Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Pitkään unionin alueella oleskelleiden kolmannen maan kansalaisten asemaa parannetaan ja liikkumista helpotetaan

sisäministeriö
Julkaisuajankohta 20.7.2006 10.35
Tiedote -

Pitkään unionin alueella oleskelleiden kolmannen maan kansalaisten asemaa halutaan parantaa ja liikkumista unionin alueella helpottaa. Hallitus päätti asiaa koskevan lakiesityksen sisällöstä torstaina 20. heinäkuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus antaa hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain muuttamiseksi eduskunnalle perjantaina. Lakien on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta on ne hyväksynyt.

Esityksellä saatetaan kansallisesti voimaan pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta annettu neuvoston direktiivi. Direktiivillä perustetaan yhtenäinen asema pitkään EU:n alueella oleskelleille kolmansien maiden kansalaisille, lähennetään jäsenvaltioiden lainsäädäntöjä ja varmistetaan kyseisten henkilöiden yhtenäinen kohtelu kaikkialla EU:n alueella asuinvaltiosta riippumatta.

Direktiivissä säännellään, millä perusteella kolmannen maan kansalainen voi jäsenvaltiossa saada pitkään oleskelleen aseman. Lisäksi säännellään, millä edellytyksillä jäsenvaltiossa pitkään oleskelleen aseman saanut kolmannen maan kansalainen voi siirtyä toiseen jäsenvaltioon.

Ulkomaalaislakiin uusi EY-oleskelulupa

Ulkomaalaislakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi oleskelulupa, joka on direktiivin mukaisesti nimeltään pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskelulupa. EY-oleskeluluvan voi saada viiden vuoden yhtäjaksoisen oleskelun jälkeen.

Oleskeluaikaan ei lasketa oleskelua tilapäisellä oleskeluluvalla (B), joka myönnetään erimerkiksi opiskelua tai tilapäistä työntekoa varten. EY-oleskeluluvalla saa oleskella toisessa jäsenvaltiossa kolmen kuukauden ajan. Pitempiaikainen oleskelu edellyttää kansallisen oleskeluluvan hakemista toisessa jäsenvaltiossa.

Toisessa jäsenvaltiossa pitkään oleskelleen siirtymistä Suomeen helpotetaan

Toisessa jäsenvaltiossa pitkään oleskelleen aseman saanut kolmannen maan kansalainen saisi siirtyä Suomeen ja oleskella täällä kolmen kuukauden ajan. Jos hän haluaisi jäädä Suomeen, hän voisi hakea oleskelulupaa Suomessa kolmen kuukauden kuluessa maahan saapumisestaan. Aiemmin oleskelulupaa on tullut hakea ulkomailta.

Toisessa jäsenvaltiossa pitkään oleskelleen aseman saaneelle myönnettäisiin direktiivin mukaisesti oleskelulupa työnteon, ammatinharjoittamisen, opiskelun tai muun syyn perusteella sillä edellytyksellä, että hänellä on riittävät varat toimeentulolleen Suomessa.

Pitkään oleskelleen aseman saaneen viisumivelvollisen kolmannen maan kansalaisen maahantulo edellyttää edelleen viisumia, jos hän saapuu jäsenvaltiosta, joka ei sovella Schengenin säännöstöä. Näitä valtioita ovat uudet jäsenvaltiot, kuten esimerkiksi Viro, Latvia ja Liettua.

Toisesta jäsenvaltiosta siirtyvän työnteko edellyttää työvoiman saatavuusharkintaa

Toisesta jäsenvaltiosta Suomeen työtä tekemään tulevan pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen työntekoon sovellettaisiin ehdotuksen mukaan edelleen samoja sääntöjä kuin muihinkin kolmannen maan kansalaisiin. Työntekoon sovellettaisiin työvoiman saatavuusharkintaa, jos sitä ulkomaalaislain mukaan kyseisessä työtehtävässä edellytetään.

Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola, (09) 1604 3985

 
Sivun alkuun