Valtion tavoitteena edelleen kaupallisesti kannattava ratkaisu Talvivaaran kaivokselle

Hallitus on tänään 17.6.2015 antanut eduskunnalle lisätalousarvioesityksen, jossa esitetään osoitettavaksi Suomen valtion kokonaan omistaman Terrafame Oy:n (”Terrafame”) pääomittamiseen 112 milj. euroa liittyen Talvivaaran kaivoksen omistus- ja rahoitusjärjestelyihin. Lisätalousarvioesityksellä varaudutaan toissijaisesti myös kaivoksen mahdolliseen hallittuun sulkemiseen. Summasta 2 milj. euroa ehdotetaan varattavaksi kaivoksen vesien lisäpuhdistusmahdollisuuksien pilotointiin.

Suomen valtion ensisijaisena tavoitteena on edelleen kaupallinen ratkaisu – Talvivaaralle jatkoaika

Talvivaaran kaivosta koskien tavoitellaan edelleen aktiivisesti kaupallisesti kannattavaa ratkaisua. Tavoitteena on, että kaivostoiminta voisi jatkua taloudellisesta kannattavana ja ympäristön kannalta kestävänä. Talvivaaraa koskevat rahoitus- ja omistusjärjestelyt on kuitenkin tehtävä kesän 2015 aikana, jotta louhinta kaivoksella päästään aloittamaan ennen syksyä ja siten edellytykset kaivostoiminnan jatkolle syntyisivät.  

”Kaivostoiminnan kohtalo on Talvivaarassa jatkoajalla. Nyt on osoitettava, että liiketoiminta saadaan kannattavaksi ja toimivaksi kahdessa vuodessa liiketoimintasuunnitelman pohjalta”, toteaa elinkeinoministeri Olli Rehn. 

Aikataulusyistä valtion on varauduttava siihen, että Terrafamen on ainakin alkuvaiheessa sitouduttava mahdollisesti yksin uuden kaivosyhtiön pääomittamiseen ja että muut sijoittajat sitoutuisivat hankkeeseen vasta myöhemmin.

”Mikäli uusi kaivosyhtiö aloittaisi toimintansa ilman merkittävää yksityistä omistusta tai rahoitusta, valtion tavoitteena on aktiivisesti laajentaa uuden yhtiön omistus- ja rahoitusrakennetta kaupallisesti järkevin perustein. Valtion tukena kaivostoiminnan käynnistämisessä ja edelleen kehittämisessä olisi alusta lähtien operatiivinen kumppani. Audleylla on vahvaa osaamista kaivoksen toiminnan johtamiseksi ja kehittämiseksi, ja jatkamme Audleyn kanssa neuvotteluja operatiivisesta kumppanuudesta”, ministeri Rehn jatkaa. 

Ennakkoehdot kaivostoiminnan kaupalliselle ratkaisulle

Kaivostoiminnan jatkaminen kaupalliselta pohjalta Talvivaarassa edellyttää kuitenkin vielä useiden ehtojen täyttymistä. Yksi keskeinen edellytys on, että Vaasan hallinto-oikeus ei kiellä Nuasjärven purkuputkelle annetun luvan täytäntöönpanokelpoisuutta. Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto myönsi huhtikuussa 2015 ympäristöluvan käsiteltyjen vesien johtamiseksi purkuputkessa Nuasjärveen, ja purkuputkea koskevasta luvasta on sittemmin valitettu. Purkuputki on edellytys sille, että kaivoksen aiemmasta toiminnasta aiheutunut, kaivosalueella olevista ylimääräisistä vesistä johtuva ongelma voidaan hoitaa ympäristön kannalta kestävällä tavalla.  Järjestelyn toteutuminen ja kaivostoiminnan uudelleenkäynnistyminen uudessa kaivosyhtiössä edellyttää lisäksi mm. eri sopimuksellisten järjestelyjen ja tarvittavien viranomaislupien varmistumista.

Sitovaa yksityistä rahoitusta ei ole toistaiseksi varmistettu Talvivaara-järjestelyyn

Työ- ja elinkeinoministeriö, Audley Capital Advisors LLP (”Audley”) sekä Talvivaaran kaivoksen konkurssipesä tiedottivat maaliskuussa 2015 Audleyn sopimasta ehdollisesta sopimuksesta Talvivaara Sotkamo Oy:n liiketoiminnan ostamiseksi sen konkurssipesältä. Samassa yhteydessä Terrafame oli tehnyt investointisopimuksen Audleyn kanssa. Tavoitteena on ollut jatkaa Talvivaaran kaivoksen toimintaa kannattavasti ja pitkäjänteisesti järjestelyn myötä perustettavan uuden kaivosyhtiön toimesta. Järjestelyn toteutuessa sopimuksenmukaisesti Audleyn johtama sijoittajakonsortio omistaisi uudesta perustettavasta kaivosyhtiöstä 85 % ja Terrafame 15 %.

Maaliskuussa tiedotettiin, että järjestelyn toteutuminen ja kaivostoiminnan uudelleenkäynnistyminen uudessa kaivosyhtiössä edellyttää vielä muun muassa tarvittavien viranomaislupien sekä sitovan rahoituksen varmistumista. Huolimatta TEMin ja Audleyn aktiivisista ja laajoista ponnisteluista Talvivaara-järjestelyn loppuunsaattamiseksi sitovaa rahoitusta järjestelyyn ei ole saatu varmistettua.

”Sitovan rahoituksen saaminen on toistaiseksi osoittautunut huomattavan vaikeaksi johtuen useista eri syistä, mihin liittyy myös vaikea kaivosalan markkinatilanne. On nähtävissä, että Talvivaaran kaivosliiketoiminta on kuitenkin mahdollista tervehdyttää ja saada pitkällä aikavälillä taloudellisesti kestävälle pohjalle. Huolimatta tästä yksityistä rahoitusta ei ole pystytty varmistamaan”, toteaa Rehn.

Lisätalousarvioesityksellä varaudutaan myös kaivoksen mahdolliseen hallittuun sulkemiseen

Jos edellytykset kaupalliselle ratkaisulle eivät toteutuisi, valtiolla ei ole mahdollisuutta turvata Talvivaaran kaivostoiminnan jatkumista. Lisätalousarvioesityksessä varaudutaan näin ollen myös siihen, että kaivos jouduttaisiin sulkemaan hallitusti valtion kustannuksella.

”Kaivoksen sulkeminen on viimesijainen vaihtoehto, johon kuitenkin joudumme jo tässä vaiheessa varautumaan. Sulkemistoimet liittyisivät käytännössä kaivoksen ympäristöriskien hallintaan. Kaivoksen hallittu sulkeminen kestäisi useita vuosia ja aktiivisen sulkemisprosessin välittömät kustannukset olisivat arviolta noin 300 milj. euroa. Nyt lisätalousarvioesityksessä ehdotettu 112 milj. euroa riittää tähän vain osittain,” ministeri Rehn sanoo.

”Kaivoksen toimintaan on liittynyt mittavia ongelmia ja rahoituksen kerääminen uuteen kaivosyhtiöön on osoittautunut hankalaksi. Malmiesiintymä on kuitenkin merkittävä, kaivosalueelle on investoitu yli miljardi euroa ja kaivoksen taloudellinen merkitys elinkaarensa aikana voidaan arvioida mittavaksi. Valtion kokonaisintressit huomioiden pidämme edelleen parhaimpana vaihtoehtona, että kaivostoimintaa saataisiin Talvivaarassa jatkettua, ja tähän myös aktiivisesti pyrimme”, ministeri Rehn päättää.

Lisätietoja: elinkeinoministerin erityisavustaja Markku Rajala, p. 050 345 8490, osastopäällikkö Petri Peltonen, p. 050 626 63 sekä teollisuusneuvos Janne Känkänen, p. 0295 064 200, työ- ja elinkeinoministeriö