Arviointineuvoston lausunto lääkekorvauslakiesityksestä valmistui
Lainsäädännön arviointineuvosto on arvioinut sosiaali- ja terveysministeriön luonnoksen hallituksen esitykseksi sairasvakuutuslain, lääkelain 57 b ja 102 §:n sekä terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta.
Arviointineuvoston näkemys on, että sairasvakuutuslain, lääkelain ja terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun lain muuttamista koskeva luonnos hallituksen esitykseksi sisältää varsin kattavan kuvauksen nykytilasta, esityksen tavoitteista, kohderyhmästä ja ehdotetuista toimenpiteistä. Esitysluonnos sisältää myös arvioita esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksista.
Arviointineuvosto pitää myönteisenä, että hallituksen esitysluonnos sisältää kvantitatiivisia arviota toimenpiteiden vaikutuksista. Vaikutusarvioissa pääpaino on ehdotettujen toimenpiteiden säästövaikutuksissa. Esitetyillä toimenpiteillä on kuitenkin paitsi mahdollisia säästövaikutuksia myös vaikutuksia lääkkeiden käyttäjiin, lääkeyrityksiin ja julkiseen talouteen. Näiden vaikutusten käsittelyä tulisi tarkentaa. Vaikutusarvioiden ei tulisi keskittyä liikaa yhteen näkökulmaan, vaan esityksestä tulisi käydä ilmi kaikki olennaiset vaikutusalueet ja vaikutukset.
Hallituksen esitysluonnoksessa todetaan, että lääkekorvaussäästöt ehdotetaan toteutettavaksi keinoin, joilla edistettäisiin lääkeyritysten välistä hintakilpailua. Esityksessä ei kuitenkaan juurikaan tarkastella tai perustella yksityiskohtaisemmin, miksi ja minkä mekanismien välityksellä hintakilpailun lääkeyritysten välillä odotetaan kiristyvän esityksessä kuvatulla tavalla ja esitetyssä laajuudessa, tai mitä riskejä ja ongelmia esitettyjen lääkekorvaussäästöjen saavuttamiseen voi liittyä.
Lääkekorvauslakiesityksessä kuvataan toimenpiteiden säästövaikutuksia lääkekorvauksiin euroina, mutta arvioiden taustalla olevia oletuksia ja arviointitapaa ei käsitellä. Esitysluonnoksesta ei riittävästi ilmene mihin arvioidut säästöt lääkekorvausmenoissa perustuvat. Vaikutusarvioiden perusteita ja taustalaskelmia tulisi avata ja kuvata tarkemmin. Laskelmiin liittyvää epävarmuutta tulisi kuvata esimerkiksi vaihteluvälien avulla.
Arviointineuvosto katsoo myös, että muita mahdollisuuksia ja toteuttamisvaihtoehtoja hintakilpailun lisäämiseksi ei ole käsitelty ja arvioitu riittävästi ja kokonaisvaltaisesti. Hallituksen esityksissä tulisi punnita vaihtoehtoisia tapoja saavuttaa tavoitteet. Erityisesti kvantitatiivisia arvioita tehtäessä tulisi ehdotettavan lakimuutoksen vaikutuksia verrata, paitsi tilanteeseen jossa lakia ei muuteta, myös johonkin vaihtoehtoiseen lakimuutokseen.