Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Pääministerin ilmoitus ajankohtaisesta taloustilanteesta

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 8.9.2011 8.55
Pääministerin ilmoitus -

Pääministeri Jyrki Katainen

 

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Viimeisten kuukausien aikana epävarmuus talouden tulevasta kehityksestä on lisääntynyt merkittävästi. Maailmantalous on poikkeuksellisen herkässä tilanteessa, koska luottamus useiden maiden kykyyn hoitaa velvoitteensa horjuu jälleen. Lisäksi näkymien heikkenemiseen ovat vaikuttaneet odotettua vaisummat tiedot kansainvälisen talouden kehityksestä sekä USA:ssa nähty poliittinen paini velkakaton nostamisesta.

Ongelma on nyt ennen kaikkea ylivelkaantuminen niin EU-maissa, Yhdysvalloissa kuin Japanissakin. Kulutuksen hiipuminen on uhka, sillä valtioiden on pakko leikata menojaan ja epävarmoina aikoina kansalaisten varovaisuus ja säästämisen halu lisääntyvät. Tämä tarkoittanee kysynnän pysymistä vaimeana ja talouskasvun maailmanlaajuista hidastumista.

Epävarmuus koskettaa erityisesti euroaluetta, koska markkinat epäilevät muidenkin maiden kuin Kreikan selviytymiskykyä. Suomen linja euroalueen ongelmien ratkaisemisessa on johdonmukainen. Kunkin jäsenvaltion on itse vastattava julkisen taloutensa kestävyydestä. Tämä merkitsee valtiontaloutta tasapainottavia toimia. Nämä toimet eivät ole kenellekään miellyttäviä, mutta ne on pakko tehdä, jotta hyvinvointi voidaan turvata tulevaisuudessakin.

Luottamuksen ja vakauden aikaansaamiseksi ei ole vippaskonsteja. Siksi olisi hyvä, jos kaikkialla keskityttäisiin toteuttamaan vajetta ja velkaa vähentävää budjettipolitiikkaa. Nyt olisi kysyntää läpinäkyvälle, konkreettisia toimia sisältävälle, aikataulutetulle sopeutusohjelmalle kaikkialla Euroopassa.

Vaikka akuutti luottamuspula saataisiinkin kuriin, uhkaa maailmantalouden ripeimmän kasvun kausi silti olla ohi. Kasvun painopiste on yhä selkeämmin kehittyvissä maissa, sillä ikääntyminen ja ylivelkaantuminen heikentävät väistämättä läntisten teollisuusmaiden kasvun edellytyksiä. Perinteisissä teollisuusmaissa, kuten Suomessa, kasvun ennustetaan olevan seuraavien vuosien aikana korkeintaan kahden prosentin luokkaa. Tämäkin on optimistinen arvio ja voi toteutua vain, mikäli vakavat uhat rahoitusmarkkinoiden pahemmasta järkkymisestä pystytään torjumaan. 

Suomen tavaraviennistä yli puolet menee EU-maihin ja vajaa kolmannes euroalueelle. Euromaiden talousongelmien laajeneminen heikentäisi Suomen vientimahdollisuuksia ja vaikuttaisi heti työllisyyteen sekä verotuloihin. Kansainvälisen talouden kasvun hidastuminen ehtii näkyä Suomen vientivauhdissa jo tänä vuonna. Emme myöskään voi sulkea kokonaan pois uuden taantuman uhkaa.

Alkuvuonna kansantaloutemme kasvoi kuitenkin hyvää vauhtia.  Tämän vuoden kasvuksi ennustetaan 3,5 prosenttia. Viennin hidastuessa kasvun painopiste on siirtymässä kotimaisen kysynnän suuntaan. Tuoreimpien suhdannebarometrin tietojen, teollisuuden uusien tilausten sekä varastotilanteen perusteella teollisuustuotannon kasvua ei juuri kerry vuoden loppupuolella.

Kotimaan markkinat voivat vielä ylläpitää kysyntää. Kotitalouksien luottamukseen vaikuttaa olennaisesti työllisyystilanne. Työttömyysasteen aleneminen Suomessa on valitettavasti ollut ennakoitua hitaampaa. Kuluvan vuoden keskimääräinen työttömyysaste jää hieman alle 8 prosenttiin. Lisäksi pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on jatkunut.

Ensi vuoden osalta on varauduttava siihen, että työttömyys ei tältä tasolta enää merkittävästi hellitä ilman lisätoimia. Hallitus panostaakin erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen. Tähän on tulossa lisäresursseja jo ensi vuoden budjetissa. Hallitus on myös reagoinut ripeästi äkillisen rakennemuutoksen paikkakunnilla padotakseen työttömyyden nousua. Myös hallituksen merkittävä korotus perusturvaan lisää luottamusta. Uusien työpaikkojen syntymisen kannalta yritykset ovat avainasemassa. Siksi niiden toimintaedellytyksistä ja kilpailukyvyn säilymisestä on huolehdittava kaikissa tilanteissa.

Myös inflaation kehittymistä pitää seurata tarkasti. Sen vuosivauhti on yli kolmen prosentin luokkaa. Vauhdin arvioidaan jatkossa hidastuvan, mutta silti inflaation ennustetaan olevan euroaluetta nopeampaa.

Ensi vuonna kasvu on valtiovarainministeriön viimeisimmän ennusteen mukaan jäämässä 1,8 prosenttiin. Meille tärkeissä vientimaissa talouskasvu vaimenee. Epävarmuuden lisääntyminen näkyy erityisesti investoinneissa, joiden kasvuvauhti hidastuu merkittävästi. Myös yksityisen kulutuksen kasvun ennustetaan hidastuvan ensi vuonna.

Arvoisa puhemies,

Kohtaamme siis samanaikaisesti useita haasteita, joita tulee sekä kansainvälisestä toimintaympäristöstämme että maamme rajojen sisäpuolelta.

Suomen taloudella on tunnetut haasteensa niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä meidän on pystyttävä taittamaan Suomen velkaantumiskehitys. Pitkällä aikavälillä Suomen julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla johtuen pääosin väestön ikääntymisestä ja työvoiman supistumisesta.

Näissä oloissa meidän on varmistettava, että omissa käsissämme olevat päätökset ovat oikeita. Tässä epävarmassa tilanteessa on tärkeää, että talouspolitiikassamme on määrätietoinen ote ja johdonmukainen linja. Kansalaisten ja yritysten on voitava luottaa oman maansa tulevaisuuteen. Luottamus on kaikki kaikessa. Se voidaan lunastaa vain toimilla, jotka koetaan riittäviksi ja uskottaviksi talouden perustan turvaamisessa.

Juuri nyt on tärkeintä kohentaa maamme kilpailukykyä. Hitaan kasvun aikana vain parhaat pärjäävät. Näissä oloissa on ensiarvoisen tärkeää, että suomalaiset yritykset kykenevät voittamaan tarjouskilpailuja maailmalla. Tällä on suora yhteys verotuloihin ja työllisyyteen. Hallitus on tuomassa eduskuntaan esityksen viennin takuu- ja rahoitusjärjestelmän uudistamisesta, mikä edesauttaa yritystemme pärjäämistä kansainvälisessä kilpailussa.

Hallitus on myös toiminut aktiivisesti sellaisen työmarkkinaratkaisun aikaansaamiseksi, joka lisäisi ostovoimaa, kilpailukykyä, työllisyyttä ja ennustettavuutta. Työmarkkina- ja talouspolitiikan yhdistämisellä voidaan edellä mainittuja tavoitteita edistää tehokkaasti sekä estää epäterveen palkkakilpailun mukanaan tuomaa palkkojen ja hintojen nousevaa kierrettä. Kaikkiin maailmantalouden ongelmiin emme voi vaikuttaa, mutta nämä ratkaisut ovat puhtaasti meidän suomalaisten käsissä.

Hallituksen tehtävä on pitää yllä luottamusta Suomen julkisen talouden kykyyn hoitaa velvoitteensa kaikissa tilanteissa. Hallitusohjelmaan on kirjattu konkreettinen tavoite kääntää velkaantuminen laskuun ja säilyttää Suomen valtion luottoluokitus nykyisellä parhaimmalla mahdollisella tasolla.

Viime vaalikaudella rahoitusmarkkinoiden kriisistä alkanut jyrkkä laskusuhdanne maksoi Suomelle julkisen taloutemme vahvan aseman. Isku kohdistui lähes yksinomaan valtiontalouteen ja valtion velkaan, koska valtion toimin tuettiin kuntia sekä elvytettiin taloutta laajasti.

Hallitusneuvotteluissa sovittiin kuuden puolueen kesken valtion taloutta sopeuttavista toimista, jotka lisäävät valtion tuloja, vähentävät valtion menoja ja pienentävät velanottotarvetta. Toimet on syytä saattaa voimaan etupainotteisesti ja nopeasti, jotta toivotut, taloutta tasapainottavat vaikutukset saataisiin aikaan mahdollisimman nopeasti. Vain otettu lääke auttaa.

Valtion lisäksi taloudenpidon tiukentaminen on edessä myös muualla julkisella sektorilla, erityisesti kunnissa. Eri tahoilla on nostettu kova poru kuntien valtionosuuksiin kohdistuvista leikkauksista. On kuitenkin hyvä muistaa, että budjetissa tehtävä korotettu yhteisövero-osuus, indeksitarkistukset sekä valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistus merkitsevät kuntien valtionosuuksien kasvua, eivätkä suinkaan vähentymistä.

Kunnat joutuvat painimaan kasvavien palvelutarpeiden ja kasvavien kustannusten kanssa. Tästä syystä hallitus toteuttaa kuntauudistuksen, jonka tavoitteena ovat vahvat, elinvoimaiset ja taloudellisesti toimeen tulevat kunnat. Näin kuntalaisille voidaan taata heille kuuluvat palvelut. Kuntauudistus on tällä vaalikaudella keskeisin niistä rakenteellisista keinoista, joilla julkista taloutta voidaan vahvistaa.

Suomessa on vain yhdet veronmaksajat, jotka maksavat veroa kunnalle ja valtiolle. Me kaikki olemme samassa veneessä. Olemme päättäneet toimia vastuullisen suomalaisen tavoin ja tehdä kaikki tarvittavat toimet hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamiseksi. Verojen korotukset ja menojen leikkaukset eivät ole miellyttäviä tehdä, mutta olisi vastuutonta jättää ne tekemättä. Haluamme välttää holtittoman ylivelkaantumisen tien, josta meillä on esimerkkejä eri puolilta Eurooppaa.

Jos hallitusohjelmassa sovitut tavoitteet valtiontalouden tasapainotuksesta uhkaavat jäädä saavuttamatta, on johtopäätös yksiselitteinen: Hallitus on sitoutunut toteuttamaan lisätoimenpiteitä, jos valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtiontalouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Tarvetta lisätoimenpiteille arvioidaan ja niistä päätetään vuosittain keväällä hallituksen kehyspäätöksen yhteydessä. Arviot ja päätökset perustetaan tuoreimpaan tietoon suhdannetilanteesta sekä julkisen talouden tilasta ja näkymistä. Hallituskauden puolivälissä arvioidaan talousstrategian toteutumista laajemmin.

Hallitus elää ajassa: mikäli toimintaympäristössämme tapahtuu nopeita muutoksia, tarvittaessa uusia päätöksiä saadaan aikaan pikaisemminkin kuin tässä edellä kuvaamassani aikataulussa.

Arvoisa puhemies,

Taloutta ei voida tasapainottaa ja kestävyysvajetta kuroa umpeen pelkästään finanssipoliittisin toimin. Ylimitoitetut menoleikkaukset ja veronkiristykset eivät luo luottamusta ja taloudellista toimeliaisuutta, joita nyt tarvitaan. Peruskysymys on se, miten huolehdimme talouskasvusta ja työllisyydestä.

Hallitus tavoittelee talouden ennustettua nopeampaa kasvua muuan muassa kasvuyrittäjyyttä, innovaatioita ja vihreää taloutta edistämällä. Työn verotusta ei kiristetä ja verotuksen painopistettä siirretään työnteon ja työllistämisen verottamisesta kuluttamisen verottamiseen. Samalla verotuksen oikeudenmukaisuussyistä korotetaan pääomatuloveroa. Työllisyysastetta nostetaan työuria pidentämällä, työhyvinvointia parantamalla ja ehkäisemällä syrjäytymistä. Näillä toimilla vähennetään tarvetta kipeisiin menoleikkauksiin ja veronkorotuksiin. 

Hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostamista 72 prosenttiin ja työttömyysasteen painamista 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii uudistuksia, jotka alentavat rakenteellista työttömyyttä, vähentävät työkyvyttömyyttä ja edistävät työntekoa. Urakassa onnistuminen edellyttää työvoimapolitiikan, koulutuspolitiikan, sekä verotuksessa ja sosiaaliturvassa tehtävien ratkaisujen tehokasta yhteensovittamista. Nämä samat toimet vähentävät myös eriarvoisuutta hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Arvoisa puhemies,

Vajaa kaksi vuotta sitten tapahtunut maailmankaupan romahdus aiheutti rajun iskun vientiimme ja kokonaistuotantoomme. Tämä oli kouriintuntuva muistutus siitä, kuinka haavoittuvia me olemme kansainvälisen talouden myllerryksessä. Tuolloin sekä julkisessa taloudessa, yrityksissä että suuressa osassa kotitalouksiakin oli vahvat puskurit. Niiden turvin selvisimme taantumasta kohtuullisen pienin kolhuin.

Kukaan ei voi vielä varmasti sanoa, mitä taloudessa tapahtuu lähikuukausien aikana. Mikäli pahin toteutuisi ja joutuisimme uuteen taantumaan, olisi siitä hankalampi selvitä, koska edellä mainitut puskurit ovat suurelta osin käytetty. Joka tapauksessa edessämme lienee hitaamman kasvun kausi.

Näissä oloissa meidän on turvauduttava pitkäjänteiseen, kestävään ja uskottavaan talouspolitiikkaan sekä keskinäiseen yhteistyökykyymme. Viisasta harkintaa tarvitaan niin poliittisissa päätöksissä, yrityksissä, työmarkkinoilla kuin kotitalouksissakin. Vaikeat ajat ovat aiemminkin jalostaneet meistä suomalaisista esiin parhaat puolemme. Näitä vahvuuksiamme tarvitsemme nytkin.

 
Sivun alkuun