Humanitaariseen apuun eniten kehitysyhteistyövaroja

Tiedote 66/2016
13.4.2016

Suomi käytti kehitysyhteistyöhön 1,16 miljardia euroa vuonna 2015. Eniten varoja kohdistettiin humanitaariseen apuun, ilmenee Suomen kehitystyötä koskevista ennakkotiedoista.

Ennakkotiedot Suomen kehitysyhteistyötilastoista vuodelta 2015 ovat valmistuneet. Suomen kaikki kehitysyhteistyöksi laskettavat menot olivat 1 164 miljoonaa euroa, mikä vastaa 0,56 prosenttia bruttokansantulosta. Vastaavat luvut olivat vuotta aiemmin 1 232 miljoonaa euroa ja 0,59 prosenttia bruttokansantulosta.

Maailman vaikea humanitaarinen tilanne heijastui avun jakaantumiseen. Vuoden 2014 tapaan eniten kehitysyhteistyövaroja kohdistettiin humanitaariseen apuun ja katastrofien ehkäisyyn: 105,7 miljoonaa euroa.

Seuraavaksi suurimmat sektorit Suomen kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä olivat tuki kehitysmaiden hallinnon parantamiselle ja kansalaisjärjestöjen työlle (10 %) sekä tuki kehitysmaiden koulutukseen (8 %) ja maa- ja metsätaloudelle (8 %).

Lisää tilastotietoja Suomen kehitysyhteistyömaksatusten jakaantumisesta löytyy ulkoministeriön verkkopalvelusta osoitteesta: http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=49314&contentlan=1&culture=fi-FI

Pakolaiskulut nostivat EU-maiden apua

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on koonnut jäsenmaiden kehitysyhteistyön ennakkotiedot vuodelta 2015 yhteen. Kokonaisuutena OECD-maiden kehitysapu nousi 6,9 prosenttia 118,9 miljardiin euroon.

Kehitysyhteistyövarojen määrä laski kuudessa OECD:n jäsenmaassa ja nousi peräti 22 maassa. Iso osa etenkin EU-maiden kehitysyhteistyömenojen kasvusta selittyy turvapaikanhakijoiden vastaanoton kasvaneilla kuluilla. OECD:n sääntöjen mukaan osa vastaanottokuluista lasketaan mukaan kehitysyhteistyömenoihin. Suomi ja valtaosa OECD-maista eivät maksa näitä menoja varsinaisen kehitysyhteistyön budjetista, vaan ne lasketaan osaksi kokonaisapua.

OECD:n kehitysapukomiteaan kuuluvat EU-maat käyttivät keskimäärin kehitysyhteistyöhön 0,47 prosenttia bruttokansantulostaan ja niiden osuus kaikesta kehitysavusta oli 56 prosenttia.

Rahallisesti suurimmat avunantajat EU:ssa olivat Iso-Britannia (16,9 miljardia euroa), Saksa (16 miljardia euroa) ja Ranska (8,3 miljardia euroa). Suhteessa taloutensa kokoon eli bruttokansantuloon eniten apua antoivat Ruotsi (1,4 %), Luxemburg (0,93 %), Tanska (0,84 %), Hollanti (0,76 %) ja Iso-Britannia (0,71 %). Suomen kehitysavun bruttokansatulo-osuus 0,56 % oli EU:n kuudenneksi suurin ja seitsemänneksi suurin kaikista maista: Norja käytti 1,05 % bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön.

Lisätietoja: kehityspoliittisen osaston päällikkö Pekka Puustinen, puh. +358 295 350 560 ja kehitysyhteistyön hallinto- ja oikeusyksikön päällikkö Lotta Karlsson, puh. +358 295 351 932.