Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Puheenjohtajakauden ulko- ja turvallisuuspolitiikassa esillä hybridiuhat, arktinen ja Afrikka

Ulkoministeriö 19.12.2019 12.30
Uutinen

EU-puheenjohtajakausi on merkinnyt täysiä kalentereita ja vaikuttamisen mahdollisuuksia myös ulkoministeriössä. Ulkoministeriön asiantuntijat ovat toimineet puheenjohtajina noin 30 päätöksentekoa valmistelevassa EU-työryhmässä kauppapolitiikasta humanitaarisiin kysymyksiin. Suurin käytännön työ puheenjohtajakauden eteen on tehty Brysselin EU-edustustossa, jossa kaikkien hallinnonalojen asiantuntijat ovat päivittäin valmistelleet EU-päätöksentekoa puheenjohtajan roolissa. EU-puheenjohtajamaan viestejä ovat vieneet eteenpäin myös Suomen edustustot maailmalla.

Puheenjohtajakauden logo

Ulkosuhteiden alalla EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja on johtoroolissa ja Suomi on puheenjohtajamaana tukenut hänen työtään. Ulkoministeri Pekka Haavisto on sijaistanut korkeaa edustajaa useissa tapahtumissa, esimerkiksi Sudanin rauhanprosessin tukemisessa sekä toimimalla EU:n ulkopuolisten maiden kanssa järjestettävien yhteistyöneuvostojen puheenjohtajana. Uusi komissio aloitti tehtävissään 1.12. ja korkean edustajan tehtävä siirtyi Federica Mogherinilta Josep Borrellille.

Ulkoministeri Pekka Haavisto edusti Euroopan unionia tilaisuudessa, jossa allekirjoitettiin sopimus Sudanin siirtymisestä demokraattiseen siviilihallintoon. Kuva: ulkoministeriö


Suomi on puheenjohtajana tehnyt töitä sen eteen, että EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka edistää jatkossakin sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää. Suomen lähtökohtana on arvopohjainen ulkopolitiikka, jossa otetaan huomioon kestävä kehitys, ympäristö, ihmisoikeudet ja tasa-arvo. Suomi on tehnyt työtä EU:n ulkoisen toiminnan ja kumppanuuksien vahvistamiseksi, tavoitteena kansalaisten kokonaisvaltainen turvallisuus. On tärkeää, että EU on vahva globaali toimija.

Puheenjohtajakausi on kuuden kuukauden mittainen maratoni, mutta sillä on parhaimmillaan myös pidempää vaikutusta EU-politiikkaan: Suomi on aktiivisesti tuonut esiin omat näkemyksensä siitä, mihin suuntaan komission työtä tulisi kehittää seuraavan viiden vuoden aikana.

 

Kaksi henkilöä istumassa pöydän ääressä Suomi isännöi elokuussa epävirallisen ulkoministerikokouksen (”Gymnich”) Helsingissä. Gymnich-kokouksen jälkeen ulkoministeri Haavisto järjesti ministerilounaan, jonka vieraiksi oli kutsuttu kansainvälisiä ihmisoikeuspuolustajia. Kuva: Lauri Heikkinen/VNK

 

Arktinen ja Afrikka vahvasti EU:n agendalle

Suomi on puheenjohtajakaudellaan tuonut arktiset kysymykset eri EU-kokousten asialistoille ja tehnyt pohjatyötä, jotta EU:ssa sovittaisiin EU:n arktisen politiikan päivittämisestä. Tavoite saavutettiin joulukuussa, jolloin EU:n ulkoministerit antoivat vahvan viestin arktisen alueen kasvavasta strategisesta merkityksestä ja tukivat EU:n arktisen politiikan päivittämistä.

Suomi on myös pyrkinyt edistämään EU-Afrikka -yhteistyötä yhä kokonaisvaltaisempaan suuntaan. Suomi on tuonut Afrikan eri neuvoston työryhmien kokousten asialistalle ja järjestänyt useita EU-Afrikka- suhteisiin liittyviä tapahtumia.

Afrikka-politiikassa on painotettu kokonaisvaltaista kumppanuutta Afrikan kanssa. Suomi on varmistanut jäsenmaiden vahvan tuen tasa-arvolle sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia tukeville toimille.

Hybridi- ja kyberuhkien torjumisella parempaa kriisinsietokykyä

Suomi on puheenjohtajamaana rakentanut unionille kokonaisvaltaisempaa otetta hybridiuhkien torjumiseksi ja tuonut aiheen useiden EU-kokousten asialistoille. Suomen aloitteesta myös perustettiin neuvoston työryhmä kriisinkestokyvyn vahvistamiseksi ja hybridiuhkien torjuntaa koskevan EU-yhteistyön vahvistamiseksi. Suomi järjesti puheenjohtajakaudellaan keskusteluja hybridiuhista niin ulko-, puolustus- sisä- kuin valtiovarainministereidenkin kokouksissa sekä virkamiestasolla. EU-jäsenmaat hyväksyivät joulukuussa yhteiset suuntaviivat yhteistyön tiivistämiselle.

Suomi on edistänyt keskustelua myös ilmastosta ja turvallisuudesta sekä uusista teknologioista, kuten tekoälystä puolustuksen alalla. Suomen johdolla neuvoteltiin päätelmät 5G:n merkityksestä Euroopan taloudelle ja tarpeesta lieventää 5G:hen liittyviä turvallisuusriskejä. Suomi on myös tukenut EU:n kyberdiplomatian työkalupakin toimeenpanoa.

Tiiviimpää turvallisuusyhteistyötä

EU:n toiminta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla on viime aikoina vaikeutunut merkittävästi. Yhteisten kantojen muodostamisesta on tullut yhä vaikeampaa. Suomi katsoo, että määräenemmistöpäätösten käytön lisääminen vahvistaisi EU:n ulkoisen toiminnan tehokkuutta ja uskottavuutta.

EU:n kumppanimaiden turvallisuussektorin vahvistamiseen tarkoitetun Euroopan rauhanrahastoa koskevan päätösluonnoksen käsittelyä on jatkettu tiiviisti Suomen johdolla. Töitä tehtiin myös sen eteen, että unionin keskeiset kumppanimaat voisivat osallistua pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön, mutta tarvittavaa yksimielisyyttä ei saavutettu, joten asia jää seuraavan puheenjohtajamaan ratkaistavaksi.

Suomi on puheenjohtajakaudellaan tukenut myös EU:n kriisinhallinnan kehittämistä. Vuonna 2018 hyväksytyssä EU:n siviilikriisinhallinnan kompaktissa EU ja jäsenmaat sitoutuivat siviilikriisinhallinnan voimavarojen, nopean toiminnan ja yhteistyön kehittämiseen. Suomi oli yksi kompaktin syntymiseen vahvimmin vaikuttaneista jäsenmaista ja on puheenjohtajakaudellaan jatkanut sen tukemista.

Ulkoministeriö on ollut mukana järjestämässä kymmeniä tapahtumia ulko- ja turvallisuuspoliittisista teemoista Suomessa ja ulkomailla. Epävirallisen ulkoministerikokouksen turvallisuuspolitiikasta keskusteltiin Tiedekulmassa Helsingissä. Kuva: Helena Kiiskinen/ulkoministeriö

 

Lue lisää puheenjohtajakaudesta

Turo Mattila: EU-maiden yhteistyö täydentää kansallisia toimia hybridiuhkien torjunnassa 

Hanna Lehtisen haastattelu: Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka tarvitsee rohkeita visioita 

Maria Kurikkalan haastattelu: Afrikka on tärkeä kumppani 

Petteri Vuorimäki: EU:n päivitettävä arktinen politiikkansa 

EU:n arktinen politiikka: neuvostolta päätelmät 

EU2019FI-taustoitus: EU:n sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta

Sivun alkuun