Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Alustatalous Suomen kilpailutekijäksi – Teollisuus rohkeasti mukaan – mallia kasvuyrityksistä

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 20.4.2016 13.01
Tiedote 165/2016

Suomalaisyrityksissä pohditaan vakavasti, leviävätkö kuluttajamarkkinoilla hyvin vastaanotetut palvelujakelumallit – applet ja uberit – myös yritysten välisille markkinoille. Valtioneuvoston rahoittama ja VTT:n yhdessä Aallon ja ETLA:n kanssa tekemä selvitys digitaalisten alustojen mahdollisuuksista Suomelle osoittaa, että yllättävän harvan yrityksen suunnitelmissa on oman digialustan ja sen päälle rakentuvan palveluekosysteemin luominen. Helsingissä 20.4.2016 julkistetussa Onko Suomi jäämässä alustatalouden junasta? -raportissa esitetään joukko toimenpiteitä, joiden avulla alustatalous voi kasvaa Suomelle uudeksi vahvuusalueeksi.

Tuotteiden ja palveluiden digitalisoituminen on kovaa vauhtia muokkaamassa perinteisiä liiketoimintamalleja. Samalla se rikkoo vallitsevat toimialarajat niin elinkeinoelämässä kuin julkishallinnossakin. Murros vaikuttaa myös Suomessa toimiviin yrityksiin.

Selvityksen perusteella on ilmeistä, että voimakkaan kasvupyrkimyksen sijasta useimmat vakiintuneet yritykset valmistautuvat toimimaan muiden osapuolten rakentamissa liiketoimintaekosysteemeissä. Yritykset käyttävät niiden digitaalisia alustoja ja annettuja pelisääntöjä tai tyytyvät enintään rakentamaan yrityksen sisäisiä, suljettuja digitaalisia alustoja.

Raportissa todetaan, että yritysten hallitusten jäsenillä, erityisesti puheenjohtajalla, on tärkeä tehtävä kannustaa toimitusjohtajaa tarttumaan digitaalisten alustojen tarjoamaan mahdollisuuteen, ennen kuin yritys jää nopeampien toimijoiden jalkoihin.

Poikkeuksen varovaiseen linjaan muodostavat kasvuhakuiset start-up -yritykset, joille pyrkimys uuteen on luonnollista. Ne tarttuvat rohkeasti alustatalouden tuomiin mahdollisuuksiin.

– Jos Suomi haluaa olla alustatalouden voittajia, on syytä aktiivisesti poistaa esteitä kasvuyritysten kehityksen tieltä. Ehkä kasvuyritykset voisivat olla esimerkkinä myös vakiintuneemmille yrityksille, huomauttaa hankkeen vetäjä, tutkimusprofessori Heikki Ailisto VTT:ltä.

– On huolestuttavaa, ettei Suomessa ole yhdenkään merkittävän kansainvälisen alustayrityksen päämajaa. Koko Eurooppa on jäljessä Yhdysvaltain ja Aasian maiden johtamaa kehitystä. Kuilua havainnollistaa alustayritysten pörssiarvojen ero: eurooppalaisten alustayritysten yhteenlaskettu pörssiarvo on vain noin viisi prosenttia vastaavien amerikkalaisten yritysten pörssiarvosta, toteaa hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Antti Eskola työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Raportti esittää päättäjille 16 toimenpide-ehdotusta

Selvityksen tehnyt hankeryhmä ehdottaa tilanneanalyysinsä pohjalta 16:ta toimenpidettä, joiden avulla digitaaliset palveluekosysteemit ja alustat voivat kasvaa Suomen vahvuudeksi. Toimenpide-ehdotukset voidaan jakaa laajempiin politiikkatoimiin, julkisen vallan täsmätoimiin alustatalouden edistämiseksi sekä toimialakohtaisiin interventioihin.

Hankkeessa järjestetyssä yritystyöpajassa nousi myös vahvasti esille, että sääntöjen ja määräysten ylikireästä ”varman päälle” tulkinnasta on siirryttävä kannustavaan ja sallivaan käytäntöön. Tämä on välttämätöntä, jos haluamme olla eturintamassa hyödyntämässä digitaalisten alustojen tuomia liiketoimintamahdollisuuksia.

Onko Suomi jäämässä alustatalouden junasta? -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Raportin ovat laatineet Teknologian tutkimuskeskus VTT, Aalto-yliopisto ja ETLA.

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta

Lisätietoja:

tutkimusprofessori Heikki Ailisto, VTT, p. 040 555 0726, heikki.ailisto(at)vtt.fi (hankkeen vetäjä)
professori Martti Mäntylä, Aalto-yliopisto, p. 050 351 2160, martti.mantyla(at)aalto.fi
tutkijatohtori Timo Seppälä, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, p. 046 851 0500, timo.seppala(at)etla.fi
kaupallinen neuvos Antti Eskola, TEM, p. 050 369 7612 (hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja)

 
Sivun alkuun