Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Virallinen podcast 8.9.2020: Korona ja opiskelijat

8.9.2020 13.00

Julkaistu suomeksi 23.9.2020 klo 16.05

Virallisen podcastin neljännessä osassa kansliapäällikkö Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä rehtori Sari Lindblom Helsingin yliopistosta keskustelevat koronan vaikutuksesta opiskeluun ja opiskelijoiden hyvinvointiin. He pohtivat, miten suomalainen koulutusjärjestelmä selviää ja kehittyy koronan tuomissa haasteissa.

Yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa aloitellaan syksyn opintoja koronan varjossa. Hiljattain ilmi tulleet joukkoaltistumiset ovat kansliapäällikkö Lehikoisen ja rehtori Lindblomin mielestä huolestuttavia ja harmillisia. 

”Mehän emme voi vaikuttaa siihen, mitä opiskelijat tekevät vapaa-ajallaan, tämä on se iso haaste. Olen kuitenkin ollut opiskelijoihin tiiviissä viestiyhteydessä”, kertoo Lindblom.

”Toivottavasti opiskelijat kuuntelisivat, ettei jouduta menemään takaisin siihen täydelliseen etäopetukseen. Se olisi tosi harmillista. Opiskelijajärjestöillä voisi olla tässä viestinnässä merkittävä rooli”, Lehikoinen toteaa.

Esimerkiksi Helsingin yliopistossa lähiopetus on nyt nimenomaan haluttu taata aloittaville opiskelijoille. Opetusjärjestelyissä, kuten tilojen käytössä ja opetusryhmissä, on tehty kaikki mahdollinen lähiopiskelun turvaamiseksi. Sosiaalistumista pidetään etenkin uusien opiskelijoiden kohdalla erittäin tärkeänä.

”Fuksit on todella tärkeä ottaa osaksi tätä yliopistoyhteisöä. Me olemme ottaneet tietoisen riskin mielestämme todella suurella varovaisuudella”, Lindblom sanoo.

”Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat todella hyvin miettineet sen, että fuksit pitäisi saada sosiaalistumaan uuteen paikkaan ja omaan ryhmäänsä. Ryhmät on tehty pieniksi ja on mietitty uusia keinoja siihen, miten virtuaalisuutta voidaan käyttää hyväksi yhteisöjen synnyttämisessä”, arvioi Lehikoinen.

Helsingin yliopiston sopeutumista koronan vaatimiin erityisoloihin helpotti keväällä se, että yliopistossa on jo usean vuoden ajan ollut käynnissä digiloikkaprojekti. Kun keväällä noin 4000 kurssia piti siirtää viikossa virtuaalisiksi, muutos sujui yli odotusten. Monille etäopiskelu on ollut jopa nautinnollista. Toisaalta osalle opiskelijoista etäkäytännöt näkyvät suoritusten vähenemisenä, mikä puolestaan näkyy polarisaationa. 

”Osalle arki on liian mölyistä. Kotona ovat olleet lapset etäkoulussa, puolisokin, ja kaikkien pitäisi tehdä keskittymistä vaativaa työtä. Erityisesti kärsivät ne opiskelijat, joiden on vaikea ottaa itseään niskasta kiinni”, arvioi Lindblom. 
 
”Niillä, joilla meni ennen hyvin, menee hyvin nyt. Niillä, joilla meni vähän heikommin, menee entistä heikommin”, summaa Lehikoinen.

Hallitus onkin lisätalousarviossa satsannut opiskelijoiden hyvinvointiin ja koronan aiheuttaman oppimisvajeen korjaamiseen. Aloituspaikkoja on lisätty tuhansilla. Ensi vuoden valintakokeita suunnitellaan jo.  

”Suunnittelemme sellaiset valinnat, että voimme toteuttaa ne riippumatta siitä, voidaanko ottaa opiskelijat samaan tilaan vai ei. Vaikeaa toki on, ettei ole tietoa, mikä tilanne vajaan vuoden kuluttua on”, kertoo Lindblom.

”Nyt halutaan panostaa nuoriin niin, että heidän elämänsä ei tästä järkkyisi. Ettei heille tulisi sellaista kokemusta, että koronakevät on se sukupolvikokemus, joka määrittää elämänpolkua pitkälle eteenpäin”, Lehikoinen kiteyttää.

Sivun alkuun