Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Virallinen podcast 23.9.2020: Korona, talous ja työ

23.9.2020 13.29

Virallisen podcastin kuudes jakso käsittelee koronaa, taloutta ja työtä. Työministeri Tuula Haatainen ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen keskustelevat siitä, kuinka poikkeuksellisissa oloissa tulevan vuoden budjettia on valmisteltu ja kuinka haastavaa on nyt ennakoida talouden ja työllisyyden kehitystä.

Tavallisesti budjettiriihen pohjalla on kaksi asiaa, hallitusohjelma ja seuraavaan vuoden talousennusteet. Tänä vuonna ennakointi on valtiovarainministeri Matti Vanhasen ja työministeri Tuula Haataisen mukaan erityisen vaikeaa. Ensi vuodelle on ennustettu jopa viiden prosentin kasvua, mutta osuuko ennuste kohdalleen, sitä ei kukaan vielä tiedä. Riihessä oli muutenkin poikkeuksellisen suuria asioita.

”Tämän vaikean vuoden jälkeen meidän pitäisi vaan hypätä siihen vauhtiin mukaan, mutta tuleeko sitä vauhtia ja pystymmekö hyppäämään mukaan, se on hämärän peitossa”, Vanhanen arvioi.

”Pöydällä oli valtavasti asioita, kokoluokka oli aivan uskomaton. Yhtäältä lyhyen tähtäimen toimia, toisaalta pitkän tähtäimen toimia yhtaikaa, sillä tavalla riihi oli kyllä erilainen”, Haatainen lisää.

Riihen pöydällä oli muun muassa painopisteen määrittäminen EU:n elvytyspaketin suomalaiseen kestävän kasvun ohjelmaan ja alustavia hahmotelmia tehtiin kestävyystiekartasta vuosikymmenen loppuun saakka. Kaikkiaan monia hallitusohjelmassa sovittuja asioita jouduttiin aikatauluttamaan uudestaan. Hallitusohjelmaa ei kirjoiteta uudelleen, mutta muutoksia joudutaan jatkossakin varmasti tekemään.  Vanhanen ja Haatainen kertovat, että hallituksen päätöksiä tehdään nyt terveys edellä.

”Näyttää, että meillä kuitenkin on yritys- ja talouselämä valmis elpymään ja palautumaan hyvin nopeasti, kun olosuhteet ja edellytykset siihen syntyvät siihen.  Nyt on kyse siitä, että jatkuuko myönteinen kehitys vai ryhtyvätkö epidemialuvut taas nousemaan, kuten viime viikkoina näyttää tapahtuneen”, Vanhanen sanoo. 

”Kuitenkin eri skenaarioita on ollut käytettävissä ja kesän mittaan on ollut aikaa käydä läpi, mitä eri elinkeinoaloilla tapahtuu ja miten korona voi niihin vaikuttaa. On pystytty miettimään varautumista”, Haatainen kertoo.

Haatainen ja Vanhanen korostavat, että velkaa joudutaan ottamaan paljon ja budjetti on alijäämäinen, jotta kenttätason toimijoilla kunnissa, laboratorioissa ja sairaanhoitopiireissä on mahdollista toteuttaa koronan vastaista strategiaa täysmääräisesti. 

”Tärkein hallituksen tehtävä on johtaa Suomi tästä kriisistä ulos, että Suomi selviää. Tehdään se mahdollisimman hyvin niillä pelimerkeillä, jotka Suomella on nyt käytettävissä. Velkaa ottavat muutkin maat, kuten Saksa ja Ruotsi, emme sikäli ole yksin. Kaikkien yhteinen näkemys on, että velkaa pitää uskaltaa ottaa”, Vanhanen toteaa. 

Ministerit näkevät myös mahdollisuuksia tilanteessa, jossa Suomi on kehittyneistä maista se, jonka väri koronakartoilla on kaikkein myönteisin. Suomi näyttäytyy maailmalla turvallisena, mikä voi olla vetovoimatekijä tulevaisuutta ajatellen.

Kyllähän Suomi on mukana terveydenhuollon tutkimuksessa ja rokotekehittelyssä. Suomi on kiinnostava maa lääketieteelliselle kehittämiselle. Suomi voisi myös olla laboratorio tulevaisuuteen, jos ajatellaan esimerkiksi sitä, miten etätyö meni meillä läpi. Tämä on aihepiiri, jossa maailmalla kysyntä kasvaa”, ennakoi Haatainen.

”Suomi on avoin, demokraattinen maa, joka korostaa vapautta ja vapauksia. Se ei tarkoita sitä, ettemme olisi järjestäynyt yhteiskunta. Ihmisillä on hyvä valistustaso, kyky ottaa vastaan hallituksen ja viranomaisten ohjeita ja suosituksia ja myös kyky panna määräyksiä toimeen”, kehuu Vanhanen. 

Vanhanen ja Haatainen painottavat, että jokaisen toiminnalla on edelleen vaikutusta. 

Sivun alkuun