Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Elinkeinoministeri Mika Lintilän puhe Keskuskauppakamarin Suuressa Vientipäivässä 8.2.2022

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 9.2.2022 8.25
Puhe

Hyvää päivää, arvon kuulijat. Kiitos mahdollisuudesta tuoda ajatuksiani osaksi tämän päivän erittäin tärkeää ohjelmaa. 

Kuten me kaikki tiedämme, Suomi elää viennistä. Talouden suhdanteet ja julkisen talouden tasapaino elävät viennin mukana. Ulkomaankauppa muodostaa merkittävän osan Suomen bruttokansantuotteesta. Kasvava vienti tuo Suomelle työpaikkoja ja hyvinvointia.

Vientiyrityksille aika on nyt monella tavalla haastava. Suurvaltapolitiikka on kiristynyt ja uudet koronavirusvariantit edelleen aiheuttavat epävarmuutta ja rajoituksia. Matkailun elpyminen on ollut jatkuvan jännityksen aihe. Tästä huolimatta olemme saaneet iloita Suomen viennin kääntymisestä taas kasvuun viime vuoden lopulla.

Vaihtotaseemme on myös ylijäämäinen. Teollisuuden tuotteiden kysyntä on kasvanut ja maailmantalous vahvistunut koronashokin jälkeen. Elvytystoimet eri puolilla maailmaa ovat vahvistaneet meidänkin tuotteidemme kysyntää. Vienti kaikkiin maanosiin mutta erityisesti Eurooppaan ja Amerikkaan kohentui. 

Liian tyytyväinen ei saa lukuihin olla, koska vienti ei ole määrällisesti kehittynyt kilpailijamaiden tahdissa. Itse olen erityisesti huolessani siitä, että olemme jääneet jälkeen keskeisiä kilpailijamaita korkean teknologian palveluviennissä, vaikka se on ollut kasvusuunnassa viime vuosina. 

OECD:n maaraportti herätteli myös reilu vuosi sitten arvioimalla, että pieneksi avotaloudeksi Suomen vientimenestys on heikkoa. Viennin suhde BKT:een oli samaa luokkaa kuin Kreikalla ja Portugalilla. 

Näen, että keskeinen ratkaisu tähän on TKI-investointien lisääminen yrityksissä ja osaamistason nostaminen. Korkeakoulupaikkoja on lisätty jo eri puolella Suomea. Yritysten TKI-toiminnan vahvistamiseksi hallituksen tulisi linjata laaja-alaisesta, hallinnollisesti yksinkertaisen TKI-verokannustimen käyttöönotosta. Tätä tuki myös parlamentaarinen TKI-työryhmä. Uudet ideat ja ratkaisut on saatava myös maakunnista maailmalle, jotta hyvinvointi ja työllisyys vahvistuivat. 

Suomen vienti lepää liikaa myös suurten harteilla. Sata suurinta vientiyritystä vastaa kahdesta kolmasosasta Suomen viennistä. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus viennistä on pysytellyt viime vuodet 16 prosentin tietämillä. Vain viidennes pk-yrityksistä harjoittaa vientiä tai kansainvälistä liiketoimintaa. Teollisuudessa tosin osuus on 41 %. Kotimarkkinamme on pieni. Toivon, että yhä useampi pk-yritys näkee sen hyvänä ja innostavana paikkana käynnistää liiketoimintaa, kehitellä tuotetta, kerätä verkostoa ja rahoitusta – ja sitten ponnistaa kohti isompia markkinoita.  
EU:n sisämarkkinat tarjoavat meille luonnollisesti keskeisimmän toimintakentän. Myös tällä kotikentällä ”pelikirjaa” tarkastellaan nyt uudelleen erityisesti niiltä osin, kuin kyse on teollisuuden kilpailukyvystä ja suvereniteetista. Tässä tarkastelussa keskiöön ovat nousseet kilpailu- ja valtiontukipolitiikka.

Viime vuosina Euroopassa on noussut huoli teollisuuden kilpailukyvystä ja epäreilusta kilpailusta nousevien talouksien puolelta. Moni kokee erityisesti Kiinan yritystukipolitiikan ongelmalliseksi. 

Pariisissa ja Berliinissä on halua rakentaa eurooppalaisia voimakkaita teollisuuden keskittymiä, kuten Airbus, kilpailemaan kiinalaisten kanssa. Saksa ja Ranska laativat pari vuotta sitten teollisuuspoliittisen manifestin ja ajavat mm. kilpailupolitiikan uudelleenarviointia. Suomi on perinteisesti korostanut sisämarkkinoiden kehittämistä ja pitänyt tärkeänä yhtäläisiä pelisääntöjä valtiontukien suhteen. Tästä haluamme pitää kiinni jatkossakin.
Kyse on pitkälti siitä, millainen rooli valtiovallalla nähdään olevan, kun puhutaan esimerkiksi investointien suuntaamisesta EU:n talouden, elinkeinoelämän ja teollisuuden kannalta strategisiin aloihin. 
Kyse on myös siitä, mitä välineitä EU ottaa käyttöönsä varustautuessaan globaaliin kilpailutilanteeseen, jossa eri toimijoiden pelityyli ja taustavaikuttimet ovat moninaiset. 

Vaikka peli ei ole aina reilua, me emme välttämättä toivo, että sääntöjä kirjoitetaan täysin uudelleen. Näen, että etumme on edelleenkin ponnistaa siitä osaamisesta ja kyvykkyydestä, jolle olemme tähänkin asti rakentaneet. Kilpailu- ja valtiontukipolitiikan reivaaminen ei mielestäni tuo meille sellaisia hyötyjä, jotka edistäisivät meidän kaltaisen pienen vientimaan pitkäjänteistä kasvu- ja kilpailukykyä.  Tämän tien päässä olisi se, että protektionismin peikko heräisi talviunestaan myös vanhalla mantereella. 

Suomella on kaikki edellytykset menestyä osaamisen ja innovaatioiden kärkimaana. Maailma ottaa digiloikkaa ja ponnistelee vihreän siirtymän eteen, joihin suomalaisilla yrityksillä on aivan ensiluokkaisia ratkaisuja. Suomessa on vahvaa osaamista esimerkiksi lääkeaine- ja terveysteknologiasektoreilla, joissa kasvu maailmalla on kaikkein nopeinta. 

Näihin tilaisuuksiin täytyy nyt tarttua. Mitä sitten teemme tämän eteen? Ensimmäisenä on mainittava Suomen kestävän kasvun ohjelma, joka on osa EU:n elpymisvälinettä. Kyse on massiivisesta paketista, joka vauhdittaa suomalaisten yritysten kestäviin ratkaisuihin perustuvaa kilpailuetua. Ensimmäiset ohjelman mukaiset yrityksille suunnatut rahoitushaut avautuivat viime kesänä. 

Business Finland myöntää Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta vuoteen 2023 mennessä jopa 530 miljoonaa euroa. Suurimmat haut koskevat esimerkiksi energiajärjestelmän murrosta, teollisuuden sähköistämistä ja kiertotaloutta. Niitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää. 

Samalla pidämme tarkkaan silmällä muiden EU-maiden elvytysinvestointeja ja kaukaisempienkin markkinoiden suuria hankkeita. Tuemme koko Team Finland -verkostolla suomalaisia yrityksiä pääsemään niihin kiinni. Suosittelen lämpimästi Team Finland Market Opportunities –palvelun hyödyntämistä. 

Teemme tänä vuonna mahdolliseksi Finnveran kautta saatavat pk-yritysten suorat vientiluotot. Kotimaisen vienninrahoituksen kehittämisen lisäksi on tärkeää, että yritysten on mahdollisimman helppo tarttua EU:n kautta avautuviin mahdollisuuksiin. Viime vuonna käynnistimme Business Finlandiin keskitetyn EU- ja kansainvälisenrahoituksen neuvontapalvelun.  

Muutenkin olemme viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelman lukuisilla toimenpiteillä tarttuneet yritysten kasvun ja kansainvälistymisen pullonkauloihin sekä kehittäneet saumatonta ja asiakaslähtöistä palvelua.

Yksi kriittinen asia on ollut niin Business Finlandin kuin ulkoministeriön ulkomaanverkoston vahvistaminen. Omat ihmisemme maailmalla linkittävät yrityksiä globaaleihin liiketoimintamahdollisuuksiin ja voivat luoda tärkeitä suhteita kansainvälisiin ostajiin ja päättäjiin. 

Viimeisenä asiana täytyy nostaa vielä osaavan työvoiman saatavuus, joka on toden teolla alkanut muodostua yritysten kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn esteeksi. Tarvitsemme osaajien maahanmuuttoa, myös pärjätäksemme globaalissa kilpailussa investoinneista. Talent Boost –ohjelmakokonaisuuden eri toimenpiteet nivotaan entistä läpileikkaavammin osaksi kansainvälistymispalveluja. 

Olen aina avoin kuulemaan yritysten näkemyksiä siitä, mitä valtion tulisi tehdä, jotta maailmalle olisi entistä parempi ponnistaa. 
Hyvä yleisö, kansainvälistyminen ja viennin kasvu ovat ehtoja tulevalle hyvinvoinnillemme. Minulla on usko ja luotto suomalaiseen osaamiseen ja yritysverkostojemme  kasvuun, kehittymiseen ja kansainvälistymiseen. Jatketaan systemaattista työtä omien vahvuuksiemme pohjalta – maailman muutoksen tunnistaen.

Toivotan onnea ja menestystä maailmanmarkkinoilla ja oikein kiintoisaa iltapäivää!

Mika Lintilä
 
Sivun alkuun