DNA-tunnisteen määrittäminen mahdolliseksi myös tuomion jälkeen

Esitys asiasta on tarkoitus antaa eduskunnalle presidentin esittelyssä 15. syyskuuta.

Voimassa olevan lain mukaan DNA-näytteen ottaminen rikokseen syyllistyneeltä henkilöltä ei ole mahdollista esitutkintavaiheen päättymisen jälkeen. Tämän vuoksi vankiloissa on myös törkeistä rikoksista tuomittuja, joiden DNA-tunnistetta ei ole poliisin henkilörekisterissä, koska rekisteröintiä ei ole tehty tai voitu tehdä esitutkintavaiheessa.

Lainmuutoksen tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia rikosten selvittämiseen ja sitä kautta myös vähentää rikosten uusimisriskiä. Esityksen mukaan DNA-tunnisteen määrittämiseksi tarpeellinen henkilönkatsastus voitaisiin jatkossa tehdä henkilölle, jonka on lainvoimaisella tuomiolla todettu syyllistyneen rikokseen, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kolme vuotta vankeutta.

Henkilönkatsastus DNA-tunnisteen määrittämiseksi tarkoittaa käytännössä yleensä sylkinäytteen ottamista. Esityksen mukaan tällaisen näytteen voisi ottaa myös tutkittavan kanssa eri sukupuolta oleva henkilö, joka ei kuulu terveydenhuoltohenkilöstöön. Muutos helpottaisi DNA-näytteen ottamista esitutkinnan aikana ja siten vähentäisi tarvetta DNA-tunnisteen määrittämiseen tuomion antamisen jälkeen. Voimassa olevan lain mukaan henkilönkatsastusta ei saa toimittaa tutkittavan kanssa eri sukupuolta oleva, jollei hän kuulu terveydenhuoltohenkilöstöön.

Rikosseuraamusviraston selvityksen mukaan vuonna 2004 DNA-rekisteröinti puuttui 86:lta henkirikokseen syyllistyneeltä vangilta. Näistä 13 oli tutkintavankeja ja 73 joko vankeus-, elinkautis- tai pakkolaitosvankeja.

Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion ylläpitämä DNA-rekisteri sisälsi vuoden 2005 lopussa yhteensä 32 865 henkilön tiedot.

Lisätietoja:
lainsäädäntösihteeri Kirsi Pulkkinen, puh. (09) 1606 7722 (s-posti: [email protected])