Suomi vaikuttaa kriisinhallinnalla
Kriisinhallinnan parlamentaarinen komitea tarkasteli kolmannessa istunnossaan 8.10.2020 Suomen kriisinhallintatoiminnan resursseja suhteessa kansainvälisen kriisinhallinnan tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa.
Huomion kohteena olivat suomalaisen kriisinhallintahenkilöstön rekrytointi ja koulutus sekä erityisesti Suomen kansainvälisestikin merkittävä tavoite lisätä ja edistää naisten suurempaa osallistumista ja asemaa kriisinhallinnassa.
”Parhaimmillaan kokonaisvaltainen kriisinhallinta tuo Suomelle vaikuttavuutta niin kansainvälisenä toimijana kuin toimijana operaatioalueella. Lisäksi se kehittää kansallisia suorituskykyjämme ja kotimaan valmiuksia”, toteaa komitean puheenjohtaja, poliittinen valtiosihteeri Johanna Sumuvuori.
Kansallisen vaikuttavuuden lisääminen puolestaan edellyttää mm. sitä, että Suomi kykenee tarjoamaan operaatiolle sellaista kykyä ja välineistöä, joka vastaa kohdemaan ja operaation tarpeisiin. Kriisinhallinnan muuttuva toimintaympäristö asettaa luonnollisesti uudenlaisia haasteita joukoille, kyvyille, rahoitukselle, teknologialle sekä koulutukselle. Kriisinhallinnan koulutusta tulee niin ikään edelleen mukauttaa toimintaympäristön tarpeisiin.
”Lisäämällä edelleen naisten määrää omassa kriisinhallintatoiminnassaan Suomi edesauttaa naisten osallistumista niin kentällä kuin kansainvälisesti. Asenneilmapiiri on saatava muuttumaan”, jyrähtää komitean varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jouni Ovaska.
”On tärkeää ylläpitää ja lisätä suomalaisten asiantuntijoiden kiinnostusta kansainvälisiä kriisinhallintatehtäviä kohtaan sekä tukea näissä tehtävissä toimivien kehittymistä myös vaativampiin tehtäviin. Kriisinhallinnan johtotehtävien saanti on keskeistä sekä vaikuttavuuden että Suomen kansainvälisen profiilin kannalta”, painottaa Kirsi Henriksson, Kriisinhallintakeskus CMC:n johtaja ja EU:n EUCAP Sahel Niger –siviilikriisinhallintaoperaation entinen päällikkö.
Suomea voi pitää monella mittarilla edelläkävijänä tasapuolisen sukupuolijakauman toteutumiseksi kriisinhallinnassa. Jo pitkään noin 40 prosenttia Suomen siviilikriisinhallinnan asiantuntijoista on ollut naisia. Kansainvälisesti tämä on yksi korkeimmista luvuista maailmassa.
Lukuisia suomalaisia naisia on ollut myös operaatioiden johtotehtävissä. Sotilaallisessa kriisinhallinnassa naisia on palvellut vuodesta 1991 lähtien ja heidän osuutensa on tällä hetkellä noin 5 prosenttia kaikista suomalaisista rauhanturvaajista. Tavoitteena on määrän kasvattaminen YK:n asettamaan 15 prosentin tavoitteeseen.
Komitea kuuli asiantuntijoina siviilikriisinhallinta- ja sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatiossa johtavissa tehtävissä toimineita ja toimivia suomalaisia. Kriisinhallinnan kokonaisvaltaisen lähestymistavan toteutumisesta on useita hyviä käytännön kokemuksia kentältä. Kokonaisvaltaisuus edellyttää lähestymistavan huomioimista jo operaatioiden mandaateissa.
Toimikaudelle 6.3.2020-28.2.2021 asetetun komitean tehtävänä on laatia kokonaisvaltainen, yli hallituskausien ulottuva Suomen kriisinhallinnan tavoitelinjaus. Työn on määrä valmistua helmikuussa 2021.
Lisätietoja: Sari Rautio, komitean pääsihteeri, yksikön päällikkö, puh. 0295 351 534
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]