Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Valtioneuvoston kanslia kerää kokemuksia valtioneuvosto.fi-sivuston käytöstä ja kehittämistarpeista. Auta kehittämistyössä ja vastaa lyhyeen verkkokyselyyn

Uusi ilmastolaki etenee eduskuntaan – hiilineutraaliustavoite 2035 lain tasolle, päästövähennystavoitteet myös tuleville vuosikymmenille

Ministry of the Environment
Julkaisuajankohta 3.3.2022 13.35
Tiedote

Hallitus on hyväksynyt 3. maaliskuuta esityksen uudeksi ilmastolaiksi. Laki uudistetaan, jotta Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite sekä kansainväliset ja EU-tason ilmastotavoitteet saavutetaan. Hiilineutraaliustavoitteen lisäksi laki asettaa päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Laissa säädetään ilmastopolitiikan suunnitelmista ja uudistuksen myötä laki laajenee koskemaan maankäyttösektoria. Lakiin lisätään myös hiilinielujen vahvistamista koskeva tavoite.

”Ilmastolaki on pysyvimmän jäljen jättävä hallituksen ilmastopäätös. Sillä varmistetaan, että hiilineutraaliustavoite 2035 säilyy ja ilmastotyö jatkuu vaalikausien yli. Ilmastolaki antaa myös yrityksille vahvan signaalin siitä, että tässä maassa kannattaa investoida puhtaisiin ratkaisuihin. Olen erityisen ylpeä siitä, että ilmastolain laatimisessa on tehty vahvaa yhteistyötä tutkijoiden kanssa ja laissa asetettavat tavoitteet perustuvat tieteen suosituksiin”, sanoo ympäristö -ja ilmastoministeri Emma Kari.

”Suomen tavoite rakentaa fossiilivapaata hyvinvointivaltiota on paitsi ilmastokriisiin myös turvallisuuspolitiikkaan liittyvä kysymys. Mitä nopeammin irtaudumme fossiiliriippuvuudesta, sitä parempi ilmastolle ja sitä parempi Suomen ja koko Euroopan turvallisuudelle”, Kari jatkaa.

Edellinen ilmastolaki tuli voimaan vuonna 2015 ja se sisältää päästövähennystavoitteen ainoastaan vuodelle 2050. Uuteen ilmastolakiin kirjataan Suomen ilmastopaneelin suosituksiin perustuvat päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040 ja vuoden 2050 tavoitetta päivitetään. Päästövähennystavoitteet ovat -60 % vuoteen 2030 mennessä, -80 % vuoteen 2040 mennessä ja -90 % pyrkien kuitenkin -95 % vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.

Uuden ilmastolain on tarkoitus tulla voimaan 1. heinäkuuta 2022.

Ilmastopolitiikan suunnitelmat tärkein keino tavoitteiden saavuttamiseksi

Päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi ilmastolaissa säädetään valtakunnallisista ilmastopolitiikan suunnitelmista, joiden avulla Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja ilmastonmuutokseen sopeudutaan.

Laissa säädetään keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta, ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta sekä pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta. Uutena suunnitelmana laissa säädetään maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta: hiilinielut ja maankäytön päästöt tulevat ilmastolain piiriin ja laissa asetetaan tavoite nielujen vahvistamisesta. Kaikissa ilmastopolitiikan suunnitelmissa on tarkoitus varmistaa ilmastotoimien oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys.

Lisäksi laissa säädetään suunnitelmien toteutumisen seurannasta, minkä johdosta valtioneuvoston on seurattava Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista ja lisätoimien tarvetta.

Uudistuksessa kehitetään eduskunnalle vuosittain annettavaa ilmastovuosikertomusta niin, että se on sisällöltään entistä kattavampi. Päästökehityksestä ja ilmastotoimien riittävyydestä tiedotetaan entistä paremmin myös yleisölle.

Saamelainen ilmastoneuvosto ottaa kantaa ilmastokysymyksiin saamelaiskulttuurin näkökulmasta

Valmistelussa on erityisesti haluttu huomioida ilmastonmuutokselle haavoittuvia ryhmiä sekä ryhmiä, jotka eivät perinteisesti osallistu kuulemisiin, kuten lapsia ja nuoria. Erityisesti on kuultu saamelaisia, sillä ilmastonmuutos etenee nopeammin pohjoisilla leveysasteilla. Saamelaisten elinkeinot ja kulttuuri ovat erityisen haavoittuvaisia ilmastonmuutokselle.

Uuden ilmastolain myötä Suomeen perustetaan saamelainen ilmastoneuvosto. Neuvosto tulee olemaan riippumaton asiantuntijaelin, joka tuottaa tietoa ja lausuu ilmastopolitiikan suunnitelmista saamelaiskulttuurin näkökulmasta. Laissa viranomaisille asetettaisiin myös velvollisuus neuvotella saamelaiskäräjien kanssa ilmastosuunnitelmia laadittaessa.

Ilmastolakia täydennetään syksyllä kuntien ilmastosuunnitelmilla

Syksyllä 2021 hallitus linjasi budjettineuvotteluissa, että lainsäädäntöön lisätään velvoite kunnille, seuduille tai maakunnille laatia ilmastosuunnitelmat. Täydentävä esitys ilmastolaista on tarkoitus antaa hallituksen esityksenä tulevana syksynä. Samalla on tarkoitus säätää myös ilmastolain muutoksenhausta, mitä koskeva selvitys valmistuu maaliskuun aikana.

Lisätietoja:

Milja Henttonen
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja (ministerin haastattelupyynnöt)
p. 050 599 3094
[email protected]

Riikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 050 414 1682
[email protected]

Jarmo Muurman
Ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
p. 0295 250 185
[email protected]

Outi Kumpuvaara
hallitussihteeri
ympäristöministeriö
p. 0295 250 225
[email protected]

 
Sivun alkuun