Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Sisäministeriön hallinnonalan rahoitus on suurien haasteiden edessä

sisäministeriö
Julkaisuajankohta 13.8.2021 11.37
Tiedote 98/2021

Sisäministeriö esittää hallinnonalalleen määrärahaa vuoden 2022 talousarvioon yhteensä 1,692 miljardia euroa, mikä on 115,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Sisäministeriön talousarvioehdotuksessa 2022 korostuvat lisäykset, jotka ovat välttämättömiä hallinnonalan perustoiminnan turvaamiseksi. Lisäysten suuruusluokka on poikkeuksellisen suuri johtuen erittäin niukasta kehyspäätöksestä vuosille 2022−2025. Keskusteluita erityisesti poliisin ja maahanmuuttoviraston resurssitilanteesta jatketaan ministeriöiden välisissä neuvotteluissa.

Poliisia uhkaavat rajut sopeuttamistoimet vuonna 2022

Poliisi on tilanteessa, jossa vuoden 2022 budjettikehyksen mukainen määräraha ei enää riitä toiminnan nykytason ylläpitämiseen. Ilman merkittävää määrärahalisäystä vuoden 2022 talousarviossa, poliisi joutuu sopeuttamaan toimintaansa menokehyksessä pysymiseksi. Henkilöstömenojen osuus poliisin menoista on 70 %, joten tarvittavia vähennyksiä olisi kohdistettava henkilöstöön.

Poliisi tarvitsee pysyvästi lisärahoitusta noin 35 milj. euroa vuonna 2022 ja noin 50 milj. euroa vuodessa siitä eteenpäin. 

Maahanmuuttohallinnon lupakäsittelyn nopeuttaminen edellyttää lisärahoitusta

Sisäministeriö esittää maahanmuuttovirastolle huomattavaa lisäystä (13,3 milj. euroa) perustoiminnan turvaamiseksi. Ilman lisäystä viraston henkilöstömäärä laskee voimakkaasti tilanteessa, jossa viraston toimintaan ja sen kehittämiseen on kohdistettu merkittäviä tavoitteita ja odotuksia.

Maahanmuuttovirastolle esitetään lisäksi määrärahaa tietojärjestelmien ja niiden yhteentoimivuuden kehittämiseen (ns. IO-hanke).  

Rajavartiolaitoksen vanhat valvontalentokoneet uusittava

Rajavartiolaitoksen investointeihin esitetään 60 milj. euron määrärahaa hallitusohjelman mukaisten kahden uuden valvontalentokoneen hankintaan. Nykyiset kaksi 1990-luvulla hankittua Dornier-valvontalentokonetta saavuttavat 30 vuoden käyttöiän vuonna 2025. Mikäli valvontalentokoneita ei korvata, Suomella ei jatkossa ole kyseisiä operatiivisen toiminnan kannalta välttämättömiä suorituskykyjä rajavalvontaan, meripelastukseen, ympäristövalvontaan ja alueellisen koskemattomuuden valvontaan.

Investointimomentille esitetään myös 5 milj. euron lisäystä määrärahan nostamiseksi tarvetta vastaavalle tasolle. Momentin peruskehys on ollut noin 5 milj. euron tasolla 12 vuotta. Samaan aikaan vuosittainen kustannustason nousu on ollut keskimäärin 3−4 %. 

Pelastajia on koulutettava lisää ja hätäkeskustoiminta on turvattava

Kuluvan vuosikymmenen aikana pelastustoimeen tarvittaisiin noin 1 000 pelastajaa lisää varallaolon muutosten takia ja toimintavalmiuden lakisääteisen tason saavuttamiseksi. Vastaavasti koulutuspaikkoja on tarpeen lisätä, minkä suunnitteluun sekä lisäkoulutukseen esitetään yhteensä 3,9 milj. euroa vuodelle 2022.

Kalajoen metsäpalon kaltaisiin laajoihin häiriötilanteisiin varautumiseksi esitetään lisäystä pelastustoimen valtakunnallisen ohjauksen ja kehittämisen vahvistamiseen. 
Hätäkeskuslaitokselle esitetään määrärahaa henkilöstömäärän nostoon ja hätäkeskustietojärjestelmän maksuihin. 

Tiedotteen kolmanteen kappaleeseen lisättiin 13.8. julkaisemisen jälkeen sana ”erityisesti”.

Lisätietoja:
talous- ja suunnittelujohtaja Kati Korpi, p. 0295 488 513
ministeri Ohisalon erityisavustaja Heikki Sairanen, p. 050 456 4662

 
Sivun alkuun