Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Työllisyyden ei pidä häiriintyä lyhyestä taantumasta

työ- ja elinkeinoministeriö
Elina Pylkkänen
Julkaisuajankohta 20.9.2022 8.15
Kolumni

Taloudelliset tutkimuslaitokset julkaisevat huolellisesti laaditut talousennusteensa säännöllisesti keväisin sekä näin syksyisin. Näinä viikkoina julkaistuissa ennusteissa itseäni ihmetyttää BKT-ennusteiden eriparisuus. Tarkoitan eriparisuudella sitä, että jopa tuotannon volyymin muutoksen etumerkki poikkeaa ennustajasta toiseen. Ensi vuodelle taloudelliset tutkimuslaitokset povaavat BKT:n kasvua (Labore), laskua (PTT) ja nollakasvua (ETLA). 

Nyt on siis kuulijasta itsestään kiinni, kenen tarinaan uskoo. BKT-ennusteen taustalla kulkee aina tarina ja talouskehityksen juoni, eli mitkä maailman- ja kansantaloudessa jylläävät tekijät ja talouden toimijoiden reaktiot ja tekemiset johtavat tähän tarkoilla numeroilla kuvattuun näkemykseen talouskehityksestä.     

Mauno Koivisto maalasi aikoinaan talouden kuvaa Suomen Pankista käsin omalle tyylilleen uskollisena näin: ”Tänä vuonna taloudessamme menee huonommin kuin viime vuonna ja ensi vuonna huonommin kuin tänä vuonna.” Tämä pessimistinen kehityskulku taisi jäädä toteutumatta, mutta on aina tärkeää muistaa, mitä BKT-luvulla ennusteissa ilmaistaan. Ennusteet kertovat tuotantomäärän arvon muutoksen viimevuoteen verrattuna. Siksi muutoksen etumerkki on tärkeä.

Taantuma ulottuu hitaasti työllisyyteen

Nähdäkseni kaikki edellä mainitut tutkimuslaitokset ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että taantuma – olipa se sitten parin tai neljän kvartaalin mittainen – jää sinänsä lyhytaikaiseksi ja johtuu lähinnä sodan aiheuttamista vaikutuksista energiasektorille. Konsensus on, että talous kasvaa vuonna 2024. 

Työllisyystilanne reagoi taantumaan hitaammin, mutta elokuun työllisyyskatsauksessamme vaikutukset ovat jo näkyvissä. Työttömyyden väheneminen on hidastunut, ja kausitasoitettuna jopa hienoisesti kasvanut. Avointen työpaikkojen määrä on tänä vuonna lyönyt kaikki ennätykset ja on edelleen hurjissa lukemissa. Työpaikkojen avoinna olon kesto on noussut keskimäärin 124 päivään, mikä on myös uusi ennätys. Rekrytointi on nyt varsin haastavaa työmarkkinoiden kiristymisen takia. Arviomme mukaan kaikkiaan noin 130 000 työsuhdetta on jäänyt syntymättä työvoimapulan tai työn ja työvoiman kohtaamattomuuden vuoksi. Voisiko siis olla hyvä uutinen se, että työvoimaa on saatavilla entistä enemmän?   

Toivoa työttömistä työnhakijoista

Talouden epävarmuutta ei voi muuksi muuttaa, vaikka talousennustajat pystyvätkin latomaan BKT-numerot tiskiin. Epävarmuus vain korostuu, kun näkemykset poikkeavat toisistaan.

Työttömiä työnhakijoita on edelleen noin 240 000. Nimenomaan tätä työvoimareserviä tulisi hyödyntää, sillä toisista yrityksistä työntekijöiden haaliminen tulee kalliiksi samalla kun yleinen hintataso korottaa jo muutoinkin palkkavaatimuksia ostovoiman kohentamiseksi. Kahdesta suunnasta tulevasta paineesta – työvoimapulasta ja inflaatiosta – johtuen työttömien työnhakijoiden työllistyminen toisi kestävyyttä julkiselle taloudelle sekä kestokykyä kansainväliselle kilpailukyvyllemme. 

Työttömien työnhakijoiden määrä on tällä hetkellä pandemiaa edeltäneellä tasolla, vaikka virtausta työllisyyteen ja työttömyyteen jatkuvasti tapahtuukin. Koronan jälkeinen työllisyyden kasvu on tapahtunut suurelta osin työvoiman ulkopuolisten siirtymisellä työmarkkinoille. Työllisyyspolitiikan kärjen pitääkin nyt olla työttömien valmennuksissa ja koulutuksissa, kuten tänä keväänä alkanut pohjoismainen työvoimapalvelumalli korostaakin. Nyt TE-palvelujen on lisäksi suunnattava apunsa entistä vahvemmin pienten ja keskisuurten yritysten rekrytointitarpeisiin vastaamiseen. Työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaantotyötä on tehtävä tarmokkaasti, jotta työllisyys pysyttelee edelleen 74 prosentissa näkyvissä olevan pienen taantumankin yli. 

alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen

 
Sivun alkuun