Uusimmat uutisetUusimmat uutisethttps://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/jS28gnZg3joQ/rss2024-03-29T10:58:18Z2024-03-29T10:58:18ZVerkkouutisten sähköpostijakelu päättyyvaltioneuvoston viestintäosastohttps://valtioneuvosto.fi/-/10616/verkkouutisten-sahkopostijakelu-paattyy2024-03-28T11:42:00Z2024-03-28T11:42:00Z<![CDATA[<p>Merkittävistä asioista viestitään pääsääntöisesti aina tiedotteella. Tiedotteiden, puheiden ja kolumnien sähköpostijakelu jatkuu entiseen tapaan.</p>]]>valtioneuvoston viestintäosasto2024-03-28T11:42:00ZTahdosta riippumattoman psykiatrisen lääkehoidon päätöslomake nyt saatavillasosiaali- ja terveysministeriöhttps://valtioneuvosto.fi/-/1271139/tahdosta-riippumattoman-psykiatrisen-laakehoidon-paatoslomake-nyt-saatavilla2024-03-28T11:26:00Z2024-03-28T11:26:00Z<![CDATA[<p>• <a href="https://stm.fi:8443/documents/1271139/53089040/Paatos_psyykkisen_sairauden_laakehoidosta.pdf/baec6cf8-74fc-ae3b-d2d4-75942a05757b?t=1711617016347" rel="noopener noreferrer" target="_blank">Lomake: Päätös psyykkisen sairauden lääkehoidosta</a></p>
<p>Hallintopäätös täytyy antaa, jos potilas vastustaa lääkehoitoa, hänen tahdostaan ei saada selvyyttä tai potilas pyytää päätöstä. Potilaalla on mahdollisuus hakea muutosta kyseiseen päätökseen valittamalla hallinto-oikeuteen.</p>
<p>Muutoksenhakuasia on käsiteltävä tuomioistuimessa kiireellisenä. Riittävän lääketieteellisen asiantuntemuksen varmistamiseksi hallinto-oikeudessa asian käsittelyyn ja ratkaisemiseen osallistuu asiantuntijajäsen.</p>
<p>Asetus astuu voimaan 1.4.2024.</p>
<h3>Lisätietoja </h3>
<p>Hallitussihteeri Ida Hakanen, p. 0295 163 173, etunimi.sukunimi@gov.fi<br> </p>]]>sosiaali- ja terveysministeriö2024-03-28T11:26:00ZMetsäkatolakia valmistellaan samalla, kun asetuksen haasteisiin haetaan ratkaisuja EU-tasollamaa- ja metsätalousministeriöhttps://valtioneuvosto.fi/-/1410837/metsakatoasetukseen-perustuvaa-lakia-valmistellaan-samalla-kun-asetuksen-haasteisiin-haetaan-ratkaisuja-eu-tasolla2024-03-27T14:28:00Z2024-03-27T14:28:00Z<![CDATA[<p style="margin-bottom:11px">Metsäkatoasetuksella ja -lailla pyritään varmistamaan, ettei EU:n markkinoille päädy tuotteita, joiden tuotanto aiheuttaisi asetuksessa tarkoitettua metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä. Suomessa metsäkatoasetuksen vaikutukset koskevat laajasti etenkin metsä-, nautakarja- ja elintarvikealan tuotantoa, jalostusta ja toimitusketjuja. Luonnonvarakeskuksen mukaan metsäkatoasetuksen piirissä on 17 % Suomen tavaraviennin arvosta eli noin 13 miljardia euroa. Kokonaistuonnista osuus on 4,8 %, mikä vastaa 3,7 miljardia euroa.</p>
<p>Komissiolta on koko kevään odotettu kansallista täytäntöönpanoa ja lainsäädännön valmistelua tukevia ohjeistuksia asetuksen tulkinnasta. Tämänhetkisen tiedon mukaan ne saadaan mahdollisesti kesäkuussa.</p>
<p>”Metsäkatoasetuksen tarkoituksena on minimoida EU:n osuus maailmanlaajuiseen metsäkatoon ja metsien tilan heikentymiseen. Lisäksi tavoitteina on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja biologisen monimuotoisuuden heikkenemistä. Nämä ovat erittäin kannatettavia tavoitteita, mutta samalla on todettava, että toteutuksen kannalta kyse on hyvin haasteellisesta kokonaisuudesta niin EU:n jäsenvaltioille kuin globaalisti”, kiteyttää metsäneuvos, metsä- ja biotalousyksikön päällikkö <strong>Erno Järvinen </strong>maa- ja<strong> </strong>metsätalousministeriöstä.</p>
<p>Tiistaina pidetyssä EU:n maatalousministereiden kokouksessa keskusteltiin tarpeesta yksinkertaistaa metsäkatoasetuksen toimeenpanoa ja lykätä soveltamista. Itävalta nosti asian esille EU:n maatalouspolitiikkaa käsittelevässä kohdassa. Suomi oli mukana Itävallan aloitteessa yhdessä Ruotsin, Slovenian, Puolan, Italian ja Slovakian kanssa. Lisäksi toistakymmentä ministeriä ilmaisi tukensa. Asetuksen tulkintaa koskevien epäselvyyksien lisäksi esille nostettiin se, ettei toteutuksen kannalta keskeinen maiden riskiluokitus ole valmistunut. Näiden ohella tuotteiden rekisteröintityökalun toiminnassa on puutteita.</p>
<h2>Laajoja vaikutuksia, jotka tarkentuvat tulkintaohjeiden myötä</h2>
<p>Myös Suomessa metsäkatoasetusta on sidosryhmien parissa pidetty poikkeuksellisen vaikeaselkoisena, minkä vuoksi valmistautuminen asetuksen velvoitteisiin sekä vaikutusten arviointi on ollut pääosin 29.12.2024 päättyvän siirtymäajan puitteissa hyvin haastavaa.</p>
<p>Kansallisen lainsäädännön valmistelun tueksi on kevään aikana järjestetty kolme sidosryhmätilaisuutta: metsä-, maatalous- ja elintarvikealalle sekä tuonti- ja vientisektoria edustaville tahoille. Tiistaina pidetyssä kuulemistilaisuudessa maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruokaviraston asiantuntijat vetivät yhteen asetuksen ja kansallisen lainsäädännön tilannetta. Kommenttipuheenvuorot kuultiin alkutuotannon ja metsänomistajien näkökulmasta MTK r.y.:ltä, toimijoiden osalta Metsäteollisuus ry:ltä sekä kauppaa käyvien kannalta Kaupan liitolta.</p>
<p>Maa- ja metsätalousministeriö on tilannut Luonnonvarakeskukselta metsäkatoasetuksen vaikutusarvion, jonka alustavia tuloksia käytiin tilaisuudessa läpi. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija, tutkimuspäällikkö <strong>Matleena Kniivilän </strong>mukaan tähän saakka osana vaikutustenarviointia tehdyissä toimijoiden haastatteluissa korostuvat asetuksen tulkintaa koskevat epätietoisuudet, aikatauluhaasteet, pelko pienille yrityksille pahimmillaan jopa mahdottomiksi kohoavista kustannuksista sekä lisääntyvä byrokratia, jonka ei nähdä Suomessa tuottavan merkittäviä ympäristöhyötyjä. Asetuksen nähdään myös olevan ristiriidassa ennallistamistavoitteiden kanssa, sillä perinnebiotooppien pelätään joissakin tapauksissa vaarantuvan. Asetuksen globaalia tavoitetta metsäkadon vähentämisestä pidetään kuitenkin hyvin tärkeänä.</p>
<p>Erikoistutkija <strong>Olli Niskanen</strong> jatkoi toteamalla, että tuloksista on jo nyt nähtävissä vaikutukset nautakarjatalouden investointeihin. Asetuksen tulkintaan liittyvien epäselvyyksien vuoksi investointihankkeita on joko lykätty tai niistä on tingitty.</p>
<p>Tilaisuuden sidosryhmäpuheenvuoroissa korostettiin, että epätietoisuudet ovat vähentäneet olennaisesti tehokasta valmisteluaikaa. Esimerkiksi tietojärjestelmien sopeuttaminen asetuksessa vaadittujen tietojen keräämiseen vaatisi enemmän aikaa. Metsäkatoasetus ei sidosryhmien mukaan tunnista maiden erityispiirteitä. Lisäksi tuotteiden alkuperän jäljitettävyys paikkatietotasolla nähdään globaaleissa toimitusketjuissa hyvin haastavana.</p>
<p>Toisaalta huomautettiin, että Suomessa esimerkiksi korjatun puun alkuperä on jo viranomaisen tiedossa metsänkäyttöilmoituksen ansiosta. Kansalliselta toimeenpanolta toivottiinkin jo olemassa olevien käytäntöjen mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä. Tietojärjestelmien toimivuuden merkitystä ja viranomaisten välisen tiedonvaihdon sujuvuutta painotettiin laajasti. Avoimia kysymyksiä on kuitenkin edelleen paljon ja komissiolta odotetaan vastauksia niihin.</p>
<h2>Laissa säädettäisiin valvonnasta ja seuraamuksista</h2>
<p>Metsäkatoasetus velvoittaa toimijat muiden muassa keräämään ja dokumentoimaan tietoja, arvioimaan metsäkadon riskiä tuotantoketjussa, tekemään tarvittaessa korjaavia toimia ja antamaan asianmukaisen huolellisuuden vakuutuksen komission järjestelmässä, erityisasiantuntija <strong>Viktor Harvio</strong> ja neuvotteleva virkamies <strong>Jaakko Nippala</strong> avasivat metsäkatoasetuksen velvoitteita toimijoille. </p>
<p>Asetuksen tulkinnan ja komission tähän mennessä julkaisemien tietojen perusteella yksittäistä tuottajaa tai metsänomistajaa ei näillä näkymin pääsääntöisesti katsottaisi toimijaksi, jonka tulisi antaa vakuutus asianmukaisesta huolellisuudesta. Tämä kuitenkin riippuu tuotantoketjusta ja komission odotetaan täsmentävän asiaa.</p>
<p>Asetus on voimassa jäsenvaltioissa sellaisenaan. Lisäksi valmisteilla oleva kansallinen lainsäädäntö täydentää sitä tietyiltä osin.</p>
<p>”Uudessa metsäkatolaissa säädettäisiin metsäkatoasetuksessa tarkoitettujen hyödykkeiden ja tuotteiden markkinoille saattamisen valvonnasta ja seuraamuksista”, tiivisti lainsäädäntöneuvos <strong>Outi Kumpuvaara</strong>. Alustavasti suunnitteilla on säätää väliaikaisista ja korjaavista toimenpiteistä. Samoin kansallisesti tulisi säätää muista seuraamuksista, kuten hallinnollisista maksuista.</p>
<p>Suomessa Ruokavirasto on nimetty toimivaltaiseksi viranomaiseksi, mutta lopullisesti lain valvonnasta vastaava viranomainen asetetaan uudella metsäkatolailla. Ruokaviraston johtavan asiantuntijan <strong>Marko Lehtosalon</strong> mukaan seuraamusten tulisi olla mahdollisimman vaikuttavia, ennaltaehkäiseviä, selkeitä ja viedä mahdollisimman vähän viranomaisen resursseja.</p>
<p>Eri organisaatioiden virkamiehistä ja sidosryhmien edustajista koostuvan työryhmän valmistelema luonnos hallituksen esitykseksi metsäkatolaista on tarkoitus lähettää ennen kesää lausunnoille. Lakiesitys viimeistellään lausuntokierroksella saadun palautteen pohjalta. Hallituksen esitys metsäkatolaiksi on määrä antaa eduskunnalle syksyllä.</p>
<p><a href="https://mmm.fi/hanke2?tunnus=MMM024:00/2023" rel="noopener noreferrer">Metsäkatoasetuksen kansallisen täytäntöönpanon työryhmän kokousmateriaalit ja sidosryhmätilaisuuksien varsinaiset esitykset</a></p>
<div class="yja_factbox__aside">
<h3>Metsäkatoasetus</h3>
<ul>
<li style="margin-left:8px"> <p>EU:n metsäkatoasetus eli asetus metsäkadon ja metsien tilan heikkenemistä koskevista toimista tuli voimaan kesäkuussa 2023. Siirtymäaika jatkuu pääosin 29.12.2024 saakka. Pienten ja mikroyritysten kohdalla siirtymäaika jatkuu 29.6.2025 saakka.</p> </li>
<li> <p>Asetus koskee seitsemää hyödykettä – soija, öljypalmu, kahvi, kaakao, kumi, nautakarja ja puu – sekä näitä sisältäviä tai näistä valmistettuja tuotteita.</p> </li>
<li> <p>Asetuksessa metsäkadolla tarkoitetaan metsän raivaamista maatalouskäyttöön. Metsä on määritelty pinta-alaltaan yli 0,5 hehtaarin maa-alaksi, jolla täysikasvuisena puut saavuttavat tietyn pituuden ja latvuspeittävyyden. Metsien tilan heikkenemisellä tarkoitetaan tiettyjä metsän tilan rakenteellisia muutoksia.</p> </li>
<li> <p>Asetus korvaa nykyisen EU:n puutavara-asetuksen. Metsäkatoasetus velvoittaa toimijat tarkistamaan, että EU:n markkinoille asetettavat ja EU:sta vietävät tuotteet ovat asetuksen mukaisia.</p> </li>
<li> <p>Toimijan tulee osana asianmukaisen huolellisuuden järjestelmäänsä arvioida metsäkadon riskiä tuotantoketjussa ja tarvittaessa tehdä toimenpiteitä riskin vähentämiseksi. Toimijan tulee antaa vakuutus asianmukaisesta huolellisuudesta eli nk. due diligence -vakuutus.</p> </li>
<li> <p>Toimijoiden velvoitteisiin vaikuttaa maiden riskiluokittelu, eli luokitellaanko maa tai sen alue metsäkadon aiheutumisen kannalta korkeaan, keskimääräiseen vai matalaan riskiluokkaan. Komission luokittelutyö on kesken.</p> </li>
</ul>
</div>
<h4>Lisätietoja:</h4>
<p>Erno Järvinen<br> metsäneuvos, metsä- ja biotalousyksikön päällikkö<br> <a href="mailto:etunimi.sukunimi@gov.fi">etunimi.sukunimi@gov.fi</a><br> 0295162150</p>
<p>Viktor Harvio<br> erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö<br> <a href="mailto:etunimi.sukunimi@gov.fi">etunimi.sukunimi@gov.fi</a><br> 0295162040<br> <br> Marko Lehtosalo<br> johtava asiantuntija, Ruokavirasto<br> <a href="mailto:etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi">etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi</a><br> 0295 204 608</p>
<h4>Muualla verkossa:</h4>
<p><a href="https://mmm.fi/metsakato-ja-laittomat-hakkuut">Metsäkatoasetus ja laittomien hakkuiden vastainen ohjelma</a></p>
<p><a href="https://mmm.fi/-/maatalousministerit-antoivat-tukensa-komission-toimenpidepaketin-ensimmaiselle-osalle-tyo-jatkuu-viljelijoiden-taakan-vahentamiseksi" rel="noopener noreferrer">Maatalousministerit antoivat tukensa komission toimenpidepaketin ensimmäiselle osalle – työ jatkuu viljelijöiden taakan vähentämiseksi</a> (tiedote 26.3.2024)</p>
<p> </p>]]>maa- ja metsätalousministeriö2024-03-27T14:28:00ZSuomi liikkeelle -avustushaut käynnistyvät huhtikuun alussaopetus- ja kulttuuriministeriöhttps://valtioneuvosto.fi/-/1410845/suomi-liikkeelle-avustushaut-kaynnistyvat-huhtikuun-alussa2024-03-27T12:06:00Z2024-03-27T12:06:00Z<![CDATA[<p>Liikkuva koulu- ja Move!-avustukset jaetaan aluehallintovirastojen kautta kunnille ja Liikkuva opiskelu -avustukset opetus- ja kulttuuriministeriöstä korkeakouluille. Avustusten päätavoitteena on tukea liikunnallisen toimintakulttuurin vahvistumista ja vakiintumista peruskouluissa ja korkeakouluissa sekä peruskouluikäisten lasten ja nuorten liikuntaneuvonnan kehittämistä.</p>
<p>Suomi liikkeelle -rahoitusta voidaan myöntää avustuksiin Liikkuva koulu -toimintaan enintään viisi miljoonaa euroa, Move!-prosessin liikuntaneuvontaan enintään kaksi miljoonaa euroa ja Liikkuva opiskelu -toimintaan enintään miljoona euroa.</p>
<ul>
<li><a href="https://okm.fi/-/suomi-liikkeelle-ohjelman-liikkuva-opiskelu-kehittamisavustukset-korkeakouluille" rel="noopener noreferrer" target="_blank">Suomi liikkeelle -ohjelman Liikkuva opiskelu -kehittämisavustukset korkeakouluille</a></li>
<li><a href="https://okm.fi/-/suomi-liikkeelle-ohjelman-liikkuva-koulu-ja-move-kehittamisavustukset" rel="noopener noreferrer" target="_blank">Suomi liikkeelle -ohjelman Liikkuva koulu ja Move!-kehittämisavustukset</a></li>
</ul>
<p>Avustusten <strong>hakuaika on 3.4.–8.5.2024</strong>.</p>
<p>Opetus- ja kulttuuriministeriö avaa myöhemmin keväällä haettavaksi Suomi liikkeelle -avustukset liikkumista lisääviin kokeiluihin ja innovaatioihin. Lisäksi liikuntaneuvonnan kehittämiseen eri ikäryhmille (muut kuin perusopetusikäiset) sekä kuntien lähivirkistysalueiden kunnostamiseen ja kehittämiseen avataan Suomi liikkeelle -valtionavustushaut myöhemmin tänä vuonna.</p>
<p>Lisätietoja kevään avustushausta ja Suomi liikkeelle -ohjelmasta annetaan Teams-infotilaisuudessa perjantaina 5.4. klo 12.00–14.00. Ilmoittautuminen tilaisuuteen 3.4. mennessä.</p>
<p><a href="https://okm.fi/tapahtumat/2024-04-05/suomi-liikkeelle-avustusinfotilaisuus" rel="noopener noreferrer" target="_blank">Tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautuminen</a></p>
<p><strong>Lisätietoja</strong>:</p>
<ul>
<li>Päivi Aalto-Nevalainen, kulttuuriasiainneuvos, etunimi.sukunimi@gov.fi</li>
<li>Minttu Korsberg, pääsihteeri, Suomi liikkeelle -ohjelma, etunimi.sukunimi@gov.fi</li>
</ul>]]>opetus- ja kulttuuriministeriö2024-03-27T12:06:00ZMinisteri Bergqvist keskusteli vähemmistötaustaisten nuorten kanssa yhteisöllisyydestä ja tulevaisuuden näkymistäopetus- ja kulttuuriministeriöhttps://valtioneuvosto.fi/-/1410845/ministeri-bergqvist-keskusteli-vahemmistotaustaisten-nuorten-kanssa-yhteisollisyydesta-ja-tulevaisuuden-nakymista2024-03-27T10:57:00Z2024-03-27T10:57:00Z<![CDATA[<p>– Keskustelussa nuorille suunnattujen palveluiden saatavuus nousi keskeiseksi teemaksi, oli sitten kyse nuorisotyön palveluista, harrastuksista, opinnoista tai työmahdollisuuksista. Matalan kynnyksen palvelut ovat tärkeitä, jotta varsinkin syrjimisvaarassa olevat nuoret pääsevät tai löytävät takaisin palveluiden piiriin. Yhdenvertaisia mahdollisuuksia tulee kehittää kaikille nuorille, ministeri Sandra Bergqvist kertoo.</p>
<p>Vähemmistöihin kuuluvien nuorten asiat ovat olleet esillä viime aikoina opetus- ja kulttuuriministeriössä muutoinkin. Ministeriö on avustanut Avartti-säätiön hanketta, jossa romani- ja pakolaisnuorten kasvua tuetaan nuorisotyön menetelmin. Hankkeen tuloksena paikallistasolle syntyy nuorten harrastustoimintaa tukevia toimintamalleja, jotka perustuvat toimijoiden verkostoyhteistyöhön. Säätiö kouluttaa kumppaneiden henkilöstöä ja vapaaehtoisia nuorten ohjaajiksi.</p>
<p>Kumppaneiden työntekijät ja vapaaehtoiset toimivat nuorten harrastustoiminnan koordinoijina ja ohjaajina ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia järjestämällä harrastuspaikkoja, joita voivat olla omat toiminnot tai koulujen kerhot, kuntien ja seurakuntien nuorisotoimet sekä liikuntaseurat ja järjestöt. Harrastuksissaan edistyneitä nuoria koulutetaan nuorten vertaisohjaajiksi.</p>
<p>– Kaikilla nuorilla taustastaan riippumatta pitäisi olla harrastus, jossa nuoret viihtyvät ja saavat olla oma itsensä. Tässä keskeistä on osaavan ohjaajan merkitys. Harrastuksissa opitaan uusia taitoja, saadaan ystäviä, kuulutaan yhteisöön, onnistutaan ja epäonnistutaan turvallisessa ympäristössä, ministeri sanoo.</p>
<p><strong>Lisätietoja</strong>: liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerin erityisavustaja Rosanna Blomster, p. 0295 330 337</p>]]>opetus- ja kulttuuriministeriö2024-03-27T10:57:00ZValtiokonttorin ehdotus valtion tilinpäätökseksi vuodelle 2023 on valmistunutvaltiovarainministeriöhttps://valtioneuvosto.fi/-/10623/valtiokonttorin-ehdotus-valtion-tilinpaatokseksi-vuodelle-2023-on-valmistunut2024-03-27T10:09:00Z2024-03-27T10:09:00Z<![CDATA[<p>Valtiokonttori on toimittanut valtiovarainministeriöön ehdotuksensa valtion tilinpäätökseksi varainhoitovuodelta 2023. Tilinpäätös kattaa valtion talousarviotalouden.</p>
<p>Ehdotus tilinpäätökseksi sisältää</p>
<ul>
<li>talousarvion toteutumalaskelman </li>
<li>valtion tuotto- ja kululaskelman</li>
<li>taseen</li>
<li>rahoituslaskelman</li>
<li>laskelmia täydentävät liitteet. </li>
</ul>
<p>Valtion tilinpäätös liitetään osaksi hallituksen vuosikertomusta, joka annetaan eduskunnalle toukokuussa.</p>
<p><strong>Lisätietoja:</strong><br> Valtioneuvoston apulaiscontroller Esko Mustonen, puh. 02955 30345, esko.mustonen(at)gov.fi</p>]]>valtiovarainministeriö2024-03-27T10:09:00ZKauppapolitiikka: Täällä EU-tähtien allaulkoministeriöhttps://valtioneuvosto.fi/-/kauppapolitiikka-taalla-eu-tahtien-alla2024-03-26T08:00:00Z2024-03-26T08:00:00Z<![CDATA[<p><span><span> Vuoden 2024 ensimmäisessä Kauppapolitiikassa katsotaan aikaan EU-vaalien jälkeen. Yksi isoista päätöksistä on suhtautuminen valtiontukiin, jotka vaikuttavat niin yritysten, valtioiden kuin koko unioninkin kilpailukykyyn. Suomalaisten into hakea EU-virkoihin on myös hiipunut. Vaimeneeko suomalaisten ääni EU:ssa tulevaisuudessa? </span></span></p>
<p><span><span></span></span></p>
<p><span>Lähikuvassa-haastattelussa on politiikan grand old man, ministeri <strong>Jaakko Iloniemi</strong>. Hän katsoo maailmaan pitkällä sihdillä ja muistuttaa, että maailmalla tapahtuu tälläkin hetkellä myös hyviä asioita. </span></p>
<p><span></span></p>
<p><span>Lisäksi pureudumme uudessa lehdessä Yhdysvaltojen tuleviin presidentinvaaleihin ja siihen, miten ne vaikuttavat maan kauppapolitiikkaan jo nyt. Analysoimme myös viennin pitkään jatkunutta huonoa kehitystä ja sitä, miksi Suomi on jäänyt vauhdista. Uudessa lehdessä asiaa myös ilmastomarkkinoista</span></p>
<p><span></span></p>
<p><span>Lue myös, miten rock ’n roll ja WTO liittyvät toisiinsa!</span></p>
<h2><strong>Lue jutut verkossa </strong></h2>
<p>Nämä ja muut jutut löydät jo <a href="https://kauppapolitiikka.fi/">Kauppapolitiikan verkkosivuilta</a>, uusin lehti tilaajilla torstaina 28.3.2024.</p>
<p>Kauppapolitiikan löydät myös sosiaalisen median kanavista:</p>
<ul>
<li><span><a href="https://twitter.com/kauppapol">X @kauppapol </a></span></li>
<li><span><a href="https://www.linkedin.com/company/kauppapolitiikka/">Linkedin </a></span></li>
<li><span><a href="https://www.facebook.com/Kauppapol">Facebook @kauppapol</a></span></li>
</ul>
<div>
<div>
<div>
<h2>Lisätietoa:</h2>
<div>
<ul>
<li><span><span> <a href="https://kauppapolitiikka.fi/">Kauppapolitiikka-lehden verkkosivut</a></span></span></li>
<li><span><span> <a href="https://kauppapolitiikka.fi/tilaa-kauppapolitiikka-lehti/">Tilaa lehti ja uutiskirje</a> </span></span></li>
<li><span><span> Kauppapolitiikka on ulkoministeriön julkaisema, neljä kertaa vuodessa ilmestyvä kansainvälisen kaupan aikakauslehti</span></span></li>
</ul>
</div>
</div>
</div>
</div>]]>ulkoministeriö2024-03-26T08:00:00ZVideotallenne: Ulkoministeri Valtosen ja Ruotsin ulkoministeri Tobias Billströmin tiedotustilaisuusulkoministeriöhttps://valtioneuvosto.fi/-/videotallenne-ulkoministeri-valtosen-ja-ruotsin-ulkoministeri-tobias-billstromin-tiedotustilaisuus2024-03-25T17:42:00Z2024-03-25T17:42:00Z<![CDATA[<div>
</div>
<p> </p>
<div>
<span></span>
</div>
<div>
<span></span>
</div>
<div>
<span></span>
</div>
<div>
<div>
<div>
<h2>Lue lisää</h2>
<div>
<ul>
<li><a href="https://um.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/ruotsin-ulkoministeri-vierailee-suomessa-1">Tiedote 25.3.2024: Ruotsin ulkoministeri vierailee Suomessa</a></li>
</ul>
</div>
</div>
</div>
</div>]]>ulkoministeriö2024-03-25T17:42:00ZIlari Kurri jatkaa Suomenlinnan hoitokunnan johtajanaopetus- ja kulttuuriministeriöhttps://valtioneuvosto.fi/-/1410845/ilari-kurri-jatkaa-suomenlinnan-hoitokunnan-johtajana2024-03-25T08:04:00Z2024-03-25T08:04:00Z<![CDATA[<p>Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimittänyt Suomenlinnan hoitokunnan johtajan virkaan filosofian maisteri, johtaja Ilari Kurrin ajalle 1.4.2024–31.3.2029. </p>
<p>Suomenlinnan hoitokunnan johtajan virkaa haki 15 henkilöä.</p>
<h2>Suomenlinnan hoitokunta</h2>
<p>Suomen merkittävimpiin kulttuuriperintökohteisiin kuuluva Suomenlinna on valtion omaisuutta. Suomenlinnan hoitokunta on virasto, joka hallinnoi, restauroi ja ylläpitää linnoitusta. Unescon maailmanperintöluetteloon linnoitus otettiin vuonna 1991. </p>
<p>Suomenlinnan hoitokunnassa on johtokunta, joka muun muassa johtaa ja valvoo Suomenlinnan hoitokunnantoimintaa ja käsittelee ja ratkaisee muut laajakantoiset ja tärkeät asiat.</p>
<p>Johtajan tehtävänä on johtokunnan alaisena johtaa, valvoa ja kehittää Suomenlinnan hoitokunnan toimintaa ja huolehtia johtokunnalle esiteltävien asioiden valmistelusta ja johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta ja ratkaista toimivaltaansa kuuluvia asioita.</p>
<p>Lisätietoja: kulttuuriasiainneuvos Mirva Mattila, OKM, p. 0295 330 269</p>
<p><a href="https://www.suomenlinna.fi" rel="noopener noreferrer" target="_blank">Suomenlinnan hoitokunta</a> <br> </p>]]>opetus- ja kulttuuriministeriö2024-03-25T08:04:00ZMatkailufoorumi keskusteli matkailun turvallisuudestatyö- ja elinkeinoministeriöhttps://valtioneuvosto.fi/-/1410877/matkailufoorumi-keskusteli-matkailun-turvallisuudesta2024-03-25T06:54:00Z2024-03-25T06:54:00Z<![CDATA[<p>Keskustelua inspiroimaan kuultiin kaksi alustusta. Helsingin matkailupäällikkö <strong>Nina Vesterinen</strong> kertoi matkailun turvallisuussuunnitelmasta ja sen johtamisesta Helsingissä. Virkistyskäytön erityisasiantuntija <strong>Erkki Ollilla</strong> puolestaan esitteli luontomatkailun turvallisuusjohtamista Metsähallituksessa. </p>
<p>Keskusteluissa todettiin, että turvallisuusasiat sekä riskien tunnistaminen ja niihin varautuminen ovat vahvasti esillä matkailualalla. Turvallisuus on tärkeä osa matkailupalvelujen laatua ja vastuullisuutta. Matkailuyritykset ja -alueet tekevät paljon toimenpiteitä turvallisuuden edistämiseksi yhteistyössä viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Velvollisuuksia tulee myös lainsäädännöstä, kuten esimerkiksi kuluttajapalveluturvallisuussääntelystä sekä EU-lainsäädännöstä. Turvallisuus on myös merkittävä osa Suomen maakuvaa. Esimerkiksi Visit Finlandin toimenpiteet matkailullisen maakuvan vahvistamiseksi edistävät myös mielikuvaa Suomesta turvallisena matkakohteena. Teemasta käytiin vilkasta keskustelua ja yhteisesti toivottiin eri toimijoiden roolien ja vastuiden selkeyttämistä sekä viestinnän kehittämistä. </p>
<p>Lisäksi ajankohtaisina asioina kuultiin kuluttajapalveluturvallisuussääntelyn uudistamisesta, Metsähallituksen Luontopalvelujen organisaatiomuutoksesta sekä pohjoisen ja itäisen Suomen ohjelmien valmistelun tilanteesta.</p>
<h2>Matkailufoorumi </h2>
<p>Matkailufoorumin tehtävänä on toimia kansallisena neuvoa-antavana asiantuntijaryhmänä laajasti matkailun kehittämiseen liittyvissä strategisissa kokonaisuuksissa. Foorumin puheenjohtajana toimii elinkeinoministeri Wille Rydman. Foorumissa ovat edustettuina alan kannalta keskeiset ministeriöt sekä niiden hallinnonalojen yksiköt, maakuntien liitot ja valtion aluehallinto, matkailun alueorganisaatiot, matkailuyritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot sekä järjestöt. </p>
<p><strong>Lisätiedot </strong><br> johtava asiantuntija, Sanna Kyyrä, TEM, p. 029 504 7012</p>]]>työ- ja elinkeinoministeriö2024-03-25T06:54:00ZKesäkuun EU-vaalien ennakkoäänestys ulkomaillaulkoministeriöhttps://valtioneuvosto.fi/-/kesakuun-eu-vaalien-ennakkoaanestys-ulkomailla2024-03-25T05:58:00Z2024-03-25T05:58:00Z<![CDATA[<p>Ulkomailla ennakkoäänestyspaikkoja on 86 eri valtiossa yhteensä 166 Suomen edustustossa tai edustuston toimipaikassa. Osa ennakkoäänestyspaikoista on avoinna vain joinakin ennakkoäänestyspäivinä. Ulkoministeriö vastaa ennakkoäänestyksen järjestämisestä edustojen lisäksi suomalaisilla aluksilla, jotka liikkuvat Suomen rajojen ulkopuolella ennakkoäänestysajankohtana.</p>
<p><span>Oikeusministeriöllä on yleisvastuu vaalien toimeenpanosta. Se on julkaissut vaalit.fi-verkkosivuilla </span><span>listan <a href="https://tulospalvelu.vaalit.fi/EPV-2024/fi/ulkomais.html">ennakkoäänestyspaikoista</a></span> <span>ja niiden aukioloajoista. </span></p>
<p>Koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän ulkomailla oleskelevat äänioikeutetut voivat ennakkoäänestää myös kirjeitse ulkomailta. Ohjeet <a href="https://vaalit.fi/kirjeaanestys">kirjeäänestykseen</a> löytyvät oikeusministeriön vaalisivuilta.</p>
<div>
<div>
<div>
<h2>Lisätietoja</h2>
<div>
<ul>
<li>EU-vaalien eli europarlamenttivaalien <a href="https://tulospalvelu.vaalit.fi/EPV-2024/fi/ulkomais.html">äänestyspaikat</a> verkossa</li>
<li>Tietoa vaaleista ja äänestämisestä oikeusministeriön <a href="https://vaalit.fi/etusivu">vaalisivuilta</a></li>
<li>Tietoa ennakkoäänestyksestä <a href="https://finlandabroad.fi/etusivu">edustustojen verkkosivuilta</a></li>
<li>Ohjeet <a href="https://vaalit.fi/kirjeaanestys">kirjeäänestykseen</a></li>
</ul>
<p> </p>
</div>
</div>
</div>
</div>]]>ulkoministeriö2024-03-25T05:58:00ZSuomalaista koulujärjestelmää pidetään edelleen arvossa Aasian maissaopetus- ja kulttuuriministeriöhttps://valtioneuvosto.fi/-/1410845/suomalaista-koulujarjestelmaa-pidetaan-edelleen-arvossa-aasian-maissa2024-03-22T08:57:00Z2024-03-22T08:57:00Z<![CDATA[<p>Singapore pesi taas pöydän loppuvuodesta 2023 julkistetuissa PISA-tuloksissa. Tulokset ovat niin hurjia, että mahdetaanko siellä enää edes noteerata Suomea?</p>
<p>- Kaakkois-Aasiassa PISA-lukutaito on parempaa, kuin ehkä ajattelemmekaan, mutta Suomalaista koulujärjestelmää pidetään edelleen arvossa Aasian maissa, Tirronen rauhoittelee. Täällä ymmärretään, että kilpajuoksu arvosanoista kuuluu täkäläiseen järjestelmään, täällä selviämiseen. Mutta sen varjopuolet myös ymmärretään hyvin. Katsotaan myös sitä, missä innovaatiot syntyvät. Eikä meillä ole mitään hävettävää siinä vertailussa, päinvastoin, niissä katsauksissa olemme yksi kärkimaista. Kyllä avaintoimijat tietävät sen.</p>
<h2>Innovaatioissa Suomella on puhujan paikka</h2>
<p>Aasiassa usein kysytään, minkälaista innovaatiokoulutuksen tulisi olla, mikä on salaisuutemme siinä. </p>
<p>- Itse ajattelen, että innovaatiot kytkeytyvät luovuuteen, vapauteen, uteliaisuuteen. Kuinka hyvin koulujärjestelmä ruokkii sellaista? Mikä on oikea tasapaino tiedollisen painotuksen ja vapaa-ajattelun välillä?</p>
<p>Suomi voisi tuoda hedelmällisiä elementtejä tähän keskusteluun. Suomessa on paljon luovien alojen osaamista ja innovaatioita, on jopa kansainvälisiä tähtiä. </p>
<p>- Koen, että Singaporessa ollaan avoimia ja uteliaita, oppiminen ja selviytyminen on geeneissä – kuten myös meillä. Käytännöt ovat kuitenkin erilaisia, ja se johtuu kulttuurisista eroista. Tätä on kiehtova yrittää ymmärtää ja seurata. </p>
<p>Luovuus ja innovaatiot ovat myös luontevia maakuvatyön elementtejä.</p>
<h2>Luottamuksen rakentaminen tärkeää</h2>
<p>Haasteena alueella on kova kilpailu, joka on syvällä myös aasialaisessa kulttuurissa. Meidän suomalaisten täytyy olla toimissamme strategisia, pitkäjänteisiä ja viisaita. Tirrosen mukaan verrokkimaamme ovat nopealiikkeisiä ja taktisia. Ne näkevät Kaakkois-Aasian valtavana resurssina, ja monella maalla on isot tiimit Singaporessa.</p>
<p>- Täällä on opittu toimimaan parhaiden kanssa. Me kuulumme siihen joukkoon monissa avainteknologioissa. Täällä ehkä vierastetaan kokeilevuutta ja suositaan valmiita, ’parhaita’ ratkaisuja. Sehän kyllä sopii, mutta voimme olla tuomassa kuvaan myös innovatiivisempia ja kokeilevampia lähestymistapoja. Se kuitenkin edellyttää tiivistä yhteistyösuhdetta ja luottamusta.</p>
<h2>Turbulenssia ja yhtenäisyyden eetosta</h2>
<p>Kaakkois-Aasiassa on monia poliittisia järjestelmiä, uskontoja ja etnisyyksiä. Jokainen maa vaatii tuntemista ja perehtymistä. Tähän Tirronen perään kuuluttaa pitkäjänteisyyttä. Osa alueen maista kärsii epävakaudesta, kun taas Singaporessa on vahva integraation eetos, joka kumpuaa aiemmista köyhyyden ja sekasorron ajoista. </p>
<p>Tirrosen mielestä Kaakkois-Aasia selittyy pitkälti muutamalla perushavainnolla. </p>
<p>-Täällä ei ole valistuksen eikä romantismin filosofista perinnettä, sehän on eurooppalainen ilmiö. Teesi-antiteesi-synteesi ei toimi Aasiassa. Itse näen sen niin, että erimielisyydet joko kärjistyvät tai ne pidetään visusti kulissien takana. Singaporessa on samankaltainen poliittinen järjestelmä kuin Japanissa. Asioita lähestytään vähän eri kulmasta kuin meillä.</p>
<p>Opettamisen sijasta Tirrosta kiinnostaa pyrkimys ymmärtää asioita.</p>
<p>- Singapore on like-minded maa, jossa esimerkiksi Venäjän toimet on tuomittu, ja puolen valinta on selvä. Pienellä maalla, kuten myös meillä, monet kysymykset ovat eksistentiaalisia, niistä ei keskustella. </p>
<h2>Edeltäjä luonut hyvän pohjan</h2>
<p>Singaporeen on helppo asettua. Intia-komennuksen jälkeen kaupungissa vallitseva harmonia on hermolepoa, tilanne naurattaakin Tirrosta: </p>
<p>- Jossain toisessa tilanteessa yletön puhtaus, harmonia ja toimivuus saattaisi jopa aiheuttaa angstia. Nyt se on helpottavaa, samoin kuin se, että kaupunki on täynnä tavallisten ihmisten kauppoja, joista voi ostaa tavallisia asioita.</p>
<p>Töitä ei myöskään tarvitse aloittaa nollasta. </p>
<p>- Näen, että täällä on hyvät pohjat olemassa. Korkeakouluilla on ilahduttavasti operaatioita alueella.</p>
<p>Korkeakoulujen yritysyhteistyössä, TKI-toimissa ja osaajapolkujen kehittämisessä Tirronen näkee paljokin hyödyntämätöntä potentiaalia. </p>
<p>- Suomella on hyvä maine, ja TKI-piireissä meidät tunnetaan. Edeltäjäni on tehnyt erinomaista työtä.</p>
<p><em>Tirronen tehnyt uransa OKM:n sektorilla tutkijana, tutkimusrahoituksen vastuuvirkamiehenä sekä erityisasiantuntijana Pekingissä ja New Delhissä. Hän on tehnyt 20 vuotta läheistä yhteistyötä Aasian maiden kanssa ja asunut Aasiassa 10 vuotta.</em></p>
<p><a href="https://okm.fi/tfk-verkosto" rel="noopener noreferrer">Lue lisää Team Finland Knowledge -verkostosta</a></p>]]>opetus- ja kulttuuriministeriö2024-03-22T08:57:00ZEU-tuilla kehitetään mehiläisalaa ja turvataan tummien mehiläisten tulevaisuusmaa- ja metsätalousministeriöhttps://valtioneuvosto.fi/-/1410837/eu-tuilla-kehitetaan-mehilaisalaa-ja-turvataan-tummien-mehilaisten-tulevaisuus2024-03-21T13:42:00Z2024-03-21T13:42:00Z<![CDATA[<p>CAP-suunnitelman toteuttaminen on lähtenyt hyvin käyntiin. EU-markkinatukea on myönnetty mehiläisalaa kehittäville yhteisöille kaksivuotisiin hankkeisiin. Rahoitusta myönnetään neuvontaan, tiedotukseen ja koulutukseen, mehiläisten tuholaisten ja tautien torjuntaan, siirtohoidon järkeistämiseen, mehiläishoitoalan laboratorioanalyyseihin, mehiläisten määrän säilyttämiseen ja mehiläisten jalostamiseen ja yhteistoimintaan tutkimusohjelmien kanssa sekä mehiläistuotteiden menekinedistämiseen. <br> <br> Suomen mehiläishoitajain liitto, Suomen Tumman Mehiläisen Hoitajat ry ja Ahvenanmaan mehiläishoitajain liitto (Ålandsbiolarförening rt) pitivät puheenvuorot, joissa esiteltiin käynnissä olevia hankkeita. Suomen mehiläishoitajain liiton hankkeessa tehdään valtakunnallista kehittämistyötä ja laajasti neuvontaa sekä koulutusta mehiläistarhaajille. Merkittävä osa mehiläistarhaajista kuuluu Suomen mehiläishoitajain liittoon. Suomen tumman mehiläisen hoitajat ry:n hankkeessa keskitytään mehiläisten pohjoismaisen alkuperäisrodun säilyttämiseen ja tiedonlevittämiseen. Ahvenanmaan mehiläishoitajainyhdistyksen hankkeessa esille nousevat paikallisen mehiläispopulaation säilyttäminen ja edelleen jalostaminen sekä paikallisen hunajan ominaisuuksien analysointi ja hyödyntäminen menekinedistämisessä. </p>
<p>Yksi CAP-suunnitelman tavoitteista on alkuperäisrotujen säilyttäminen. Luonnonvarakeskus koordinoi geenipankkityöryhmää, joka edistää pohjolan tumman mehiläisen geenivarojen säilyttämistä Suomessa. Luken lisäksi mukana työryhmässä ovat Suomen Tumman Mehiläisen Hoitajat ry ja maa- ja metsätalousministeriö. Eurooppalainen tumma hunajamehiläinen, on mehiläisrotu, joka viimeisimmän jääkauden sulamisen jälkeen levittäytyi pohjoiseen. Se tunnetaan yleisemmin nimellä pohjoismainen tumma mehiläinen tai musta mehiläinen. Suomesta tumma mehiläinen hävisi lähes kokonaan 1960-luvulle tultaessa. Euroopassa huomattiin 1980-luvulla, että oltiin menettämässä todella arvokas geenivaranto. Siitä lähtien pohjoismaista tummaa mehiläisrotua on alettu lisätä ja jalostaa.</p>
<p>Tilaisuudessa käsiteltiin myös hunajadirektiiviä, jota ollaan uudistamassa. Hunajadirektiiviin on tulossa tiukempi vaatimus alkuperämerkinnöistä, jos hunaja on peräisin useammasta kuin yhdestä maasta. Lisäksi suodatettu hunaja poistetaan tuotelistauksesta, koska siitepölyn poistamista halutaan suitsia. Euroopan parlamentti äänestänee asian lopullisesta hyväksymisestä lähiaikoina.</p>
<p>Lisäksi ajankohtaisista asioita todettiin, että kansallista pesäkohtaista tuen tasoa nostettiin vuodelle 2023 ja vuonna 2024 jatketaan tällä korotutulla tuella. </p>
<p>Tutustu tilaisuudessa esitettyihin materiaaleihin:<br> <a href="https://mmm.fi/documents/1410837/1516691/Mehil%C3%A4isalan+tapaaminen_20032024_esitykset.pdf/fea3d455-16ba-e5a7-8d0a-dca91fb74068/Mehil%C3%A4isalan+tapaaminen_20032024_esitykset.pdf?t=1711350912272" rel="noopener noreferrer">Mehiläisalan tapaamisen esitykset 20.3.2024</a><br> <a href="https://mmm.fi/documents/1410837/1516691/M%C3%B6te+f%C3%B6r+biodlingssektorn+20032024_SV.pdf/889b314f-48b6-10cf-8a01-7dec02a85f4d/M%C3%B6te+f%C3%B6r+biodlingssektorn+20032024_SV.pdf?t=1711351333012" rel="noopener noreferrer">Möte för biodlingssektorn 20.3.2024</a></p>]]>maa- ja metsätalousministeriö2024-03-21T13:42:00ZUusi verkkojulkaisu lisää valmiuksia vaikuttaviin julkisiin hankintoihinvaltiovarainministeriöhttps://valtioneuvosto.fi/-/10623/uusi-verkkojulkaisu-lisaa-valmiuksia-vaikuttaviin-julkisiin-hankintoihin2024-03-20T13:31:00Z2024-03-20T13:31:00Z<![CDATA[<p>Julkisten hankintojen verkkojulkaisu toimii organisaatioiden tukena, kun ne toteuttavat hankintoja ja kehittävät hankintakäytäntöjä. Siinä kuvataan hankintalainsäädännön vaatiman kilpailuttamisen tärkeimmät toteutusvaiheet ja annetaan käytännön opastusta hankintojen organisointiin, suunnitteluun, kilpailuttamiseen ja sopimus- ja toimittajahallintaan.</p>
<p>Julkisissa hankinnoissa on merkittävä säästöpotentiaali, sillä niihin käytetään noin 45 miljardia euroa vuosittain. Verkkojulkaisu auttaa yhtenäistämään hankintakäytäntöjä ja tukee hankintojen kehittämistä koko julkishallinnossa. </p>
<h2>Hankintakäsikirja on Hankinta-Suomen suosituin työkalu</h2>
<p>Aiemmin julkaistu julkisten hankintojen käsikirja on löytänyt paikkansa hankintayksiköissä julkisten hankintojen toteuttamisen ja hankintakäytäntöjen kehittämisen tukena. Käsikirjasta tehty uusi verkkojulkaisu parantaa entisestään sen käytettävyyttä. </p>
<p>Julkaisusta löytyvät linkit aiemmin julkaistuihin Hankinta-Suomen oppaisiin, jolloin kilpailutuksissa ja sopimusten laatimisessa on mahdollista hyödyntää hankintatietoa entistä monipuolisemmin.</p>
<h2>Tekoäly auttaa soveltamaan tietoa monipuolisesti </h2>
<p>Julkisten hankintojen verkkojulkaisun käyttömahdollisuudet paranevat, kun sen aineistoon perustuva tekoälypohjainen chat-avustaja valmistuu. Chat-avustaja julkaistaan kevään aikana avoimeen kokeilukäyttöön julkisten hankintojen ilmoituskanava Hilmaan. Chat-avustajan myötä julkisiin hankintoihin liittyvän tiedon hakeminen ja hyödyntäminen helpottuvat. Valtiovarainministeriö ja Hilma tiedottavat kokeilun etenemisestä myöhemmin lisää. </p>
<h2>Koulutusta oppaan käyttöön</h2>
<p>Verkkojulkaisusta järjestetään webinaari keskiviikkona 3.4.2024 klo 10.00–10.45 Teamsin välityksellä. </p>
<p>Julkaisua esittelee varatuomari <strong>Liisa Lehtomäki</strong> Lakiasiantoimisto Olli Lehtomäki & CO Oy:stä ja tekoälypohjaista chat-avustajaa digitaalisen liiketoiminnan johtaja <strong>Mikko Saavalainen</strong> Hansel Oy:stä.<br> <br> <a href="https://link.webropolsurveys.com/S/B5EE6F28204D1266" rel="noopener noreferrer">Ilmoittaudu webinaariin 1.4. klo 16 mennessä (Webropol)</a><br> <a href="https://vm.fi/hankintakasikirja#/" rel="noopener noreferrer">Julkisten hankintojen verkkojulkaisu</a><br> <a href="https://vm.fi/-/uusi-hankintakasikirja-tueksi-koko-julkisen-sektorin-hankintoihin" rel="noopener noreferrer">Uusi hankintakäsikirja tueksi koko julkisen sektorin hankintoihin - Valtiovarainministeriö (vm.fi)</a></p>
<p><strong>Lisätiedot:</strong><br> Erityisasiantuntija Eija Riikonen, eija.riikonen(at)gov.fi, puh. 050 301 0776</p>]]>valtiovarainministeriö2024-03-20T13:31:00ZSuomi-Viro-luonnonsuojeluyhteistyötä yli 30 vuottaympäristöministeriöhttps://valtioneuvosto.fi/-/1410903/suomi-viro-luonnonsuojeluyhteistyota-yli-30-vuotta2024-03-20T09:03:00Z2024-03-20T09:03:00Z<![CDATA[<p>Suomalais-virolaisen luonnonsuojelutyöryhmän yhteistyö on viimeisen 30 vuoden ajan tuonut yhteen asiantuntijoita keskustelemaan ja jakamaan tietoa käytännön hankkeista, uusimmista tutkimustuloksista sekä suojelun parhaista käytännöistä. Yhteistyö on luonut suojelulle tietopohjaa, josta molemmat maat ovat hyötyneet jo kolmen vuosikymmenen ajan.</p>
<p>Yhteisiä onnistumisia on kertynyt muun muassa useista Euroopan Unionin LIFE-ohjelmaan kuuluvista projekteista. Suomalais-virolaisen luonnonsuojeluyhteistyön puitteissa on esimerkiksi parannettu puustoisten niittyjen ja perinnemaisemien tilaa, kehitetty toimintatapoja liito-oravan suojelun sekä maankäytön ja metsäsuunnittelun yhteensovittamiseksi, parannettu rannikon elinympäristöjä ja luontotyyppejä sekä edistetty raakun eli jokihelmisimpukan populaatioiden ekologisia olosuhteita.</p>
<p>Suomi ja Viro toimivat saman EU-lainsäädännön, Pariisin ilmastosopimuksen ja maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen ohjaamina, edustaen laajaa boreaalista aluetta. Kansainvälisissä neuvottelupöydissä tehtyjen päätösten yhteinen arviointi ja niiden vieminen käytäntöön ovat tärkeä osa naapurimaiden välistä yhteistyötä.</p>
<ul>
<li><a href="https://dspace.emu.ee//handle/10492/8802" rel="noopener noreferrer">Juhlajulkaisu: 30 vuotta suomalais-virolaista luonnonsuojeluyhteistyötä | Eesti Maaülikool</a></li>
</ul>
<h2>Lisätietoja</h2>
<p><strong>Lotta Manninen</strong><br> ympäristöneuvos<br> 0295 250 226<br> lotta.manninen@gov.fi</p>]]>ympäristöministeriö2024-03-20T09:03:00ZEnergiatehokkuutta talotekniikkaan – Talotekniikan viestintäfoorumi tavoitti vuonna 2023 yli 1,53 miljoonaa asiakastaympäristöministeriöhttps://valtioneuvosto.fi/-/1410903/energiatehokkuutta-talotekniikkaan-talotekniikan-viestintafoorumi-tavoitti-vuonna-2023-yli-1-53-miljoonaa-asiakasta2024-03-20T08:34:00Z2024-03-20T08:34:00Z<![CDATA[<p><em>Ympäristöministeriö ja Motiva tiedottavat</em></p>
<p>Yhteisin toimin syntyy myös tuloksia: foorumissa mukana olevilla toimijoilla on ollut yhteensä jo yli 3 miljoonaa asiakaskontaktia. Yksin vuonna 2023 tavoitettiin yli 1,53 miljoonaa kontaktia: verkko- ja somekäyttäjiä, uutiskirjeiden tilaajia, lehtien lukijoita ja tilaisuuksien ja webinaarien osallistujia.</p>
<p>Viestintäfoorumissa mukana olevat toimijat ovat tehneet kolmessa vuodessa liki tuhat neuvonnan ja viestinnän toimenpidettä, kuten järjestäneet webinaareja ja muita tilaisuuksia, viestineet sosiaalisessa mediassa ja julkaisseet kirjoituksia verkkosivuilla, medioissa ja uutiskirjeissä.</p>
<p>Foorumin keskeinen viesti on, että rakennuksen energiatehokkuus kannattaa huomioida järjestelmällisesti osana sen vuotuisia huolto- ja ylläpitotoimia. Vinkkejä ja ohjeita on koottu vuosikelloihin, joista rakennusten omistajat ja ylläpitäjät voivat tarkistaa eri vuodenaikoina tehtävät toimet ja parantaa siten järjestelmien energiatehokkuutta sekä ylläpitää hyviä sisäolosuhteita.</p>
<p>Viestintäfoorumi tarjoaa tietoa niin pientaloista, rivi- ja kerrostaloista kuin palvelurakennuksista.</p>
<h2>Talotekniikan viestintäfoorumissa mukana alan keskeiset toimijat</h2>
<p>Talotekniikan viestintäfoorumin muodostavat 16 kiinteistö- ja rakentamisalan toimijaa, jotka edustavat sekä rakennusten omistajia että lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointialaa.</p>
<p>Foorumin toimintaa koordinoi Motiva ympäristöministeriön toimeksiannosta.</p>
<p><strong>Kiinteistönomistajia foorumissa edustavat:</strong></p>
<ul>
<li>Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry</li>
<li>Suomen Kiinteistöliitto</li>
<li>Suomen Kuntaliitto</li>
<li>Suomen Omakotiliitto</li>
<li>Isännöintiliitto</li>
</ul>
<p><strong>Ilmanvaihto-, ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmiä foorumissa edustavat:</strong></p>
<ul>
<li>Bioenergia ry</li>
<li>Energiateollisuus</li>
<li>Lämmitysenergia Yhdistys ry</li>
<li>Nuohousalan Keskusliitto</li>
<li>Sisäilmayhdistys ry</li>
<li>Suomen Kylmäliikkeiden liitto SKLL</li>
<li>Suomen LVI-liitto SuLVI ry</li>
<li>Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry</li>
<li>Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL</li>
<li>Talotekninen teollisuus ja kauppa Talteka</li>
<li>VVS Föreningen i Finland rf</li>
</ul>
<h2>Tehostettu viestintä ja neuvonta toteuttavat rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä</h2>
<p>Talotekniikan viestintäfoorumilla toimeenpannaan kansallisesti rakennusten energiatehokkuusdirektiivin ilmanvaihto-, ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmien energiatehokkuutta koskevia velvoitteita. Neuvontamenettely on vaihtoehto taloteknisten järjestelmien pakollisille energiatehokkuustarkastuksille.</p>
<p>Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä uudistetaan. Neuvontamenettely on mukana uudistuksesta saavutetussa soputekstissä. Direktiiviuudistus odottaa vielä EU-neuvoston hyväksyntää, minkä jälkeen uusittu direktiivi voisi tulla voimaan vielä ennen kesää.</p>
<p></p>
<h2>Lisätietoja:</h2>
<p><strong>Kirsi-Maaria Forssell</strong><br> Asiantuntija<br> Motiva<br> p. 0400 464 787<br> kirsi-maaria.forssell@motiva.fi</p>
<p><strong>Jyrki Kauppinen</strong><br> Rakennusneuvos<br> ympäristöministeriö<br> p. 0295 250 122<br> jyrki.kauppinen@gov.fi</p>]]>ympäristöministeriö2024-03-20T08:34:00ZValtionavustus kausityöntekijöiden puhelinneuvontapalvelun toteuttamiseen kesällä 2024 haettavissatyö- ja elinkeinoministeriöhttps://valtioneuvosto.fi/-/1410877/valtionavustus-kausityontekijoiden-puhelinneuvontapalvelun-toteuttamiseen-kesalla-2024-haettavissa2024-03-20T08:13:00Z2024-03-20T08:13:00Z<![CDATA[<p>Puhelinpalvelun tavoitteena on tukea erityisesti kausityöntekijöitä ja marjankerääjiä, jotka epäilevät tulleensa hyväksikäytetyiksi. Palvelu on kuitenkin avoin kaikille neuvoja tarvitseville. Neuvoja annetaan esimerkiksi tilanteen arvioinnissa, lainmukaisista työehdoista, asumis- ja hygieniaolosuhteista ja käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista. </p>
<p>Puhelinpalvelun tulee olla auki arkipäivisin kesäkuun 1. päivästä syyskuun viimeiseen päivään 2024. Puhelinpalvelu on toteutettu vuodesta 2021 lähtien. </p>
<p>Työ- ja elinkeinoministeriö tukee puhelinpalvelun toteuttamista korkeintaan 30 000 euron valtionavustuksella. Avustusta voi hakea toimittamalla alla olevat täytetyt hakulomakkeet sähköisesti osoitteeseen kirjaamo.tem(at)gov.fi. Hakuaika päättyy 10.4.2024.</p>
<p><strong>Lisätiedot:</strong><br> erityisasiantuntija Ariann Grandell, TEM, p. 0295 047 236</p>]]>työ- ja elinkeinoministeriö2024-03-20T08:13:00ZAlueelliset hankkeet ovat vauhdittaneet kuntien ilmastotyötä eri puolilla Suomeaympäristöministeriöhttps://valtioneuvosto.fi/-/1410903/alueelliset-hankkeet-ovat-vauhdittaneet-kuntien-ilmastotyota-eri-puolilla-suomea2024-03-19T10:52:00Z2024-03-19T10:52:00Z<![CDATA[<p>Hankkeiden tuloksena kuntien ilmastotyö on saanut merkittävää vauhtia ja näkyvyyttä kuntien eri toimialoilla. Yhteistyö eri sidosryhmien välillä on tiivistynyt ja kuntien sitoutuminen ilmastotyöhön on vahvistunut. Asiantuntijoiden tarjoama tuki, tapahtumat, viestintä ja erinäiset yhteistyömahdollisuudet ovat edistäneet ilmastotyön juurtumista kuntiin ja konkreettisten ilmastotoimien käynnistymistä. Niiden avulla on tuotu esiin myös ilmastotyön hyötyjä kuntien elinvoimalle ja taloudelle. Lisäksi ilmastoon liittyvä osaaminen ja tietoisuus ovat kasvaneet, mikä pohjustaa tulevaisuuden ilmastotyötä. Motiva Oy on ympäristöministeriön toimeksiannosta laatinut tuloskoosteen hankkeista.</p>
<h2>Alueellisia verkostoja ja kansallisia sitoumuksia</h2>
<p>Maakuntien liitot rakensivat hankkeiden aikana alueellisia verkostoja sekä kannustivat kuntia liittymään kansallisiin verkostoihin ja sitoumuksiin. </p>
<p>Hankkeiden kannustamana seitsemän uutta kuntaa liittyi kansalliseen ilmastomuutoksen hillintään keskittyvään Hinku-verkostoon, jossa kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Uusien liittyjien myötä Pohjois-Karjalasta tuli eniten Hinku-kuntia sisällään pitävä maakunta. Tämän lisäksi hankkeiden myötävaikutuksesta 10 uutta kuntaa liittyi kunta-alan energiatehokkuussopimukseen. Sopimuksen tavoitteena on integroida energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian hyödyntäminen osaksi kunnan normaalia arkea ja sen käytössä olevia johtamisjärjestelmiä.</p>
<h2>Johtohenkilöt, poliittiset päättäjät ja nuoret mukaan ilmastotyöhön</h2>
<p>Hankkeissa jaettiin tietoa ja järjestettiin koulutuksia sekä tapahtumia viranhaltijoiden lisäksi päättäjille, johtoryhmille ja nuorille. Esimerkiksi Kymenlaakson hankkeessa päättäjät saatiin kiinnostumaan ilmastotyöstä kertomalla heille arviot ilmastotoimien hinnoista.</p>
<p>Uudenmaan hankkeen aikana rakennettiin sitouttavan ilmastotyön malli, joka yhdisti kunnan työntekijät, johdon ja poliittiset päättäjät yhteisiin työpajoihin. Pajoissa tunnistettiin ja edistettiin ilmastotoimenpiteitä. Etelä-Savossa nuorisovaltuuston kanssa yhteistyössä järjestettiin ilmastoiltoja nuorille ja Etelä-Karjalan hankkeessa nuoret pääsivät osallistumaan ilmastotietoa ja -ratkaisuja tarjoaville Ilmastofestareille, jotka kiersivät yläkouluissa ja lukioissa.</p>
<h2>Maakunnilta apua ilmastotyön rahoituksen etsimiseen</h2>
<p>Merkittävässä roolissa useassa hankkeessa oli maakuntien liittojen apu sopivan rahoituksen etsimisessä ilmastotyölle. Kunnille annettiin rahoitus-ja hankeneuvontaa välittämällä tietoa avoinna olevista hankehakumahdollisuuksista sekä esittelemällä muiden kuntien onnistuneita hankkeita. Kymenlaakson hankkeessa tarjottiin kuntakohtaista tukea, jota hyödynnettiin investointien ja energiatuen hakemiseen aurinkovoimalan suunnittelemiseksi sekä uusiutuvan energian katselmuksen järjestämiseen.</p>
<h2>Hyvät käytänteet jakoon</h2>
<p>Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelmassa on rahoitettu vuosien 2018 ja 2023 välillä lähes 160 hanketta. Ohjelman viimeisen toimintavuoden kunniaksi hankkeiden onnistumisia keksittiin jakaa Ilmastotyön avaimet –verkkotilaisuuksien muodossa. Maaliskuussa käynnistyvän sarjan ensimmäisessä tilaisuudessa kuullaan Alueet kuntien ilmastotyön tukena -hankkeiden onnistumisia. Ilmoittaudu ensimmäiseen tilaisuuteen ja tutustu tulevaan ohjelmaan Kuntien ilmastoratkaisut -sivulla.</p>
<ul>
<li><a href="https://www.lyyti.fi/reg/Ilmastotyon_avaimet_Alueet_kuntien_ilmastotyon_tukena_6739" rel="noopener noreferrer">Ilmoittaudu mukaan ensimmäiseen Ilmastotyön avaimet -verkkotilaisuuteen</a></li>
<li><a href="/documents/1410903/33891761/Tuloskortit_Kuntien+ilmastoratkaisut_Alueelliset+hankkeet.pdf/2d3e94ff-f9d4-71cd-b10b-829aaec0bf4a?t=1710503206759" rel="noopener noreferrer" target="">Tutustu Alueet kuntien ilmastotyön tukena – hankkeiden tuloskoosteeseen </a></li>
<li><a href="https://ym.fi/kuntien-ilmastoratkaisut-ohjelma" rel="noopener noreferrer">Vieraile Kuntien ilmastoratkaisut -sivulla </a></li>
</ul>
<h2>Lisätietoja</h2>
<p><strong>Veera Visuri </strong><br> erityisasiantuntija <br> p. 0295 250 325 <br> veera.visuri@gov.fi</p>
<p><strong>Olli-Pekka Pietiläinen </strong><br> ohjelmapäällikkö<br> p. 0295 250 316 <br> olli-pekka.pietilainen@gov.fi</p>]]>ympäristöministeriö2024-03-19T10:52:00ZWHO:n pandemiasopimuksesta neuvotellaan 18.–29.3. Genevessäsosiaali- ja terveysministeriöhttps://valtioneuvosto.fi/-/1271139/who-n-pandemiasopimuksesta-neuvotellaan-18.-29.3.-genevessa2024-03-19T08:23:00Z2024-03-19T08:23:00Z<![CDATA[<p>Pandemiat ylittävät maiden rajat, jonka vuoksi niiden torjuntaan tarvitaan toimivaa kansainvälistä yhteistyötä. WHO:n yleiskokous päätti joulukuussa 2021, että kansainvälistä pandemiavalmiutta ja -vastetta pyritään vahvistamaan erillisellä sopimuksella. Tämän jälkeen on käyty useita neuvottelukierroksia.</p>
<p>Pandemiasopimus on tarkoitus hyväksyä WHO:n yleiskokouksessa toukokuussa 2024. Tavoitteena on, että sopimusneuvottelut saadaan valmiiksi maaliskuussa Genevessä. </p>
<h2>Suomi kannattaa globaalia oikeudenmukaisuutta ja vastustaa uusia rahoitussitoumuksia </h2>
<p>Suomi osallistuu neuvotteluihin osana Euroopan unionia, joka muodostaa yhteiset kannat neuvotteluita varten. Eduskunnalle on annettu tietoja neuvotteluiden eri vaiheissa, ja eduskunta on osallistunut Suomen neuvottelukantojen muodostamiseen. </p>
<p>Suomi pitää tärkeänä, että sopimuksella vahvistetaan maailmanlaajuista pandemiavalmiutta ja –varautumista ja globaalia oikeudenmukaisuutta pandemioissa. Pandemioiden torjunnassa ja niihin varautumisessa tarvitaan muun muassa toimivia seurantajärjestelmiä sekä eri sektoreiden ja maiden välistä yhteistyötä. Kansallisen toimivallan kunnioittaminen on jatkossakin tärkeää eli sopimus ei saa rajoittaa kansallista toimivaltaa terveysuhan aikana. </p>
<p>Suomelle on tärkeää, ettei sopimuksen myötä synny uusia velvoittavia rahoitussitoumuksia, vaan rahoituksessa tulisi hyödyntää olemassa olevia rahoitusmekanismeja ja –instrumentteja nykyistä tehokkaammin. </p>
<h2>Kansainvälinen terveyssäännöstö ja pandemiasopimus tukevat toisiaan</h2>
<p>WHO:n jäsenvaltiot ovat neuvotelleet marraskuusta 2022 lähtien muutoksista WHO:n kansainväliseen terveyssäännöstöön (IHR), jonka tavoitteena on terveysuhkien kansainvälisen leviämisen ehkäisy, torjunta ja hallinta. Tavoitteena on, että pandemiasopimus ja IHR täydentävät toisiaan.</p>
<p>IHR:n muutokset on tarkoitus hyväksyä toukokuussa samassa WHO:n yleiskokouksessa pandemiasopimuksen kanssa. IHR:n muutoksista neuvotellaan seuraavan kerran huhtikuun lopussa. Jos pandemiasopimus ja IHR:n muutokset hyväksytään toukokuun yleiskokouksessa, kukin WHO:n jäsenvaltio käsittelee ja sitoutuu niihin valtiosääntönsä mukaisesti. </p>
<ul>
<li>Lisää tietoa pandemiasopimuksesta: <a href="https://stm.fi/pandemiasopimus" rel="noopener noreferrer">stm.fi/pandemiasopimus</a></li>
</ul>
<p><strong>Lisätietoja:</strong></p>
<p>kansainvälisten asiain johtaja Pasi Korhonen, p. 0295 163 175, etunimi.sukunimi@gov.fi</p>
<p><a href="https://stm.fi/pandemiasopimus" rel="noopener noreferrer">stm.fi/pandemiasopimus</a> </p>]]>sosiaali- ja terveysministeriö2024-03-19T08:23:00ZRantalaitumen karja turvassa suurpedoilta kekseliään petoaitaratkaisun ansiostaympäristöministeriöhttps://valtioneuvosto.fi/-/1410903/rantalaitumen-karja-turvassa-suurpedoilta-kekseliaan-petoaitaratkaisun-ansiosta-12024-03-18T11:31:00Z2024-03-18T11:31:00Z<![CDATA[<p>Nyt rannoilla asustavat kymmenisen ylämaan nautayksilöä sekä 40 lammasta, joilla on tärkeä rooli alueen ennallistamisessa. Pahasti ruovikoitunut ranta vaatii jatkuvaa laiduntamista ja ruovikon murskausta kehittyäkseen entiseen tilaansa avoimeksi rantaniityksi, hakamaiksi ja metsälaitumiksi. Nämä luontotyypit ovat kaikki luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi koko Suomessa.</p>
<h2>Poikkeuksellinen petoaita </h2>
<p>Sandenissa vaadittiin erityistä kekseliäisyyttä karjan suojelemiseksi, sillä rannat sijaitsevat petoriskialueella rajautuen matalaan ja vaihtelevan korkuiseen rantaan. Perinteisiä petoturvallisia sähköaitoja ei alueelle voitu pystyttää, joten vesirajaa pitkin keksittiin rakentaa kelluva aita. ”Mallia päädyttiin ottamaan Ruotsista, jossa veteen rakennetut petoaidat on todettu hyvin toimivina”, kertoo Robin Sjöblom Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. <br> Petoaidan rakenne on yksinkertainen: se koostuu kelluvasta köydestä ja tavallisista, ankkureilla merenpohjaan kiinnitetyistä poijuista, joista osaan on kiinnitetty pyydyslippumerkkejä. Aidan toiminta – ja sen oivaltavuus - perustuu siihen, että sudet pelkäävät pyydyslippumerkkejä. Näin aidasta ei koidu lainkaan harmia eläimille tai ympäristölle ja se on helposti kopioitavissa samankaltaisille rannoille.</p>
<h2>Innokas yhteistyö vauhditti kunnostusta</h2>
<p>Kohde inventoitiin osana valtakunnallista perinnebiotooppi-inventointia, jonka yhteydessä paikalliset kertoivat innokkuudestaan kohteen kunnostustöihin. Rantahaan maanomistaja lähti ilolla mukaan Helmi-ohjelmaan, ja töiden alettua paikallinen maanviljelijä otti yhteyttä etsiessään eläimilleen uusia laidunmaita. Aita puolestaan suunniteltiin yhteistyössä Riistakeskuksen kanssa – neuvoja tuli myös Uudenmaan ELY-keskuksesta, jossa on rakennettu samankaltainen kelluva rakenne. Vinkkinä tuleville aidanrakentajille Sjöblom korostaakin yhteistyön merkitystä: ”Tärkeää on avoin keskustelu eläinten omistajien, materiaalitoimittajien ja Riistakeskuksen kesken. Hyviä tuloksia saavutetaan, kun kaikki pääsevät mukaan suunnitteluprosessiin”. <br> Sandenin rannat ovat osa laajempaa rantaniittyverkostoa Pohjanmaan rannikolla. Rantaniityt ovat tärkeitä elinympäristöjä alueen linnustolle ja tavoitteena onkin vahvistaa seudun kahlaaja- ja vesilintukantoja. Kunnostustoimenpiteiden avulla on tarkoitus saavuttaa maisemallinen, matalakasvuinen rantaniitty, josta hyötyvät lintujen ja niittykasvillisuuden lisäksi pölyttäjät. Luontoarvojen lisäksi kohteen kunnostuksella on maisemallinen merkitys, sillä se sijaitsee perinteisen pienvenesatamaan vieressä ja alueella liikkuu paljon ihmisiä.</p>
<h2>Lisätietoja </h2>
<p><strong>Robin Sjöblom</strong><br> Luonnonsuojelun asiantuntija, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus <br> puh. 050 397 7262<br> robin.sjoblom@ely-keskus.fi</p>]]>ympäristöministeriö2024-03-18T11:31:00Z