Kokonaisarvio puolustusvoimauudistuksesta valmistunut

Puolustusvoimat on laatinut kokonaisarvion puolustusvoimauudistuksesta. Uudistusta koskeva loppuraportti luovutettiin puolustusministeriölle 31.10.2016.

Puolustushallinnossa käynnistettiin vuonna 2012 puolustusvoimien laaja uudistaminen pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaisesti. Uudistuksen tavoitteena oli Suomen puolustuskyvystä huolehtiminen ja pysyvien kustannussäästöjen aikaansaaminen. Puolustusvoimat sopeutettiin pieneneviin palveluskelpoisiin ikäluokkiin ja kasvaviin kustannuspaineisiin samalla ylläpitäen ja kehittäen puolustuksen ennaltaehkäisykykyä.

Puolustusvoimauudistus toteutettiin vuosina 2012 - 2015. Puolustusvoimien organisaatio ja toimintatapa uudistettiin vastaamaan sodan ajan puolustusvoimien mitoitusta ja tehokasta toimintaa sekä suunnitteluperusteeksi annettua resurssitasoa. Sodan ajan joukkojen kokonaisvahvuutta pienennettiin noin 230 000 sotilaaseen. Lähtökohtana olivat kriisiajan puolustusvoimien mitoitus ja tehokas toiminta. Uudistuksella mahdollistettiin puolustusvoimien toiminnan tason palauttaminen, varmistettiin kouluttajien riittävyys sekä katettiin määrärahaleikkauksia ja menopaineita.

Puolustusvoimauudistus sisälsi merkittäviä rakenteiden ja toimintatapojen uudelleenjärjestelyjä. Uusi organisaatio ja toimintamalli otettiin käyttöön 1.1.2015. Rakenteellisilla muutoksilla saavutettiin vuonna 2015 noin 123 miljoonan euron vuotuinen säästö verrattuna tilanteeseen, jossa uudistusta ei olisi tehty.

Raportti antaa kattavan kokonaiskuvan puolustusvoimauudistuksen toteutumisesta ja uudistuksen keskeisistä vaikutuksista. Uudistuksen tavoitteet määriteltiin ennen turvallisuusympäristössä tapahtuneita muutoksia. Siihen nähden puolustusvoimauudistus onnistui ja se toimeenpantiin suunnitellusti aikataulussaan.

Toimeenpanon aikana tapahtui kuitenkin muutoksia, jotka vaikuttavat myös puolustusvoimien nykytilaan. Tällaisia olivat sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoihin kohdennetut merkittävät määrärahaleikkaukset sekä erityisesti turvallisuusympäristössä tapahtuneet muutokset, jotka vaativat puolustusvoimilta aiempaa korkeampaa toimintavalmiutta ja asettavat uusia suorituskykyvaatimuksia. Puolustusvoimauudistuksen jälkeisessä puolustusjärjestelmän kehittämisessä korostuvat varsinkin valmiuden ja hybridiuhkiin vastaamisen tarpeet.

Puolustukseen kohdennettavien määrärahojen lisäksi kyse on myös muista toimintaedellytyksistä, joihin voidaan vaikuttaa ajantasaisella lainsäädännöllä sekä johdonmukaisella yhteistyöllä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Hallitus on jo parantamassa näitä toimintaedellytyksiä hallitusohjelman mukaisella lisärahoituksella puolustusvoimien materiaalisten suorituskykypuutteiden korjaamiseksi. Tämän lisäksi hallitus valmistelee parhaillaan puolustusselontekoa. Siinä arvioidaan turvallisuusympäristön muutosta, jonka pohjalta esitetään linjaukset puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle noin kymmenen vuoden ajanjaksolle.

Lisätietoja asiasta antavat konserniohjausyksikön johtaja Sanna Poutiainen, puh. 0295 140 311, sekä viestintäjohtaja Max Arhippainen, puh. 0295 140 120.

Puolustusvoimauudistuksen loppuraportti on Puolustusvoimien verkkosivuilla.