Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Ulkoministeri Haaviston puheenvuoro ajankohtaiskeskustelussa kansainvälisistä reaktioista Venäjän hyökkäykseen

ulkoministeriö
Julkaisuajankohta 30.3.2022 15.41
Puhe

Ulkoministeri Pekka Haaviston puheenvuoro eduskunnan täysistunnon ajankohtaiskeskustelussa kansainvälisistä reaktioista Venäjän hyökkäykseen 29. maaliskuuta 2022.

Arvoisa puhemies,

Helmikuun 24. päivänä YK:n turvallisuusneuvosto oli kokoontunut Venäjän puheenjohdolla hätäistuntoon Ukrainan tilanteesta, kun saatiin tieto Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

Kansainvälinen yhteisö reagoi Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan näkyvästi ja voimakkaasti. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres tuomitsi Venäjän hyökkäyksen. EU ja sen keskeiset kumppanit vastasivat Venäjän hyökkäykseen pakotteilla ennen näkemättömän vahvasti, nopeasti ja yhtenäisesti.

Kun hyökkäyssodan aloittaja oli yksi YK:n turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenistä, ei turvallisuusneuvosto Venäjän veto-oikeuden vuoksi pystynyt sopimaan toimenpiteistä.

Tällöin kutsuttiin koolle YK:n yleiskokouksen hätäistunto. Se hyväksyi 2. maaliskuuta 141 maan enemmistöllä tärkeän päätöslauselman. Venäjän ohella vain neljä valtiota äänesti vastaan, 35 maata pidättäytyi.

Myös YK:n ihmisoikeusneuvosto on tuominnut jyrkästi Venäjän hyökkäyksestä johtuvat ihmisoikeus- ja humanitaarisen oikeuden loukkaukset. Se perusti tutkintakomission keräämään tietoa näistä loukkauksista. Suomella on nyt tärkeä rooli YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenenä.

Arvoisa puhemies,

Humanitaarisen avun koordinoinnissa ja pakolaiskriisin hoitamisessa YK-järjestöillä on keskeinen rooli. Sodan jatkuessa on tärkeää säilyttää kansainvälisen yhteisön laaja tuki Ukrainalle. Tämä vahvistaa myös Ukrainan asemaa meneillään olevissa neuvotteluissa tulitauosta ja rauhasta.

YK:ssä äänestyksestä pidättäytyneiden maiden joukossa olivat niin Kiina, Intia, Etelä-Afrikka, Iran kuin myös useita Afrikan maita. Tämä herättää huolta.

Afrikan maiden on ollut vaikea ottaa kantaa Ukrainan sotaan. Silti noin puolet Afrikan maista on äänestänyt Venäjän toiminnan tuomitsevien päätöslauselmien puolesta. Empimisen taustalla on pyrkimystä puolueettomuuteen ”eurooppalaisessa kiistassa”, suhteet Venäjään ja myös vanha kolonialismin ajan kuorma.

Sota kuitenkin koskee myös Afrikkaa monella tavalla. Muun muassa energian hinnannousu ja ruokaturvan järkkyminen lisäävät osaltaan yhteiskunnallista epävakautta. Toisaalta vihreän siirtymän nopeutuminen voi avata myös Afrikan mantereella uusia näkymiä.

Arvoisa puhemies,

Venäjän aloittama sota on hyökkäys koko kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää vastaan. YK:ssa ja eri kansainvälisissä järjestöissä tulee osoittaa, että räikeillä kansainvälisen oikeuden ja humanitaarisen oikeuden loukkauksilla on seurauksensa. Sotatoimien tietoinen kohdistaminen siviileihin ja siviilikohteisiin on sotarikos. Suomi tukee Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) aloittamaa tutkintaa Venäjän mahdollisista sotarikoksista.

Venäjän asemaa kansainvälisissä järjestöissä on rajoitettu monin tavoin ja Venäjä on jäänyt yhä eristetymmäksi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on keskiössä myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin tämänhetkisessä toiminnassa. Suomi yhdessä 44 muun osallistujavaltion kanssa käynnisti maaliskuun alussa Etyjin ihmisoikeusmekanismin tutkimaan Venäjän hyökkäyksen humanitaarisia seurauksia.

Tämän nk. Moskovan mekanismin avulla riippumaton asiantuntijaryhmä tutkii kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja humanitaarisen oikeuden loukkauksia Ukrainassa. Asiantuntijat keräävät tietoja myös Venäjän mahdollisista sotarikoksista ja ihmisyyttä vastaan tehdyistä rikoksista.

Euroopan neuvoston ministerikomitea lakkautti Venäjän jäsenyyden järjestössä 16.3. lähtien perussäännön 8 artiklan mukaisesti parlamentaarisen yleiskokouksen (PACE) lausunnon pohjalta. Venäjän Euroopan neuvoston jäsenyydelle ei katsottu olevan arvopohjaisessa järjestössä enää edellytyksiä.

Arvoisa puhemies,

EU-maiden vahva tuki Ukrainalle sen jouduttua Venäjän hyökkäyksen kohteeksi on auttanut hyökkäyksen hidastamisessa ja pysäyttämisessä, ja se tekee Ukrainasta vahvemman neuvotteluissa.

Aseellisen ja humanitaarisen tuen lisäksi Ukraina tarvitsee sekä laajaa diplomaattista tukea aluillaan olevissa neuvotteluissa että massiivista tukea aikanaan jälleenrakennukseen. Tuhotut kaupungit on rakennettava uudestaan, pakolaisista monet tulevat jälleenrakennuksen myötä palaamaan aikanaan kotiseuduilleen.

Venäjän sotatoimet ovat rapauttaneet ne rakenteet, joita kylmän sodan jälkeisessä Euroopassa on pidetty kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestyksen peruskivinä. Luottamus voi kadota hetkessä, ja sen rakentaminen voi sodan päätyttyä viedä vuosia tai vuosikymmeniä.

Kaikissa olosuhteissa kanavat yhteydenpitoon ja dialogiin on säilytettävä, mutta edessä on mittava projekti – eurooppalaisen turvallisuuden ja vakauden palauttaminen Venäjän hyökkäyssodan jälkeen.

Katso tallenne täysistunnosta

 
Sivun alkuun