Vastaus välikysymykseen kuntauudistuksesta ja lähipalveluiden turvaamisesta

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!

Hallitus on vajaan vuoden aikana saanut vastatakseen jo kolmannen välikysymyksen kuntauudistuksesta. Viimeksi kesäkuussa kuntauudistuksesta annettiin hallituksen tiedonanto eduskunnalle. Eduskunnalle on siten tarjoutunut useita mahdollisuuksia käydä keskustelua kuntien tulevaisuuden haasteista sekä kuntauudistuksesta.

Koska välikysymysten sisältö on säilynyt pitkälti samana, on syytä vielä kerran kerrata mistä kuntauudistuksessa on kyse. Ehkä kolmas kerta toden sanoo, myös oppositiolle.

Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa.

Näiden kaikkien tärkeiden tavoitteiden varmistamiseksi hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne.

Vahva peruskunta pystyy kantamaan paitsi palveluiden järjestämisvastuun myös vastuun kunnan omasta palvelutuotannosta. Vahva ja itsenäinen kunta kykenee hallitsemaan markkinoita palveluiden tuotantotapojen monipuolistuessa ja vastaamaan vaatimuksiin asukkaiden valinnanvapauden lisäämisestä. Vahva kunta on toiminnallisesti eheä ja se vastaa laajasta palvelukokonaisuudesta.

Vain vahvat, elinvoimaiset kunnat pystyvät pitämään huolta omista kuntalaisistaan ja tarjoamaan heille tarpeelliset palvelut ja mahdollisuudet vaikuttaa demokratian keinoin oman kotikuntansa asioihin ja myös omaan elinpiiriinsä.

Arvoisa puhemies,

Kuntarakenteen uudistaminen on edennyt hallitusohjelman mukaisesti. Valtiovarainministeriön virkamiestyöryhmä laati alkuvuodesta oman selvityksensä kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Työryhmän esityksestä kuultiin kuntia ja kuulemista varten järjestettiin aluekierros.

Kuntien lausuntopalautteen tärkein viesti oli, että selvä enemmistö kunnista näkee jonkinlaisen kunta- ja palvelurakenteeseen liittyvän uudistuksen tarpeellisena. Alueellisista kuntaliitosselvitystarpeista ja selvitysalueista oli erilaisia näkemyksiä.

Lausuntokierrospalautteen perusteella oli nähtävissä, että kuntien omien linjauksien ohella kuntauudistus tarvitsee myös valtakunnallista tukea ja ohjausta. Tämän vuoksi hallitus linjasi viime kesäkuussa eduskunnalle antamassaan tiedonannossaan kuntauudistuksen kriteerien lähtökohdat ja etenemisen.

Kesäkuun lopussa kuntauudistusta ohjaava hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä vahvisti kuntauudistusta ohjaavat kolme pääkriteeriä: palvelu- ja väestöpohjakriteerit, työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit sekä talouskriteerit. Linjauksen mukaan kunnalla on tarve selvittää kuntaliitosta, mikäli yksikin kolmesta pääkriteeristä täyttyy. Tämän pohjalta valtiovarainministeriön työryhmä on valmistellut kesän aikana luonnosta hallituksen esitykseksi kuntarakennelaiksi. Luonnosta viimeistellään parhaillaan ja se on lähdössä lähiaikoina kuntiin lausuntokierrokselle. Samassa yhteydessä hallitus tulee antamaan jatkolinjauksia myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, jotta kunnat voivat arvioida oman alueensa rakennemuutoksen tarvetta myös tästä näkökulmasta.

Kuntarakenteen uudistamista koskevat linjaukset ovat jo kuntien tiedossa, vaikka itse lakiehdotusta ei vielä olekaan. Hallituksen kesäkuussa eduskunnalle antamassa tiedonannossa ja myöhemmin kesäkuussa julkaistuissa hallinnon ja alueiden kehittämisen ministerityöryhmän linjauksissa on kerrottu kunnille tuleva selvitysvelvollisuus, selvitystarvekriteerit ja uudistuksen tärkeimmät aikataulut.

Osana kuntauudistusta hallitus valmistelee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista. Uudistuksen valmistelun lähtökohtana ovat hallitusohjelman ja hallituksen kesäkuussa tekemät iltakoulun kirjaukset. Niiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on pääsääntöisesti vahvoilla peruskunnilla. Tuleva kuntarakenne ratkaisee, kuinka monta kuntien muodostamaa sosiaali- ja terveydenhuoltoaluetta (sote) tarvitaan vahvojen kuntien lisäksi. Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä keskitettäviä tehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (erva). Ne vastaavat tietyistä keskitetyistä ja erityisryhmien palveluista sekä alueiden palvelujen koordinaatiotehtävistä.

Palvelurakenneuudistuksen keskeisin tavoite on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen edellyttää riittävää henkilöstöä ja osaamista sekä talouden vakautta ja kestävyyttä. Näin pystytään varautumaan muun muassa ikääntyneen väestön lisääntyvään palvelutarpeen kasvuun ja palvelutarpeen vaihtelusta johtuviin kustannuksiin.

Haluamme parantaa paitsi palvelujen saatavuutta myös niiden saavutettavuutta. Lähipalveluiden turvaaminen on uudistuksen keskeinen painopiste. Riittävän vahvalla palvelujen järjestäjällä on tosiasialliset mahdollisuudet viedä palveluja ihmisten lähelle myös uudenlaisilla tavoilla, esimerkiksi liikkuvina tai sähköisinä palveluina.

Arvoisa puhemies,

Linjaukset ja virkamiestyöryhmän selvityksessään esittämät tulevaisuusfaktat haastavat jokaisen kunnallisvaaliehdokkaan käymään keskustelua oman kuntansa tulevaisuudesta.  Tulevan valtuustokauden aikana tehdään kunnissa kuntaperusteisen hyvinvointipalvelujemme kannalta ne päätökset, joiden perusteella hyvin pitkälle ratkeaa kuinka selviydymme 2020-luvun kovista haasteista.

Varmasti jokainen tässä salissa tietää ja tunnustaa, että muutos on välttämätön. Kuntauudistus tarvitaan, jotta kunnat kykenevät selviytymään tämän vuosikymmenen lopun ja koko ensi vuosikymmenen kovista muutoshaasteista, kuten väestön ikääntymisestä, palvelutarpeen kasvusta, niukkenevasta työvoimasta ja julkisen talouden kiristymisestä.

Suomen kuntamalli on poikkeuksellinen.  Tuskin missään muussa maassa kunnilla on niin suuri vaikutus koko kansantalouteen ja ihmisten palveluihin kuin Suomessa. Kuntaperusteinen malli on ollut suomalaisille hyvä malli. Siksi hallitus haluaa uudistaa ja rakentaa hyvinvointiyhteiskunnan nimenomaan kuntaperusteiselle pohjalle jatkossakin.

Se edellyttää kuitenkin kuntien vahvistamisesta. Vuosikymmeniä jatkunut Suomen aluerakenteen muutos on merkinnyt sitä, että jo tällä hetkellä erot niin kuntien taloudessa kuin kuntalaisten saamissa palveluissa ovat kasvaneet. Tämä näkyy niin kuntalaisten maksamissa veroissa, terveydenhuollossa kuin perusopetuksessakin. Emme voi katsoa tällaista eriarvoistumista sivusta. Julkisen vallan, hallituksen ja eduskunnan tehtävä on varmistaa suomalaisten yhtäläiset sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet. Siksi tarvitaan kuntauudistus.

Arvoisa puhemies,

Välikysymyksen allekirjoittajien perussuomalaisten olisi nyt korkea aika kertoa oma kuntamallinsa. Toisen oppositiopuolueen keskustan mallin tiedämme. Keväällä keskustan malli oli monitoimikuntayhtymä, viime viikolla puolue päättikin ajaa mallia, jossa suomalainen kuntamalli hylättäisiin ja korvattaisiin se keskittämällä valta maakuntiin.

Tätä hallitus ei kannata. Me haluamme säilyttää päätöksenteon ja vastuun lähellä kuntalaisia.

Mutta arvoisa puhemies, mikä on perussuomalaisten oma ratkaisu?

Vastaukseksi ei riitä välikysymyksessä esitetty malli, että lisää rahaa kunnille. Valtio ja hallitus todella mielellään haluaisi tukea kuntia nykyistä enemmän. Mutta valtio velkaantuu jo nyt lähes 7 miljardia euroa vuodessa. Kunnat ovat velkaantuneet 2000-luvun hyvinäkin talouden vuosina noin miljardin joka vuosi. Ja kun väestön ikääntymisen johdosta meidän olisi kyettävä kantamaan vielä arvioilta 5 miljardin lisätarpeet kuntapalveluissa, pitäisi olla jokaiselle tässäkin salissa selvää, että isoa uudistusta tarvitaan.

Uudistus on tehtävä, jotta jokainen suomalainen voi luottaa siihen, että saa apua ja hoivaa silloin kun sitä tarvitsee. Uudistus on tehtävä, jotta jokainen vanhempi voi luottaa siihen, että omassa lähikoulussa saa maailman parasta opetusta ja jokainen lapsi hyvät elämän eväät. Uudistusta tarvitaan, jottemme jättäisi tulevalle sukupolvelle kohtuutonta talouden taakkaa.

Arvoisa puhemies,

Välikysymyksen laatijat kaipaavat tietoa jo tehtyjen kuntaliitosten vaikutuksesta kuntalaisten arkeen ja palveluihin. Meillä on todellakin nyt se etu, että meillä on kymmenittäin kuntia ja satoja kuntapäättäjiä, joilla on tuoretta kokemusta kuntaliitoksista. Tästä kiitos kuuluu vastuullisille kuntapäättäjille ja keskustan johtamalle Paras-hankkeelle, jossa tarpeellinen kuntarakennemuutos käynnistettiin vauhdittamalla kuntaliitoksia. Kuntamäärä väheni jo Paras-hankkeeen aikana yli sadalla.

Todella paljon hyvää työtä on kunnissa tehty. Mutta kun arvioimme tilannetta koko valtakunnan näkökulmasta ja peilaamme sitä tulevaisuuden näkymiin, on nähtävissä että tähän asti tehty ei vielä riitä. Uudistusta on jatkettava ja vauhditettava.

Usein kritisoidaan sitä, ettei liitosten vaikutuksista ole riittävästi tutkittua tietoa pidemmällä aikavälillä. On hyvä huomioida, että sellaista tietoa on vielä vähemmän erilaisten yhteistoiminta-organisaatioiden tai laajamittaisemmin maakuntamallien osalta. Miksi näitä koskevaa tutkimustietoa ei tunnu kukaan kaipaavan? Sen sijaan nyt on tehty monia tutkimuksia muun muassa 2009 toteutuneista liitoksista. Näiden kuntaliitostutkimusten ja arviointien yhteisenä johtopäätöksenä voi todeta, että kuntaliitosten edut ja hyödyt samoin kuin ongelmat ja haasteet ovat varsin riippuvaisia kuntatyypistä, ja kuntatyyppien sisälläkin näkyvästä kulttuurisesta ja toiminnallisesta variaatiosta.

Kuntaliitoksen onnistuminen on myös hyvin pitkälle kiinni siitä, mitä yhdistyssopimuksessa on sovittu. Liitosprosessin ja keskinäisen luottamuksen kannalta on tärkeää, että yhdistymissopimuksesta pidetään kiinni. Toisaalta tiedämme, että liian usein sopimuksissa on päädytty betonoimaan vanhat toimintatavat, palvelujärjestelmä ja organisaatio siten, ettei todellista uudistumista ole vielä saatu aikaan. Myöskään informaatioteknologian mahdollisuuksia ei ole riittävästi hyödynnetty palveluprosessien uudistamisessa, mikä toisi talouteen ja toimintaan tehokkuutta. Osassa liitoskunnista yhdistymissopimus puolestaan on osoittautunut niin laajaksi ja yksityiskohtaiseksi, ettei sitä ole voitu linjakkaasti toteuttaa.

Kuntaliitos on pelastanut monet kunnat taloudellisilta vaikeuksilta, liitoksen myötä on onnistuttu pysäyttämään ”syöksykierre.” Vahvempi kunta on myös yritysten ja väestön suhteen vetovoimaisempi.

Erityisesti kaupunkiseudulla on koettu kuntien yhdistymisten parantaneen huomattavasti maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua alueella. Tästä on sekä talouden, ympäristön että ihmisten arjen kannalta suuri hyöty.

Palveluiden osalta toteutuneet liitokset ovat merkinneet kuntalaisille laajentunutta ja monipuolistunutta tarjontaa sekä erityispalveluiden saatavuuden kasvua. Asiointimahdollisuudet eivät ole liitosten myötä kaventuneet.

Kaikki tämä arviointi- ja tutkimustieto, jota eri tahot ovat kuntaliitoksista tehneet, on arvokasta aineistoa tulevien kuntaliitosten toteuttamisessa.

On muistettava, että yksi valtuustokausi on varsin lyhyt aika arvioida uuden kunnan toimintaa ja yhdistymisten onnistumista. Kuntaliitosten tutkijoiden mukaan lyhyellä aikavälillä ongelmat usein korostuvat, ja hyödyt nousevat esiin pitemmällä aikajänteellä. Sekin osoittaa, että nyt on toimittava määrätietoisesti. Mitä pitemmälle uudistusta lykätään, sitä kauemmas myös hyödyt uhkaavat karata.

Arvoisa puhemies

Meillä ja kuntapäättäjillä on edessämme vaativa uudistus. Sen onnistunut toteuttaminen vaatii valtion ja kuntien tiivistä yhteistyötä.

Hallitus on varautunut suuntaamaan yhdistyville kunnille myös muutoksen tukea. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki tulee olemaan merkittävä. Paras-uudistuksen hyvien kokemusten myötä olemme valmiita maksamaan kunnille yhdistymisavusta, valtionosuuskompensaatiota ja tukea varsinaisiin selvityskustannuksiin. Kuntien yhdistymisosaamisen vahvistamiseksi Kuntien strateginen yhdistyminen -verkosto jatkaa työtään. Lisäksi käynnistämme yhteistyössä Kuntaliiton kanssa viimeisten vuosien aikana tapahtuneiden kuntien yhdistymisen kuntaliitoskohtaisen arvioinnin.

Työn alla ovat muutoksen tukeen liittyvät erillishankkeet kuten lähipalvelujen kehittäminen, kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen tukeminen ja kuntauudistuksen muutosjohtamisen tukeminen. Lisäksi kunnille annetaan tukea tietojärjestelmien kehittämisessä muutostilanteissa.

Arvoisa puhemies

Kun keskustellaan kuntauudistuksesta, kyseessä on hyvin laaja kokonaisuus. Uudistuksen keskeisiä elementtejä ovat paitsi nyt puheena olevat kuntarakennelaki ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, myös kuntien valtinosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, metropoliratkaisu ja kuntien tehtävien arviointi.

Nämä kaikki tulevat tukemaan toisiaan siten, että voimme varmistaa tulevaisuuden kannalta riittävän vahvat ja elinvoimaiset kunnat. Uudistus valmistellaan aikataulullisesti niin, että kokonaisuuden pääpiirteet ovat kuntapäättäjillä tiedossa ensi keväänä rakennelain astuessa voimaan ja kuntien käynnistäessä omat yhdistymisselvityksensä.

Välikysymyksen allekirjoittajat ovat nostaneet esille lähidemokratian ja lähipalveluiden tarpeen. Nämä ovat hallitukselle tärkeitä uudistuksen lähtökohtia.

Kuntarakenneuudistuksesta riippumatta meillä on tarve parantaa kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia. Tarvetta on sekä edustuksellisen demokratian vahvistamiseen että kuntalaisten suorien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseen. Kuntarakenneuudistus alleviivaa tätä tarvetta entisestään: suuremmat kunnat edellyttävät vahvempaa lähidemokratiaa. Hallituksen tavoitteena on, että nykyistä suuremmassa kunnassa valta ei karkaa kuntalaisilta kauas, vaan tuodaan lähelle.

Nyt käynnistyneessä kuntalain kokonaisuudistuksessa, johon kaikki eduskuntapuolueet osallistuvat parlamentaarisen seurantaryhmän kautta, yksi tärkeä painopiste on lähidemokratian vahvistaminen. Tämä tarve nousi esiin myös kuntien kuulemiskierroksella keväällä. Sen johdosta otimme oikeusministerin kanssa kuntalain uudistukseen jo etunojaa, ja teetimme kesän aikana selvityksen erilaisista lähidemokratian malleista ja kehittämistarpeista lakiuudistuksen pohjaksi.

Toivon, että tuo syyskuussa valmistunut raportti innostaisi eduskuntapuolueita ja kunnallisvaaliehdokkaita käymään aktiivista keskustelua siitä, miten eri kunnissa voitaisiin uudistaa hallinnon rakenteita ja päätöksentekoa siten, että kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet paranevat.

Kuntarakenteen muutoksen avaimet ja ratkaisut ovat vahvasti nyt valittavien valtuustojen käsissä. Valta ja vastuu on kunnissa. Nyt valittavat valtuutetut päättävät, kuinka omaa kotiseutua lähdetään kehittämään; miten alueen palvelut, hallinto ja kuntarakenne uudistetaan siten, että kunta on asukkailleen turvallinen, hyvä ja viihtyisä asuinpaikka myös tulevaisuudessa.

Kuntien yhdistyminen on aina vaativa työ, jonka suunnittelu ja onnistunut toteutus edellyttää hyvää vuorovaikutusta asukkaiden kanssa ja tiivistä yhteistyötä niin päättäjiltä kuin koko kunnan henkilöstöltä.

Arvoisa puhemies,

Paras tae lähipalvelujen turvaamiselle on vahvistaa kuntarakennetta siten, että turvaamamme kuntasektorille riittävän ja terveen taloudellisen pohjan sekä riittävän henkilöstömäärän huolehtimaan palvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä. Nämä on otettu huomioon linjatuissa selvitystarvekriteereissä.

Jotta lähipalvelut olisivat uudistuksen keskiössä uudistusta toteutettaessa kunnissa, lähipalvelut on tarkoitus ottaa myös yhdeksi kuntien muutoksentuen osa-alueeksi. Tätä hanketta valmistellaan parhaillaan.

Kuntakoon kasvu ei merkitse, että palvelut katoaisivat sieltä, missä on palvelujen tarvitsijoita. Paras tae lähipalveluille on elinvoimainen kunta. Elinvoimaisella kunnalla on riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit vastata asukkaiden palvelutarpeisiin lähellä kuntalaisia.

Arvoisa puhemies,

Hallitus kantaa vastuun kuntapohjaisen hyvinvointimallimme säilymisestä. Myös kunnat ovat vastauksissaan katsoneet muutostarpeen ilmeiseksi.

Samaa muutostarpeen tunnustamista ja näkemystä tulevaisuuden ratkaisuista kaivataan eduskunnalta sen käsitellessä tätä välikysymystä sekä tulevia hallituksen esityksiä rakennelaiksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi.

Vanhusten hyvä hoito, turvallinen päivähoito, laadukas perusopetus ja toimivat terveyspalvelut. Niistä tässä uudistuksessa on kyse.