Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media
Valikko

Ilmastopolitiikan pyöreältä pöydältä vahva tuki ilmastopäästöjä hillitseville elvytystoimille

Ympäristöministeriö 28.5.2020 13.43
Tiedote

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontui torstaina ensimmäistä kertaa. Pääosin virtuaalisesti järjestetyn kokouksen teemana oli koronakriisin jälkeinen elvytys. Pyöreän pöydän jäsenet antoivat vahvan tuen ilmaston kannalta kestäville elvytystoimille.

”Jälleenrakennus, joka ei ole ekologisesti kestävää, ei anna meille tulevaisuutta. Pahinta mitä koronakriisin jälkeen voi tehdä, on edistää toista kriisiä”, totesi ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja, nuorten ilmastodelegaatti Sara Nyman.

”Vihreä elvytys ja EU:n vihreän kehityksen ohjelman toimeenpano ovat hyviä mahdollisuuksia parantaa vaihtotasetta: kasvattaa työllisyyttä, vähentää fossiilisista polttoaineista aiheutuvia kustannuksia ja luoda uusia liiketoimintoja samalla, kun vähennämme kasvihuonekaasupäästöjä”, korosti pyöreän pöydän toinen varapuheenjohtaja, ilmastobisnesverkosto Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja Jouni Keronen.

Pyöreässä pöydässä ovat edustettuina laajalti yhteiskunnan eri toimijat etujärjestöistä kansalaisyhteiskuntaan ja ammattiliitoista ja nuorista tiedemaailmaan. Kokouksessa hiilineutraaliustavoitetta tukevasta elvytyksestä alustivat ympäristöministeriön asettaman Kestävä elvytys –työryhmän puheenjohtajat Mari Pantsar ja Hannele Pokka sekä Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.

Kestävä elvytys –työryhmä korostaa, että kaikkia valtion elvytystoimia olisi tarkasteltava myös niiden ilmasto- ja luontovaikutusten näkökulmasta. Tarkastelun tueksi työryhmä on laatinut kestävän elvytyksen kriteeristön, jolla voidaan arvioida yksittäisten toimien vaikutuksia ilmastoon, luonnonvarojen riittävyyteen, kiertotalouteen, luonnon monimuotoisuuteen ja ympäristön tilaan. Lisäksi työryhmä esittää lukuisia konkreettisia toimia, joilla voidaan yhtä aikaa elvyttää taloutta ja tukea hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista.

Markku Ollikainen esitteli ilmastopaneelin näkemyksen kuudesta elvytyspaketista, jotka pitäisivät sisällään rakennusten energiatehokkuuden parantamista, päästöttömän liikenneinfran tukea, kunnallisia raideinvestointeja, verkkoinvestointeja, uusiutuvan energiantuotannon vauhdittamista sekä rakennusten lämmitystaparemontteja.

Myös pyöreän pöydän jäsenet ehdottivat useita muita toimia, joilla tuettaisiin siirtymää kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa samalla, kun etsitään tietä ulos koronapandemian aiheuttamasta talouden taantumasta. Keskustelussa nostettiin esiin muun muassa yksityisen rahoituksen rooli, tutkimus ja kehitys, EU:n elvytysrahaston hyödyntäminen, luontopohjaiset ratkaisut, kuntien rooli ja julkiset hankinnat, työntekijöiden ja työpaikkojen kytkeminen mukaan reiluun muutokseen sekä Suomen ilmastokädenjälki ulkomailla: voimme auttaa myös muita maita toipumaan tarjoamalla kehittämiemme vähähiiliratkaisuja.

”Haluan kiittää pyöreän pöydän jäseniä erinomaisesta keskustelusta. Kestävälle elvytykselle on Suomessa laaja tuki. Monia näistä ehdotuksista pääsemme konkreettisemmin käsittelemään ensi viikon lisätalousarviossa ja syksyn budjettiriihessä. Nopeasti tulee edistää esimerkiksi uusiutuvaa energiaa ja asumisen energiaremontteja, jotka ovat tutkitusti tehokkaita talouden kestävän elvytyksen keinoja”, kokouksen puheenjohtajana toiminut ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen totesi. Mikkonen sijaisti pääministeri Sanna Marinia, joka ei päässyt paikalle johtamaan puhetta sairausloman vuoksi.

Eduskunnalle 4.6. annettava neljäs lisätalousarvioesitys sisältää koronakriisin nopeita elvytystoimia, jotka edistävät ilmastonmuutoksen torjuntaa ja tukevat hiilineutraaliustavoitteen toteutumista.

”Tämä on ollut yksi keskeisistä kriteereistä, kun valtiovarainministeriössä on arvioitu ehdotuksia. Lisätalousarvioesityksen valmistelussa toimenpiteiltä edellytetään nopeaa vaikuttavuutta, minkä vuoksi ne on saatava käyttöön nopeasti kuluvan vuoden aikana”, valtionvarainministerin valtiosihteeri Jari Partanen totesi.

Valtioneuvosto asetti ilmastopolitiikan pyöreän pöydän helmikuussa. Sen tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti ja nykyistä nopeammalla aikataululla. Pyöreä pöytä ei tee päätöksiä, vaan tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa. Tarkoituksena on lisätä ilmastopolitiikan hyväksyttävyyttä ja tarjota sidosryhmille mahdollisuus osallistua kiinteämmin ilmastotoimien kansalliseen valmisteluun.

Lisätietoja:

Pääministerin erityisavustaja Matti Niemi, p. 0295 160 165, [email protected]

Valtiosihteeri Jari Partanen, p. 029 5047 225, [email protected]

Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Riikka Yliluoma, p. 0295 250 091, [email protected]

Nuorten ilmastodelegaatti Sara Nyman, Allianssi, p. 040 7314818, [email protected]

Toimitusjohtaja Jouni Keronen, Climate Leadership Coalition, p. 050 453 4881, [email protected]

Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos Merja Turunen, p. 0295 250 387, [email protected]

Palaa sivun alkuun