sekä innovatiivista paikkatietojärjestelmää. Näiden kaikkien tueksi tarvitaan panostuksia tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoimintaan.

Luonnonvarakeskukselle esitetty lisäpanostus maatalouden tutkimusympäristöjen uudistamiseen tukee suomalaisen ruokaketjun kehittämistä ilmaston ja ympäristön kannalta entistä kestävämmäksi. Korkeatasoiset tutkimusvälineet ja -teknologia mahdollistavat monipuolisen tiedonkeruun, mikä on elintärkeää eläin- ja kasvituotannon koko elinkaaren tuotantovaikutusten tutkimukselle.

MMM pitää tärkeänä myös sitä, että uuden valtakunnallisen osoitetietojärjestelmän kehittämisen rahoitus turvataan tulevina vuosina ja esittää siksi hankkeelle jatkorahoitusta vuodelle 2022.

Maankäyttösektorin ilmastotoimia edistetään – lisärahaa joutoalueiden metsitykseen

Joutoalueiden metsitystukeen ehdotetaan määrärahaa 6 miljoonaa euroa ja valtuutta 8,2 miljoonaa euroa, missä on huomattava lisäys kuluvaan vuoteen verrattuna. Metsitystuella tavoitellaan metsäpinta-alan ja hiilinielujen vahvistamista. Tukea voidaan myöntää yksityisille maanomistajille joutoalueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja entisten turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Tukijärjestelmä tuli voimaan vuoden 2021 alusta ja maanomistajat ovat hakeneet tukea huomattavasti ennakoitua vilkkaammin.

Metsähallituksen digikokonaisuuteen ja kalatalouden edistämiseen resursseja, saimaannorpan sopimuskorvauksiin korotus

Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien digitalisaation kehittämiseen esitetään 2,2 miljoonan euron lisäpanostusta vuodelle 2022. Kehittämistarve perustuu lisääntyneeseen kysyntään Metsähallituksen digitaalisissa palvelukanavissa ja tavoitteena on asiakas- ja käyttäjäkokemuksen parantaminen sekä entistä sujuvammat ajantasaiset digitaaliset palvelut.

Kalatalouden edistämiseen ehdotetaan määrärahaa 2 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta enemmän. Lisäys aiheutuu pääasiassa kalastusharrastuksen suosion ja siitä seuranneesta kalastonhoitomaksukertymän kasvusta korona-aikana. Kalastonhoitomaksuvarat käytetään kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon, kalastuksenvalvontaan, kalastusharrastuksen edistämiseen, kalatalousalan neuvontapalveluihin, kalatalousalueiden toimintaan sekä omistajakorvauksiin.

Myös saimaannorpan suojelun sopimuskorvauksiin ehdotetaan korotusta, koska pinta-alaperusteinen korvaustaso on säilynyt samana vuodesta 1982 lähtien. Korotuksen myötä korvaus nousisi nykyisestä 1,7 eurosta 2,5 euroon hehtaarilta. Sopimuskorvauksilla korvataan vapaaehtoisista kalastuksen rajoittamissopimuksista aiheutuvia haittoja vesialueiden omistajille. 

Hallinnonalan määrärahat vuodelle 2022

Maa- ja metsätalousministeriö esittää hallinnonalalleen määrärahoja yhteensä runsaat 2,7 miljardia euroa. Määrärahat olisivat näin vähenemässä nettomääräisesti 44 miljoonalla eurolla vuoden 2021 talousarvioon verrattuna. Määrärahojen aleneminen johtuu pääosin luonnonhaittakorvauksiin varatun EU-rahoitusosuuden pienenemisestä.

Tulokertymäarvio vuodelle 2022 on runsaat 974 miljoonaa euroa, mikä on noin 12 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Väheneminen johtuu pääasiassa EU-tuloutusten pienenemisestä.

Maa- ja elintarviketalouden osuus pääluokan määrärahoista on 65,9 prosenttia (1 783 milj. euroa), maaseudun kehittämisen 18,2 prosenttia (491 milj. euroa), luonnonvaratalouden 8,3 prosenttia (224 milj. euroa), hallinnon ja tutkimuksen 5,4 prosenttia (147 milj. euroa), maanmittaustoiminnan ja tietovarantojen 1,8 prosenttia (49,3 milj. euroa) sekä Metsähallituksen vajaa prosentti (10 milj. euroa).

Budjettiesityksen valmistelu etenee

Valtion ensi vuoden budjettiesityksen valmistelut jatkuvat viikolla 33. Ministeriöiden ja valtiovarainministeriön väliset budjettineuvottelut käydään 25.–26.8.

Hallitus kokoontuu Säätytalolle 7.–8.9. neuvottelemaan vuoden 2022 talousarvioesityksestä. Hallituksen talousarvioesitys julkistetaan kokonaisuudessaan 27.9., kun se on käsitelty ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

  • erityisavustaja Matias Kallio (ruoka-asiat), p. 050 400 5193 

  • erityisavustaja Annukka Kimmo (luonnonvara-asiat), p. 050 478 0226 

  • talousjohtaja Jukka Nummikoski p. 0295 162022

  • Sähköpostit muotoa [email protected]

Budjetti Hallinto
 
Sivun alkuun