Tasavallan presidentin esittely 30.12.2014
Tasavallan presidentti vahvisti yhdenvertaisuuslain. Laissa säädetään laaja-alaisesta ja yhtenäisestä syrjintäkiellosta.
EDUSKUNNAN VASTAUKSET
Tasavallan presidentti vahvisti 30.12.2014 seuraavat lait:
Yhdenvertaisuuslaki, laki yhdenvertaisuusvaltuutetusta, laki yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnasta, laki tasa-arvovaltuutetusta, laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta, laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 13 §:n muuttamisesta, laki työsopimuslain muuttamisesta, laki merityösopimuslain muuttamisesta, laki kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 8 ja 12 §:n muuttamisesta, laki valtion virkamieslain 6 ja 11 §:n muuttamisesta, laki Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain 9 §:n muuttamisesta, laki eduskunnan virkamiehistä annetun lain 16 §:n muuttamisesta, laki tasavallan presidentin kansliasta annetun lain 13 §:n muuttamisesta, laki lähetetyistä työntekijöistä annetun lain muuttamisesta, laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 1 luvun 8 §:n muuttamisesta, laki saamen kielilain 2 §:n muuttamisesta, laki ulkomaalaislain muuttamisesta, laki ulkomaalaisrekisteristä annetun lain 3 §:n muuttamisesta, laki säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annetun lain 6 ja 6 a §:n muuttamisesta, laki yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 19 §:n muuttamisesta, laki yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 17 §:n muuttamisesta, laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain 5 §:n muuttamisesta, laki yhdenvertaisuutta koskevan lainsäädännön voimaanpanosta ja laki lapsiasiavaltuutetusta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta (HE 19/2014 vp ja HE 111/2014 vp). Yhdenvertaisuuslaissa säädetään laaja-alaisesta ja yhtenäisestä syrjintäkiellosta. Viranomaisten velvollisuutta edistää yhdenvertaisuutta laajennetaan. Myös koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten sekä työnantajien edellytetään edistävän yhdenvertaisuutta. Vammaisia henkilöitä varten on tehtävä kohtuullisia mukautuksia. Tasa-arvolautakunta ja syrjintälautakunta yhdistetään. Vähemmistövaltuutetun virka korvataan tehtäviltään laaja-alaisemmalla yhdenvertaisuusvaltuutetun viralla. Yhdenvertaisuusvaltuutettu sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta toimivat oikeusministeriön yhteydessä. Nykyiset tasa-arvovaltuutettu ja lapsiasiavaltuutettu siirretään sosiaali- ja terveysministeriön yhteydestä oikeusministeriön yhteyteen. Samalla lapsiasiavaltuutetun itsenäisestä ja riippumattomasta asemasta lisätään nimenomainen säännös lakiin. Tasa-arvolakiin otetaan sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kielto. Oppilaitosten tasa-arvosuunnittelua koskeva säännös ulotetaan koskemaan perusopetuslaissa tarkoitettuja kouluja ja oppilaitoksia. Työpaikan tasa-arvosuunnittelua uudistetaan. Lait tulevat voimaan 1.1.2015. (OM erityisasiantuntija Timo Makkonen 0295 150 230)
Laki tuotannollisten investointien korotetuista poistoista verovuosina 2013 ja 2014 annetun lain muuttamisesta (HE 269/2014 vp). Tuotannollisten investointien korotetuista poistoista annetun lain soveltamisaikaa jatketaan siten, että lakia sovelletaan verovuosien 2013 ja 2014 lisäksi myös verovuosien 2015 ja 2016 verotuksessa. Uusien tehtaiden ja työpajojen sekä tehtaissa ja työpajoissa käytettävien uusien koneiden ja laitteiden hankintamenoista saa verotuksessa tehdä enintään kahtena verovuotena kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Poistojen enimmäismäärän korotus koskee uusia vuosina 2015 ja 2016 hankittuja ja käyttöönotettuja hyödykkeitä. Lisäksi vuonna 2014 käyttöönotetuista hyödykkeistä poiston voi tehdä myös vuoden 2015 aikana. Laki tulee voimaan 1.1.2015. (VM hallitusneuvos Tarja Jääskeläinen 0295 530 345)
Laki tuloverolain muuttamisesta, laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta, laki maatilatalouden tuloverolain 5 §:n muuttamisesta, laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta ja laki sairausvakuutuslain 18 luvun 14 §:n muuttamisesta (HE 130/2014 vp). Osuuskunnan jakaman ylijäämän verotusta koskeviin säännöksiin tehdään muutoksia. Lait tulevat voimaan 1.1.2015. (VM hallitusneuvos Tarja Jääskeläinen 0295 530 345)
Laki tuloverolain 20 §:n muuttamisesta ja laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta (HE 176/2014 vp). Tuloverolakia muutetaan siten, että rahoitusvakausviranomaisesta annettavassa laissa tarkoitettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahoitusvakausrahasto, joka muodostuu kriisinratkaisurahastosta ja talletussuojarahastosta, säädetään verovapaaksi tuloverotuksessa. Elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia muutetaan siten, että kriisinratkaisurahastoon Euroopan unionin kriisinratkaisuasetuksen nojalla suoritettavat EU:n vakausmaksut sekä kansalliset vakausmaksut ovat vähennyskelpoisia luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen verotuksessa. Myös rahoitusvakausviranomaisesta annettavan lain mukaiselle talletussuojarahastolle talletuspankkien suorittamat talletussuojamaksut ja talletussuojajärjestelmän liittymismaksut säädetään vähennyskelpoisiksi. Lait tulevat voimaan 1.1.2015. (VM hallitusneuvos Tarja Jääskeläinen 0295 530 345)
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (HE 133/2014 vp). Valtionosuusprosenttia alennetaan 25,44 prosenttiin vuonna 2015 ja kuntien omarahoitusosuutta korotetaan 74,56 prosenttiin. Uusiin ja laajeneviin tehtäviin valtionosuus on 100 prosenttia tehtävien laskennallisista kustannuksista, ellei valtionosuustehtäviin tehdä vastaavansuuruisia vähennyksiä. Vuoden 2015 alusta kuntien vastuulle siirrettävästä työmarkkinatuen rahoituksesta aiheutuvasta kustannusten noususta korvataan osa kunnille valtionosuusjärjestelmän sisällä siten, että uudistuksen nettovaikutus kuntien talouteen on tasasuuruinen. Veroperustemuutoksista johtuvia verotulomenetyksiä vastaavasti lisätään kuntien valtionosuuksia 24,16 euroa asukasta kohden. Laki tulee voimaan 1.1.2015. (VM lainsäädäntöneuvos Marja Isomäki 0295 530 414)
Laki Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista annetun lain 5 §:n muuttamisesta (HE 337/2014 vp). Lakia muutetaan siten, että laissa tarkoitettuja valtiontakauksia voidaan antaa myös sellaiselle Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle, joka tehdään talouden sopeutusohjelman pidennykseen sisältyvän rahoitustuen maksamista varten. Laki tulee voimaan 1.1.2015. (VM lainsäädäntöneuvos Seppo Tanninen 0295 530 224)
Laki kuntien velvoitteiden ja ohjauksen vähentämistä ja monialaisten toimintamallien tukemista koskevista kokeiluista (HE 117/2014). Lailla lisätään kokeilukuntien toimintamahdollisuuksia vähentämällä niille laissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä asetettuja velvoitteita sekä niiden toteuttamisen ohjausta. Lailla myös edistetään kokeilukunnissa sellaisten asiakaslähtöisten ja monialaisten toimintatapojen ja palvelurakenteiden kehittämistä ja käyttöä, joiden avulla laissa säädettyjä tehtäviä voidaan kunnissa hoitaa taloudellisesti ja tuottavasti kuitenkin lainsäädännössä asetetut palvelujen sisältöä koskevat vaatimukset toteuttaen. Laki tulee voimaan 5.1.2015 ja se on voimassa 31.12.2016 saakka. (VM johtava erityisasiantuntija Silja Hiironniemi 0295 530 220)
Tiedote
Laki verontilityslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ja laki tuloverolain 124 ja 124 a §:n muuttamisesta (HE 180/2014 vp). Verontilityslain ja tuloverolain säännöksiä, jotka koskevat veronsaajaryhmien yhteisöveron jako-osuuksia ja väliaikaisesti sovellettavaa jako-osuutta verovuodelle 2015 muutetaan. Lait tulevat voimaan 1.1.2015. (VM ylitarkastaja Henna Ritari 0295 530 591)
Laki oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta (HE 189/2014 vp). Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia muutetaan siten, että perusopetuslain mukaisessa rekisteröidyn yhteisön, säätiön tai valtion järjestämässä opetuksessa olevat oppilaat siirtyvät kunnan järjestämien opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen piiriin. Laki tulee voimaan 1.1.2015. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen yhteydessä hallitus huolehtii siitä, että oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämät opiskeluhuollon palvelut voidaan jatkossakin toteuttaa kouluissa lähipalveluna. (OKM johtaja Jari Rajanen 0295 330 268)
Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta, laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta, laki perusopetuslain 43 §:n muuttamisesta, laki lukiolain 35 §:n muuttamisesta, laki lasten päivähoidosta annetun lain 12 §:n muuttamisesta, laki taiteen perusopetuksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta, laki kirjastolain 9 §:n muuttamisesta, laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 18 §:n muuttamisesta ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 26 ja 48 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 3 momentin kumoamisesta (HE 258/2014 vp). Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ammattikorkeakoulujen rahoitusta koskevat säännökset kumotaan. Lisäksi lukioiden ja ammatillisen peruskoulutuksen kunnan rahoitusosuuden määräytymistä koskeviin säännöksiin tehdään muutoksia, jotka johtuvat ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen siirtämisestä kokonaan valtiolle. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain lukioita ja ammatillista peruskoulutusta koskeviin väliaikaisiin säännöksiin lisätään valtiontalouden säästöpäätöksiin liittyvät vuotta 2015 koskevat yksikköhinnan alentamista koskevat säännökset. Samoin museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhintaa koskevaan väliaikaiseen säännökseen lisätään valtiontalouden säästöpäätöksiin liittyvä vuotta 2015 koskeva yksikköhinnan alentamista koskeva säännös. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia muutetaan lisäksi siten, että perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen, lasten päivähoidon ja yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettävistä valtionavustuksista luovutaan ja ne siirrettään kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin. Yleisten kirjastojen osalta siirto toteutetaan 1.1.2016 alkaen. Tämän johdosta taiteen perusopetuksesta annettua lakia, perusopetuslakia, lukiolakia, lasten päivähoidosta annettua lakia ja kirjastolakia ehdotetaan muutetaan niin, että perustamishankkeiden valtionavustusten sijasta on mahdollista tukea tarvittaessa toimitila- ja muita investointihankkeita sekä yleisten kirjastojen osalta myös toimitilojen kehittämisestä valtionavustuslain nojalla. Lisäksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettua lakia ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia muutetaan, koska työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän rahoittamisesta luovutaan. Vapaasta sivistystyöstä annettua lakia muutetaan, koska rakenteellista kehittämisohjelmaa tukevat avustukset muutetaan rakenteellista kehittämistä tukeviksi avustuksiksi. Lisäksi lukuisiin muihin säännöksiin tehdään tarkistuksia. Lait tulevat voimaan 1.1.2015. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa tarkoin tällä vaalikaudella toteutettujen säästöpäätösten tosiasiallisia vaikutuksia opetus- ja kulttuuritoimeen liittyvien sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen ja ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin, kun etenkin nuorten ihmisten tosiasialliset ja yhtäläiset mahdollisuudet saada koulutusta heikkenevät. Hallituksen tulee antaa asiasta selvitys sivistysvaliokunnalle vuoden 2017 loppuun mennessä. (OKM johtaja Jari Rajanen 0295 330 268)
Laki ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä ja laki takuueläkkeistä annetun lain 9 §:n muuttamisesta (HE 137/2014). Lain ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä tarkoituksena on luoda tunnustusluontoinen eläkejärjestelmä suomalaisille olympiavoittajille. Eläkettä myönnettäessä on otettava huomioon urheilijan toimeentulomahdollisuudet. Lisäksi takuueläkkeestä annettua lakia muutetaan. Muutos on tekninen. Lait tulevat voimaan 1.2.2015. (OKM ylitarkastaja Heidi Sulander 0295 330 298)
Laki Suomen metsäkeskuksesta annetun lain muuttamisesta ja laki Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta (HE 191/2014 vp). Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön valtakunnallista ja alueellista organisaatiorakennetta järjestetään uudelleen. Metsäkeskuksen toiminta jakautuu valtakunnallisesti toimintojaon mukaisesti. Palveluiden alueellisen saatavuuden turvaamiseksi julkisen palvelun yksiköllä tulee olla riittävä määrä maantieteellisiä palvelualueita ja -pisteitä. Alueelliset metsäohjelmat laaditaan maakunnittain tai maakuntaryhmittäin ja alueneuvottelukuntia ja alueellisia metsäneuvostoja vastaavat jatkossa maakunnalliset metsäneuvostot. Suomen metsäkeskuksen tehtäviä ei muuteta. Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 §:n 2 momenttiin sisältyvää metsäkeskuksen liiketoiminnan eriyttämistä myöhennetään vuoden 2014 lopusta vuoden 2015 loppuun. Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain 6 §:ään tehdään Suomen metsäkeskuksesta annettuun lakiin tehdyistä muutoksista johtuvat teknisluontoiset tarkistukset. Lait tulevat voimaan 1.1.2015. (MMM osastopäällikkö Juha Ojala 0295 162 415)
Laki uusjakojen tukemisesta ja laki kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta (HE 193/2014 vp). Lailla uusjakojen tukemisesta tukijärjestelmä sopeutetaan uusjakojen toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Uusjakojen kiinteistötoimitusmaksun täysimääräisestä tukemisesta luovutaan siten, että vuoden 2015 alusta vireille tulevissa uusjaoissa valtion lopulliseksi menoksi jätetään 75 prosenttia uusjaon kiinteistötoimitusmaksusta. Uusjakojen yhteydessä suoritettavista alueellisista tien rakentamistöistä ja kuivatustöistä aiheutuvista kustannuksista jätetään valtion lopulliseksi menoksi enintään 50 prosenttia. Lisäksi tuen myöntämistä koskeva päätöksenteko siirretään toimeenpanotehtävänä maa- ja metsätalousministeriöltä Maanmittauslaitokselle. Lait tulevat voimaan 1.1.2015. (MMM lainsäädäntöneuvos Leo Olkkonen 0295 162 300)
Laki FLEGT-lupajärjestelmästä (HE 178/2014 vp). Lain avulla valvotaan puutuotteiden tuontia Euroopan unionin alueelle laittomien hakkuiden ja laittoman puukaupan estämiseksi. Lailla annetaan täydentävät säännökset FLEGT-lupajärjestelmän perustamisesta annetun neuvoston asetuksen sekä asetuksen täytäntöönpanoa koskevan komission asetuksen toimeenpanemiseksi. Lain mukaan Maaseutuvirasto toimii neuvoston asetuksessa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena, jonka tehtävänä on muun muassa tarkastaa viejämaan viranomaisen puutuotteille myöntämät FLEGT-luvat. Laissa annetaan kansallisen täytäntöönpanon vaatimat säännökset myös esimerkiksi tietojen saannista. Laki tulee voimaan 1.1.2015. (MMM lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen 0295 162 456)
Laki kalastuslain 8 a ja 88 §:n muuttamisesta, laki metsästyslain 8 §:n muuttamisesta ja laki poronhoitolain 2 §:n muuttamisesta (HE 194/2014 vp). Kalastuslakia, metsästyslakia ja poronhoitolakia muutetaan siten, että niissä olevat viittaukset kumotun lääninhallituslain mukaisiin lääneihin poistetaan. Lait tulevat voimaan 1.1.2015. (MMM lainsäädäntöneuvos Heidi Aliranta 0295 162 410)
Laki Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain muuttamisesta, laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain muuttamisesta, laki maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain muuttamisesta ja laki maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 140/2014 vp). Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annettua lakia muutetaan siten, että siinä otetaan huomioon ne Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta johtuvat muutokset tukijärjestelmiin, joiden osalta tulee kansallisesti säätää. Lakiin otetaan säännökset perustuesta, joka korvaa tilatuen. Lakiin otetaan myös säännökset tuotantosidonnaisesta tuesta. Uutena tukimuotona otetaan käyttöön Euroopan unionin lainsäädäntöön pohjautuen viherryttämistuki, jota myönnetään vastaavalle alalle kuin mille perustukea voidaan myöntää. Lisäksi Suomessa otetaan käyttöön metsäisyyspoikkeus aluetasolla tarkasteltuna. Uutena tukimuotona otetaan käyttöön myös jäsenvaltioille pakollinen nuoren viljelijän tuki. Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annettua lakia muutetaan vastaamaan Suomen Euroopan komissiolle tekemiä esityksiä Etelä-Suomen ja pohjoisen Suomen kansallisista tuista. Lisäksi kahteen lakiin tehdään muutoksia, jotka johtuvat edellä mainittuihin lakeihin tehdyistä muutoksista sekä Euroopan unionin muuttuneesta lainsäädännöstä. Lait tulevat voimaan 1.1.2015. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää tukijärjestelmän pysyvän nurmen säilyttämisvelvoitteeseen liittyen, että maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä nurmikierron katkaisemisesta todettua noudatetaan tukisäännöksiä sovellettaessa. 2) Eduskunta edellyttää, että hallitus toimii aloitteellisesti EU:n maatalouspolitiikan yksinkertaistamiseksi ja tukien hallinnointiin liittyvän byrokratian karsimiseksi. 3) Eduskunta edellyttää, että maatalouden suorat tuet, kansalliset tuet kuin myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmankin mukaiset tuet maksetaan ajallaan ja siinä aikataulussa kuin nykyisinkin, mikäli EU:n säännöksistä ei suoranaisesti muuta johdu. 4) Eduskunta edellyttää esityksen pohjalta säädettävien lakien tulkinnan seuraamista ja maa- ja metsätalousministeriön varmistavan, etteivät lakien perusteella annettavat valtioneuvoston asetukset, ministeriön asetukset, Maaseutuviraston määräykset tai soveltamisohjeet ole ristiriidassa valiokunnan mietinnössä esitettyjen linjausten kanssa, ja että maa- ja metsätalousministeriö toimittaa valiokunnalle vuosittain selvityksen lakien soveltamisesta. (MMM lainsäädäntöneuvos Katri Valjakka 0295 162 235)
Laki eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista, laki maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain muuttamisesta ja laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 177/2014 vp). Laissa eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista säädetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisesta ympäristökorvauksesta, luonnonhaittakorvauksesta, luonnonmukaisen tuotannon korvauksesta, eläinten hyvinvointikorvauksesta, korvauksesta maatilojen neuvontaan, sekä ei-tuotannollisten investointien korvauksesta Euroopan unionin maatalouspolitiikan ohjelmakaudella 2014-2020. Lailla korvataan nykyinen laki luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista. Lakiin maatalouden tukien toimeenpanosta ja lakiin maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista tehdään tarpeelliset viranomaisten toimivaltaa ja lakiviittauksia koskevat muutokset. Lait tulevat voimaan 1.1.2015. Eduskunnan lausuma; Ympäristökorvauksen perustason alenemisen vaikeuttaessa jo viljelijöiden uuteen ympäristökorvausjärjestelmään sitoutumista eduskunta edellyttää, että järjestelmään ei sisällytetä uusia kansallisia lisäehtoja. (MMM lainsäädäntöneuvos Katri Valjakka 0295 162 235)
Laki maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta, laki Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain muuttamisesta ja laki maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 11 §:n muuttamisesta (HE 311/2014 vp). Maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annettua lakia muutetaan siten, että siihen lisätään markkinahäiriötilanteisiin liittyvä, Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan mukaisia poikkeuksellisia markkinatoimenpiteitä koskeva säännös. Vastaava säännös lisätään myös Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annettuun lakiin, mitä säännöstä sovellettaisiin niissä tilanteissa, joissa markkinahäiriötilanteessa myönnettävä Euroopan unionin varoista rahoitettava tuki kohdennetaan suoraan viljelijöille. Lisäksi maatalouden tukien toimeenpanosta annettua lakia täydennetään pysyvän laitumen siirtämisestä muuhun käyttöön annettavan ennakkoluvan myöntävän viranomaisen osalta. Lait tulevat voimaan 1.1.2015. (MMM lainsäädäntöneuvos Katri Valjakka 0295 162 235)
Energiatehokkuuslaki, laki sähkömarkkinalain muuttamisesta, laki maakaasumarkkinalain muuttamisesta ja laki sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 6 ja 10 §:n muuttamisesta (HE 182/2014 vp). Suurille yrityksille säädetään velvoite tehdä energiakatselmus neljän vuoden välein. Energiakatselmuksen vastuuhenkilöiden pätevyydestä annetaan säännökset. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämiseksi säädetään velvoite tietyissä tapauksissa tehdä laitoskohtainen kustannushyötyanalyysi yhteistuotannon mahdollisuuksista. Lisäksi sähkön ja maakaasun verkkopalvelujen myyntiehdoille ja hinnoittelulle asetetaan kriteereitä, joissa otetaan huomioon energiatehokkuus. Energiapalvelulaki kumotaan, mihin liittyen mittaamista ja laskutusta koskeva sääntely siirretään päivitettynä energiatehokkuuslakiin. Lait tulevat voimaan 1.1.2015. Sähkömarkkinalain muuttamisesta annetun lain 57, 57 a, 69 ja 69 a § sekä maakaasumarkkinalain muuttamisesta annetun lain 2 luvun 9 a ja 9 b § sekä 4 luvun 3 ja 3 a § tulevat kuitenkin voimaan 1.1.2016. (TEM teollisuusneuvos Timo Ritonummi 0295 064 798)
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta, laki työttömyysturvalain muuttamisesta, laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 1 luvun 3 §:n ja 2 luvun 6 §:n muuttamisesta, laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja laki toimeentulotuesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta (HE 183/2014 vp). Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta säädetään. Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat heidän tarvitsemansa palvelut työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja vastaavat yhdessä työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Monialaisen yhteispalvelun tarve arvioidaan, kun työtön on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivältä tai hän on ollut yhtäjaksoisesti työtön vähintään tietyn ajan. Yhteispalveluun ohjataan ne työttömät, joiden työllistymisen edistäminen edellyttää kunnan, työ- ja elinkeinotoimiston ja Kansaneläkelaitoksen tarjoamien palvelujen yhteensovittamista. Työttömyysturvalakia muutetaan myös siten, että kunnat maksavat työttömyysaikaisesta työmarkkinatuesta puolet niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää, ja 70 prosenttia niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea vähintään 1000 päivää. Lait tulevat voimaan 1.1.2015. (TEM vanhempi hallitussihteeri Tiina Korhonen 0295 049 048)
Laki työttömyysturvalain muuttamisesta, laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja laki kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta (HE 162/2014 vp). Eräitä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanoon liittyviä tehtäviä siirretään TE-toimistoilta työttömyyskassojen ja Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Työttömällä on velvollisuus työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä ottaa tietyin työmatkan kestoon liittyvin edellytyksin vastaan myös työssäkäyntialueen ulkopuolelta tarjottua työtä. Lisäksi työttömyysturvalakiin, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin ja kotoutumisen edistämisestä annettuun lakiin tehdään eräitä muita muutoksia. Lait tulevat voimaan 1.1.2015. (TEM vanhempi hallitussihteeri Timo Meling 0295 049 084)
Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, laki työsopimuslain 13 luvun 6 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja laki työttömyysturvalain 7 luvun 3 §:n 3 momentin kumoamisesta (HE 198/2014 vp). Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia muutetaan palkkatukisäännösten osalta. Palkkatuen määrä on prosentuaalinen osuus työnantajalle tuella palkatusta aiheutuvista palkkauskustannuksista. Korkeammat tukimäärät ja pidemmät tukijaksot suunnataan niiden työttömien työnhakijoiden, joiden on vaikeinta ilman taloudellista tukea sijoittua työmarkkinoille, työllistymisen edistämiseen. Tuen määrä on sitä korkeampi ja tuen kesto sitä pidempi, mitä pidempään tuella palkattava henkilö on ollut työttömänä. Työsopimuslakia muutetaan väliaikaisesti siten, että työnantajan velvollisuudesta tarjota työtä lomautetuille, osa-aikaisille ja takaisinottovelvollisuuden piirissä oleville työntekijöille on mahdollista tietyissä rajatuissa tilanteissa poiketa. Lait tulevat voimaan 1.1.2015. (TEM ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho 0295 049 082)
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta (HE 240/2014 vp). Lakia muutetaan siten, että iäkkäiden henkilöiden pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa pitkäaikaisena laitoshoitona vain lääketieteellisin perustein tai asiakas- tai potilasturvallisuuteen liittyvillä perusteilla. Lisäksi edellytetään, että kunta on selvittänyt mahdollisuudet vastata iäkkään henkilön palveluntarpeeseen kotiin annettavilla palveluilla tai muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla ennen hoidon ja huolenpidon toteuttamista pitkäaikaisena laitoshoitona. Laki tulee voimaan 1.1.2015. (STM hallitusneuvos Riitta Kuusisto 0295 163 401)
Tiedote
Sosiaalihuoltolaki, laki lastensuojelulain muuttamisesta, laki terveydenhuoltolain muuttamisesta, laki sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta, laki kansanterveyslain 20 §:n kumoamisesta, laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain muuttamisesta, laki lapsen elatuksesta annetun lain muuttamisesta, laki päihdehuoltolain 12 ja 19 §:n muuttamisesta, laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 8 d ja 17 §:n muuttamisesta, laki mielenterveyslain 3 §:n muuttamisesta, laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n muuttamisesta, laki toimeentulotuesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 §:n muuttamisesta, laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 28 §:n muuttamisesta, laki sosiaalisesta luototuksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta, laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 2 ja 12 §:n muuttamisesta, laki omaishoidon tuesta annetun lain 12 §:n muuttamisesta, laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain 5 §:n muuttamisesta, laki kotoutumisen edistämisestä annetun lain 82 §:n muuttamisesta, laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain 25 §:n muuttamisesta, laki yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain muuttamisesta, laki valmiuslain 88 §:n muuttamisesta, laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain 15 §:n muuttamisesta ja laki sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta annetun lain muuttamisesta (HE 164/2014 vp). Sosiaalihuoltolaki säädetään. Osa lastensuojelun avohuollon tukitoimista siirtyy sosiaalihuoltolain mukaisiksi palveluiksi. Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta on uusi kunnalle määritelty tehtävä. Lisäksi lapsiperheille on järjestettävä välttämätön kotipalvelu. Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan. Sosiaalihuollon asiakkaiden oikeusturvan parantamiseksi valituslupajärjestelmä tulee käyttöön. Lastensuojelulakia muutetaan. Lapsen kiireellisen sijoituksen ehtoja muutetaan. Lait tulevat voimaan 1.4.2015. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa sosiaalihuoltolain kokonaisuudistuksen toimeenpanossa sosiaalihuollon painopisteen siirtymistä ennalta ehkäiseviin palveluihin ja erityisesti kotipalvelujen laadun ja saatavuuden toteutumista sekä uudistuksen kustannusvaikutuksia ja vaikuttavuutta. (STM hallitusneuvos Riitta Kuusisto 0295 163 401)
Tiedote
Laki vammaisetuuksista annetun lain muuttamisesta (HE 255/2014 vp) Vammaisetuuslaissa olevia henkilön sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuvia erityiskustannuksia koskevia säännöksiä tarkennetaan. Samalla erityiskustannusten vaikutuksia tuen myöntämiseen muutetaan ja jatkossa erityiskustannuksilla on myönnettävän perusvammaistuen tai eläkettä saavan perushoitotuen tasoa korottava vaikutus. Vammaisetuuksista annetussa laissa olevaan Suomessa asumisen määritelmään tehdään muutos. Laki tulee voimaan 1.6.2015. Lain 4 ja 33 §:n tulevat kuitenkin voimaan 1.1.2015. (STM neuvotteleva virkamies Pasi Pajula 0295 163 479)
Tiedote
Laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 202/2014 vp). Työeläkevakuutusyhtiöistä annettua lakia muutetaan. Vieraan pääoman käyttö sallitaan työeläkevakuutusyhtiöiden tytäryhtiönä olevalle asunto-osakeyhtiölle tietyin edellytyksin. Laki tulee voimaan 1.1.2015. Laki on voimassa 31.12.2017 saakka. Lakia sovelletaan 31.12.2032 sellaisiin työeläkevakuutusyhtiön tytäryhteisöinä oleviin asunto-osakeyhtiöihin, jotka on perustettu lain voimassa ollessa. (STM hallitussihteeri Inka Hassinen 0295 163 187)
Tiedote
Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle (HE 186/2014 vp). Turvakotipalvelun tuottajalle voidaan myöntää valtion talousarvion puitteissa korvausta toimintaan, jonka tarkoituksena on erityisesti lähisuhdeväkivallan kohteena olevan henkilön ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin sekä toimintakyvyn ylläpitäminen. Laki tulee voimaan 1.1.2015. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa lain toimeenpanoa ja arvioi turvakotitoiminnan järjestämisvastuun ja rahoituksen toimivuutta samoin kuin kriisiavun toimivuutta suhteessa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään. (STM hallitussihteeri Heidi Manns-Haatanen 0295 163 346)
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta (HE 227/2014 vp). Lain muutoksella toteutetaan erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen ohjauksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriöltä sosiaali- ja terveysministeriölle. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutus ovat jatkossa yliopistotutkinnon jälkeistä ammatillista jatkokoulutusta. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin otetaan säännökset erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta, koulutukseen ottamisen perusteista sekä koulutuksen pituudesta. Valtakunnallinen koordinaatiojaoston perustetaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan yhteyteen. Koordinaatiojaoston tehtävänä on arvioida valtakunnallisia erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen tarpeita sekä tehdä aloitteita erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen ja yleislääketieteen erityiskoulutuksen kehittämiseksi. Vastuu erikoistumiskoulutuksen sisällöstä, laadusta ja koulutettavien valinnasta on edelleen yliopistoilla. Laki tulee voimaan 1.2.2015. (STM lakimies Eila Mustonen 0295 163 460)
Tiedote
Tasavallan presidentti hyväksyi Suomen osallistumisesta Pohjois-Atlantin liiton johtamaan neuvonanto-, koulutus- ja tukioperaatioon Afganistanissa Suomen hallituksen ja Pohjois-Atlantin liiton välillä kirjeenvaihdolla Pohjois-Atlantin liiton 26.11.2014 päivätyn kirjeen mukaisesti tehtävän sopimuksen ja vahvisti lain Suomen osallistumisesta Pohjois-Atlantin liiton johtamaan neuvonanto-, koulutus- ja tukioperaatioon Afganistanissa Suomen ja Pohjois-Atlantin liiton välillä kirjeenvaihdolla tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä valtuutti suurlähettiläs Pia Rantala-Engbergin tai hänen estyneenä ollessaan erityisasiantuntija Axel Hagelstamin allekirjoittamaan Suomen hallituksen vastauskirjeen koskien sopimusta Suomen osallistumisesta Pohjois-Atlantin liiton johtamaan neuvonanto-, koulutus- ja tukioperaatioon Afganistanissa. (UM lainsäädäntöneuvos Maria Guseff 0295 351 158)
KANSAINVÄLISET ASIAT
Tasavallan presidentti päätti 30.12.2014 seuraavat kansainväliset asiat:
Ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen III, V ja XI-1 lukuun tehtyjen muutosten hyväksyminen. Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriturvallisuuskomitea (MSC) hyväksyi 92. istunnossaan päätöslauselman MSC.350(92), jolla muutetaan ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (SOLAS-yleissopimus, SopS 11/1981) liitteen III, V ja XI-1 lukua. Muutokset koskevat pakollista matkustajille annettavaa turvallisuusperehdyttämistä ja suljettuihin tiloihin menoa koskevaa pelastusharjoitusta. Lisäksi yleissopimusta muutetaan siten, että luokituslaitossäännöstön 1 ja 2 osan soveltamisesta tulee pakollista. (LVM hallitusneuvos Tiina Ranne 0295 342 004)