Koronavirus: valtioneuvoston  tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta sekä thl.fi

Meri Virolaisen kolumni:
Mitä opittiin vuodesta 2019?

Valtioneuvoston viestintäosasto 9.1.2020 12.10
Kolumni

Lainsäädännön arviointineuvoston vuosi 2019 oli työntäyteinen. Kevään hallitusvaihdoksen vuoksi neuvostolle tuli lakiesityksiä selvästi vähemmän arvioitavaksi kuin edellisinä vuosina. Arviointineuvoston agendalla oli kuitenkin muita tehtäviä.

Arviointineuvosto antoi jälkiarviointia koskevan aloitteen keväällä 2019. Aloitteessa ehdotettiin, että Suomeen laaditaan valtioneuvostotasoinen lainsäädännön jälkiarviointijärjestelmä. Järjestelmä määrittäisi, minkälaisista laeista laaditaan jälkiarviointi ja kuinka niitä käytännössä tehtäisiin, rahoitettaisiin ja valvottaisiin. Aloite etenikin pääministeri Antti Rinteen ja myöhemmin Sanna Marinin hallitusohjelmaan. Jälkiarvioinnista käynnistettiin myös valtioneuvoston tutkimushanke syksyllä 2019.

Neuvosto kiinnitti työssään huomiota siihen, että EU-pohjaisten lakihankkeiden vaikutusarvioinneissa on ollut merkittäviä puutteita. Arviointineuvoston sihteeristö kävi läpi mm. kaikki vuoden 2018 U- ja U-jatkokirjelmät. Lisäksi perehdyttiin tutkimuksiin EU-pohjaisten hankkeiden vaikutusarvioinneista ja eduskunnan informoinnista. Arviointineuvosto teki tämän pohjalta monivuotisen suunnitelman EU-hankkeiden vaikutusarviointien arvioinnista.

Arviointineuvosto antoi viime vuonna vaalivuoden vuoksi aikaisempaa vähemmän lausuntoja. Lakiesityksiä tuli uuden hallituksen alussa melko vähän käsiteltäväksi ja ne olivat yleensä luonteeltaan melko teknisiä ja substanssiltaan vähämerkityksellisiä. Neuvosto keskittyy työssään yleensä taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin hankkeisiin. Lisäksi osa lakiesityksistä oli budjettilakeja, joiden käsittelyaikataulu on niin tiukka, ettei neuvoston tahdo ehtiä käsitellä niitä. Kun kevätistuntokaudella lausuntoja ei enää annettu vaalikauden lopun kireän käsittelyaikataulun vuoksi, lausuntojen kokonaissaldo jäi aiempaa vähäisemmäksi.  

Lausunnot herättivät edelleen mielenkiintoa mediassa ja sidosryhmissä. Näyttää siltä, että neuvosto on vakiinnuttanut asemansa ja siitä on tullut normaali osa suomalaista lainvalmistelua. Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan neuvostoa on tarkoitus vahvistaa.

Kaikkein eniten arviointineuvostoa työllisti kuitenkin RegWatchEuropen puheenjohtajuus, joka kesti koko vuoden. RegWatchEurope on eurooppalaisten itsenäisten ja riippumattomien lainsäädännön arviointineuvostojen verkosto. Verkosto pyrkii parantamaan sääntelyä sekä kehittämään vaikutusten ennakkoarviointia ja arviointimenetelmiä.

RegWatchEuropen puheenjohtajuuskausi oli työläs. Puheenjohtaja Leila Kostiainen ja sihteeristö olivatkin kiireisiä koko vuoden. Arviointineuvosto järjesti yhteensä 8 kokousta Helsingissä. Lisäksi lukuisat kansainväliset kokoukset esityksineen vaativat oman työpanoksensa.

Arviointineuvoston prioriteetit puheenjohtajakaudelle olivat EU-vaikuttaminen, arviointityötapojen esittely ja verkoston laajentaminen.

EU-vaikuttamisen osalta arviointineuvosto valmisteli noin 20 kirjettä eri tahoille RWE:n keskeisistä viesteistä. Viestien jalkauttaminen ja tapaamisten järjestäminen olivat myös neuvoston vastuulla.

Arviointineuvoston merkittävin saavutus lienee eri neuvostojen arviointityötapojen esittely ja vertaisoppiminen sekä RegWatchEuropen ulkopuolisten maiden saaminen mukaan tähän yhteistyöhön. Keskustelua arviointityötavoista edistettiin useissa seminaareissa mm. seuraavista aiheista: pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, arviointilausuntojen vertailu eri maissa, lainsäädännön jälkiarviointi ja yksi yhdestä – periaate.

Lisäksi arviointineuvoston johdolla onnistuttiin päättämään verkoston laajentumista koskevista periaatteista ja luotiin suunnitelman uusien potentiaalisten jäsenien lähestymiseksi. Laajentumisesta oli keskustelu aiemmin vuosia tuloksetta.  

Arviointineuvoston puheenjohtajakaudella verkosto kehittyi ja neuvosto saikin runsaasti kiitosta muilta verkoston jäseniltä onnistuneesta kaudesta. Yhteistyö auttaa jatkossa arviointineuvostoa oman työn analysoinnissa ja arvioinnin osaamisen kehittämisessä. Vertaisoppimisen pää on nyt avattu, joten siitä on mahdollisuus ammentaa myös jatkossa.

Vuoteen 2020 arviointineuvosto lähteekin ehkä paremmin valmistautuneena kuin koskaan aikaisemmin. Arviointineuvosto on käynyt hyviä sisäisiä keskusteluja ja pohtinut kotimaisen lainvalmistelun haasteita. RegWatchEuropen puheenjohtajuuden myötä neuvosto on hyvin perillä eurooppalaisesta paremman sääntelyn keskustelusta ja muiden neuvostojen arviointityöstä. Neuvosto sai myös luotua erinomaiset kontaktit tärkeimpiin ulkomaisiin toimijoihin.

Hallituskausi on päässyt hyvään vauhtiin, joten vuonna 2020 arviointineuvosto keskittyy jälleen hallituksen esitysten vaikutusarviointien arviointiin.

Meri Virolainen

Arviointineuvos
Lainsäädännön arviointineuvoston sihteeristö