Virallinen podcast 18.8.2020: Korona ja kouluun paluu
Virallisen podcastin ensimmäisessä osassa opetusministeri Li Andersson ja Vantaan perusopetuksen opetuspäällikkö Pepita Kaskentaus keskustelevat koulun aloittamisesta koronaepidemian varjossa. Keskustelussa arvioidaan kevään onnistumisia ja oppeja ja sitä, millaisia seurauksia koronalla voi olla pitkälle tulevaisuuteen.
Peruskoulun alkaminen lähiopetuksena on aiheuttanut huolta kodeissa samaan aikaan, kun tautitapausten määrä on ollut jälleen hieman nousussa. Kouluissa on tehty kiivaasti erityisjärjestelyjä turvallisen opetuksen takaamiseksi. Opetuspäällikkö Pepita Kaskentaus kertoo, että tunnelma rehtorien tapaamisessa ennen koulun alkua oli Vantaalla luottavainen ja rauhallisen odottava. Opetusministeri Li Andersson painottaa, että lapsille on annettava mahdollisuus iloon oppimisesta.
”On tärkeää, että varsinkin me aikuiset emme anna koronahuolen viedä koulukeskustelua kokonaan. Annetaan tilaa myös ilolle, jota oppilaiden keskuudessa tunnetaan siitä, että koulut taas alkavat”, ministeri toteaa.
”Lapsilla on mieletön odotus, heillä on ollut lasten kesä, kesäloma takana. Kevät on jo pikkasen painunut mielestä ja kyllä lapset odottavat koulun aloitusta”, Kaskentauskin kuvailee.
Peruskoulussa päästiin toukokuun lopussa jo hieman harjoittelemaan lähiopetusta koronan edellyttämien turvaohjeiden mukaan. Nyt koulun alun yhteydessä kysymyksiä toki on tullut kodeista etenkin riskiryhmiin kuuluvien lasten vanhemmilta.
”Yleensä se huoli on ihan aito, on joku terveydellinen syy takana. Heille yritetään kertoa, miten opiskelu voidaan järjestää nykyoloissa kuitenkin tavoitteellisesti ja ollaan valmiita tekemään poikkeusratkaisuja”, Kaskentaus sanoo.
Poikkeusratkaisut keväällä kaikkien oppilaiden siirtymisestä etäopetukseen tehtiin ministeri Anderssonin mukaan oikealla hetkellä. Elettiin valtavaa epävarmuutta ja koulujen sulkeminen oli osa laajempaa yhteiskunnan sulkemista. Lasten tartuttavuudesta saatu tieto on ministerin mukaan tällä hetkellä sellaista, että se puoltaa päätöstä syksyn lähiopetuksesta. Kyse on pitkälti myös yhteiskunnan arvoista.
”Se viesti siitä on se, että lasten oikeus käydä koulua, lasten oikeus opetukseen on asia, mitä yhteiskunta haluaa priorisoida kaikkein korkeimmalle. Aikuiset toimivat vastuullisesti, jotta me voimme turvata tämän oikeuden myös syksyllä”, Andersson toteaa.
”Kyllä me kaikilla toimenpiteillä lähdetään siitä, että oikeus opetukseen tulisi turvattua mahdollisimman hyvin. Tehdään niitä tekoja, joita joudutaan tekemään”, Kaskentaus sanoo.
Syksyn koulutyössä tärkeitä ohjeita ovat käsihygienia, väljyys, ryhmien väliset turvavälit ja se, ettei oireisena tulla kouluun. Oleellista on, että testaus toimii.
”Pidän tärkeänä, että perheetkin voivat luottaa siihen, että testausprosessi toimii riittävän sujuvasti ja nopeasti, kun noudatetaan annettuja ohjeita”, Andersson painottaa.
Erona kevääseen on sen, että ohjeet ovat suositusluontoisia. Tautitilanteen mukaan nähdään siis todennäköisesti kevättä enemmän ohjeiden alueellista soveltamista. Kouluissa ohjeisiin on oltu tyytyväisiä, vaikka keväällä niitä jouduttiin soveltamaan melkoisella kiireellä. Jokainen koulu joutuu kuitenkin etsimään omat ratkaisunsa.
”Eihän meillä ole yhteistä konseptia, että kaikki Suomen koulut voisivat tulkita ohjeita jotenkin samalla tavalla. On kehikko, raami, jossa meidän pitää pysyä ja sen mukaan me teemme parhaamme”, sanoo Kaskentaus.
Yksi haastavimmista kysymyksistä syksyllä on koulupudokkaiden ja opetuksessa tukea tarvitsevien oppilaiden kirittäminen. Valtiolta saatu tuki on auttanut paljon, mutta työtä vielä on syksylle edessä. Huolta on esimerkiksi tehostetun tuen oppilaista ja lastensuojelua tarvitsevista lapsista.
Toisaalta kevään etäopetuksen onnistuminen saattaa tulevaisuudessa jopa nostaa Suomen pärjäämistä esimerkiksi Pisa-tutkimuksessa, koska digivalmiudet ovat olleet meillä jo entuudestaan korkealla tasolla. Kaskentaus ja Andersson kuitenkin painottavat myös koulun yhteisöllisyyden merkitystä.
”Opettajien yhteistyö on jopa lisääntynyt, kun he ovat joutuneet niin paljon auttaneet toinen toistansa ja suunnittelemaan kimpassa”, kertoo Kaskentaus.
”Olin jossain vaiheessa keväällä huolissani, että palataanko me vuosikymmeniä taaksepäin meidän koulukäsityksessä, että se on vain se opetus se mitä opettaja opettaa, kun koulussahan opetetaan sosiaalisia taitoja, siinä kasvetaan ihmisiksi, meillä on taito- ja taideaineiden opetus, mitä on haastavaa tehdä etänä. Toivon mukaan laajempi käsitys niiden merkityksestä vahvistui kevään jälkeen”, arvioi Andersson.
Ja on hyvä muistaa, miten tärkeitä ihan välitunnitkin lapsille ovat.