Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Ráđđehus dagai prinsihppamearrádusa hybridastrategiija ollašuhttimis rádjajohtalusas ja mátkkošteamis

Stáhtaráđi kansliija 14.9.2020 15.23

Ráđđehus lea dahkan čoahkkimisttis 11. čakčamánu prinsihppamearrádusa ođđa doaibmamálles hybridastrategiija ollašuhttimis rádjajohtalusas ja mátkkošteamis. Doaibmamálle vehkiin burgit riikii boahtima ráddjehusaid ja seammás dustet koronapandemiija rájáin.

Ođđa rádjaárvu 25/100 000 ássi ovddit guovtti vahku siste

Ráđđehus nannii alimus dihttoma riikan ja guovlun daid, maid dihtton lei eanet go 25 dáhpáhusa 1000 000 ássi ala ovddit 14 jándora áigge. 

Alimus dihttoma riikkain dahje guovlluin riikii boahttiin gáibiduvvošii muhtun spiehkastatjoavkkuid vuhtii válddekeahttá duođaštus vuollel 72 diimmu áigi váldojuvvon koronateasttas. Riikii boahttiid sáhttá njoammundávdalága mielde mearridit karantenii. Karanteana sáhtašii loahpahit áramustá 72 diimmu riikii boahtimis dahkkon nuppi teastta negatiivva bohtosiin.

Jus riikkas orrun bistá vuollel golbma jándora, nuppi teastta ja karanteana ii gáibiduvvo.

Vuollegut dihttoma (eanemustá 25) riikkain dahje guovlluin boahttiin ovdalis máinnašuvvon doaimmat eai gáibiduvvo.

Dearvvašvuođa ja buresbirgejumi lágádus guorahallá vahku gaskkaid riikkaid ja guovlluid sajádaga vuolit ja allagat dihttoma kategoriijaide. Stáhtaráđi dievasčoahkkin mearrida vejolaš nuppástusain eanalisttus sisáššiidministeriija evttohusas.

Suoma riikkavuložiidda ja bissovaččat Suomas ássiin ii Supmii máhcadettiin gáibiduvvošii testenduođaštus. Allagat dihttoma riikkain boađedettiin sii stivrejuvvojit teasttaide ja karantenii Suomas.


Mátkkoštanráddjehusat láivuduvvojit

Testemii vuođđuduvvan doaibmamálle atnuiváldin dahká vejolažžan turismasuorggi doaibmama dáláža buorebut. 

Doaibmamálle dahká vejolažžan nu EU-riikkain ja Schengen-guovllus go ruoná listtu riikkain maiddái Charter- ja joavkomátkkiid dallege, go dihtton manná rádjaárvvu 25 badjel, jus mátki bistá eanemustá 72 diimmu. Jus mátki bistá badjel 72 diimmu, heivehat dábálaš meannudeami karanteanas ja nuppi teasttas.

Lihkadeapmi davvi eanarájás ja Estte ja Ruoŧa fearga- ja girdinjohtalusas šaddá álkibun

Barggus johtin ja eará rádjeservošiid beaivválaš dahkamuš olbmuid gaskkas dahkko vejolažžan davvi eanarájás sihke Estte ja Ruoŧa fearga- ja girdinjohtalusas almmá testenduođaštusaid ja karanteana go guvllolaš dávdadilli lea sullii dávisteaddji ovdalis lean riikkaid gávnnahuvvon dihttomiin fuolatkeahttá. Eará mátkkošteaddjiid bokte dearvvašvuođavirgeoapmahaččat dahket riskaárvvoštallama vuođul čuozihuvvon dárkkistemiid ja testemiid.

Sierrajoavkkuid riikii boahtin lea lobálaš ákkastallojuvvon sivain buot riikkain

Sierrajoavkkuid, dego kultuvra, valáštallama ja ealáhuseallima ovddasteaddjiid boahtin ja orrun Suomas ođđa málle dahje sirdásanáigodaga málle ásahan eavttuin spiehkkasemiin sáhttá dohkkehit ákkastallojuvvon sivaid vuođul. Dákkár sivat leat eandalii doaibmasuorggi ealáskeami, ođđa šaddama dahje guhkes áigegaskka doaibmaeavttuid dorvvasteapmin vealtameahttun doaimmat.

Bargoaddi dahje eará riikii bovden bealli galgá buktit ovdan olbmuide dahje jovkui iežas bargodearvvašvuođa guoskevaš doaibmabidjoplána, mii čuovvu našuvnnalaš rávvagiid. Rádjegozáhus koordinere sierrajoavkkuid riikii beassama dárbbašlašvuođa ja eavttuid. Bovden bealli sádde ohcamušas Rádjegozáhussii.

Ohcamušas galgá ákkastallat doaimma našuvnnalaš mearkkašumi ja sivaid dasa, ahte eará meannudemiid ii sáhte čuovvut dahje manin riikii beassan EU:a ruoná listu olggobeale riikkas galggašii leat lobálaš ja meannudeamit, maiguin fuolahit dearvvašvuođadorvvolašvuođa ollašuvvamis.

Sierrajoavkkuid riikii boahtima málle lea govviduvvon dárkileappot dieđihandilálašvuođa ovdanbuktinmateriálas ja prinsihppamearrádusas (mielddusin).


Ođđa málle atnuiváldin gáibida láhkanuppástusaid

Guovtti testema málle atnuiváldin gáibida hohpolaččat dahkkojuvvon láhkaásahannuppástusaid, dego johtalusaid bálvalusain addojuvvon lága nuppástuhttima, sihke testemiid lasiheami ja ođđasit čuoziheami ja eará dearvvašvuođadorvvolašvuođa sihkkarastán doaimmaid riikii boahtima oktavuođas. Buot málle testenkapasiteahta lasiheapmái gullevaš golut gokčojuvvojit dievasmearálaččat.

Ráđđehus addá riikkabeivviide evttohusa, mas evttohit lasihuvvot johtalusa bálvalusaide addojuvvon láhkii ođđa njuolggadusaid negatiivva njoammundávdda guoskevaš teastabohtosa dárkkisteapmin ja duođaštusa čájeheami. Ovdateasta adnojuvvo riikii boahtima gáibádussan allagat dihttoma riikkain seammás dan maŋŋá, go ášši guoskevaš láhkanuppástus lea boahtán fápmui. Nuppi muttu teastta bokte málle váldojuvvo atnui 23.11.2020 rádjai.

Sirdásanbaji málle fámus 1.10.–22.11.

Sirdásanbajis sisrádjabearráigeahčus heivehuvvon 25 dihtton rádjaárvun čuvvojuvvo maiddái EU:a ruoná listtu riikkaide. Rádjaárvvu badjel mannan riikkain lobálaš riikii boahtima ákkat leat dušše Suomas dahje eará EU- dahje Schengen-riikkain ássán olbmuid máhccan ja eará vealtameahttun sivva.

Buohkaide Supmii allagat dihttoma riikkain boahttiide ávžžuhat dál 14 jándora iešdáhtolaš karanteana. Sirdásanbaji áigái EU-riikkain ja Schengen-guovllus sihke EU:a ruoná listtu allagat dihttoma riikkain ja eará goalmmát riikkain vealtameahttun siva vuođul riikii boahttiide ávžžuhat ovdatestema.

Allagat dihttoma riikkain máhcadettiin Suomas ássán sáhtašii háliidettiin oanidit iešdáhtolaš karanteana ohcalemiin testii seammás Supmii boađedettiin ja nuppi testii áramustá 72 diimmu maŋŋá. Dát álkidahttá dárbbašlaš bargomátkejohtalusa.

Nuppi teastta ja karanteana eai gáibit orrumis, mii bistá vuollel 72 diimmu.

Sirdásanbaji mállii gullá maiddái dat, maid ovddabealde ođđa doaibmamálles gávnnahit sierrajoavkkuin sihke nuppi báikkis bargan ja eará rádjaservošiid beaivválaš dahkamušas gaskaneaset davvi eanarájás sihke Estte ja Ruoŧa fearga- ja girdinjohtalusas.

Njuolgat rádjamearrádusat fápmui 19. čakčamánu

Stáhtaráđđi mearridii 11. čakčamánu maiddái sisrádjadárkkistusaid joatkimis ja rádjajohtalusa ráddjehusain, mat bohtet fápmui 19. čakčamánu ja joatkašuvvet 18. golggotmánu rádjai.
 

Mildosat 

Stáhtaráđi prinsihppamearrádus hybridastrategiija ollašuhttimis rájáid rasttildeaddji johtalusas ja mátkkošteamis 
Dieđihandilálašvuođa ovdanbuktinmateriála 


Lassidieđut: 
vuollestáhtačálli Timo Lankinen, stáhtaráđi kansliija, t. 0295 160 300
kansliijaoaivámuš Kirsi Pimiä, sisáššiidministeriija, p. 0295 488 203
strategiijahoavda Liisa-Maria Voipio-Pulkki, sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija ([email protected]; oktavuođaváldinbivdimat teakstadieđuin t. 050 331 0314)
hoavda Mika Salminen, Dearvvašvuođa ja buresbirgejumi lágádus, t. 029 524 8454
ealáhusministeriija sierraveahkki Jenny Hasu, bargo- ja ealáhusministeriija, t. 295 047 213
prošeaktaoaivámuš Pipa Turvanen, bargo- ja ealáhusministeriija (Bargomátkái ja doaibmagohččosii laktásan johtalus), t. 0295 047 226 
láhkaásahanhoavda Silja Ruokola, johtalus- ja gulahallanministeriija (vuolggariikatesten), t. 040 580 0894

Sivun alkuun