Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tilannekuvasta uusi tilastojulkaisu

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut tilastokoosteen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tilannekuvasta. Julkaisu sisältää perustietoja ja kansainvälistä vertailutietoa korkeakouluista, niiden koulutus- ja tutkimustoiminnasta, korkeakouluihin ja tutkimukseen käytettävistä julkisista panostuksista, taloudesta, opiskelijoista ja opintojen aloittamisesta sekä tutkinnoista.

Suomessa on OKM:n hallinnonalalla 13 yliopistoa ja 23 ammattikorkeakoulua ja ne tarjoavat tutkintoon johtavaa koulutusta noin 60 paikkakunnalla. Korkeakouluissa opiskeli vuonna 2018 yhteensä 293 000 korkeakoulu­tutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Yliopistoissa suoritettiin noin 13 500 alempaa ja noin 15 200 ylempää korkeakoulututkintoa sekä vajaa 1 800 tohtorin tutkintoa. Ammattikor­keakouluissa suoritettiin noin 24 500 ammattikorkeakoulututkintoa ja noin 3 100 ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

Korkeakoulujen julkisen rahoituksen osuus BKT:stä on Suomessa OECD-maiden kärkitasoa. Yksityinen rahoitus sen sijaan on EU- ja OECD -maiden pienimpiä. Korkeakoulujen taloudellinen tilanne ja maksuvalmius on kokonaisuutena hyvä. Valtion perusrahoitus muodostaa edelleen suurimman osan tulovirrasta. Muiden rahoi­tuslähteiden, varainhankinnan ja sijoitustoiminnan tuottojen osuus on kasvanut viime vuosina.

Tutkimus- ja kehittämistoimintaan tehtävät panostukset olivat vuonna 2017 noin 2,8 % bruttokansantuotteesta. Yksityinen sektori vastaa 2/3 osasta panostuksia. Yliopistojen ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta merkittävin rahoittaja on Suomen Akatemia. Ammattikorkeakoulujen suurin ulkopuolinen rahoittaja on EU, jonka rahoitus kanavoituu ammattikorkeakouluille pääasiassa rakennerahastojen kautta.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä kasvaa hitaasti

Suomessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 25–34-vuotiaiden osuus väestöstä on noin 41 prosenttia. Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa EU-keskiarvon tuntumaan ja OECD-keskiarvon alapuolelle.

Yliopistojen ensikertaisista aloittajista 60 prosenttia on ylioppilastutkinnon suorittaneita 18–20-vuotiaita. Ammattikorkeakoulujen ensikertaisista aloittajista 18–20-vuotiaita on 30 %. Ammattikorkeakoulujen ensikertaisista aloittajista 37 % on suorittanut aiempana tutkintonaan pelkästään toisen asteen ammatillisen tutkinnon. Tutkinnon suorittaneiden keski-iässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 2010-lu­vulla, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaani-ikä on 26, ylemmän korkeakoulututkinnon 28 vuotta ja tohtorin tutkinnon 35 vuotta. Naiset muodostavat enemmistön tutkinnon suorittaneista kaikilla korkeakoulututkinnon tasoilla.

Tutkinnon suorittaneet sijoittuvat työmarkkinoille hyvin. Korkeakoulututkinto parantaa työllistymistä. Valmistuneet ovat myös tyytyväisiä koulutuksen antamiin valmiuksiin työelämässä. Avoimeen korkeakoulutukseen osallistuminen on kasvanut viime vuosina.

Lisätietoja: opetusneuvos Tomi Halonen, puh. 02953 30095

Tilannekuvaa korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta