EU-johtajat edistivät EMU:a, ilmastotoimia ja sisämarkkinoita

Valtioneuvoston viestintäosasto 14.12.2018 17.32
Tiedote 612/2018

Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet sekä sisämarkkinoiden kehittäminen keinona tuoda kasvua ja työpaikkoja Eurooppaan nousivat eräiksi keskeisiksi aiheiksi Brysselissä 14. joulukuuta kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa. Päivän toinen EU-huippukokous eli Eurohuippukokous pureutui EMU:n eli Euroopan talous- ja rahaliiton kehittämiseen.

Eurohuippukokous vahvisti euroryhmässä alustavasti sovitut raamit yhteisen kriisinratkaisurahaston pysyvälle varautumisjärjestelylle sekä Euroopan vakausmekanismin kehittämiselle. Euroopan vakausmekanismin roolia vahvistetaan ja tässä yhteydessä luodaan myös toimivat velkajärjestelymenettelyt. Yhteisen talletussuojan osalta työtä sovittiin jatkettavaksi korkean tason työryhmässä. Tässä yhteydessä työryhmä tulee keskustelemaan myös valtiolainojen vakavaraisuussääntelystä.

Eurohuippukokous sopi myös jatkotyöstä euroalueen budjettivälineen luomiseksi. Euroryhmä sai mandaatin tehdä asiassa jatkotyötä kevään ja kesän 2019 kuluessa. Mahdollinen uusi budjettiväline olisi osa EU:n tulevaa rahoituskehystä ja sen keskeisistä ominaisuuksista sovittaisiin myöhemmin. Budjettivälineellä olisi tarkoitus tukea euromaiden taloudellista lähentymistä ja kilpailukykyä.

”Olen erittäin tyytyväinen tämän päivän tuloksiin EMU:n kehittämisessä. Suomen kaikki päätavoitteet näyttävät nyt toteutuvan, eli pitkäjänteinen kova työ tuottaa tulosta. Tämän päivän esityksessä euroalueelle kehitetään toimivat velkajärjestelymenettelyt ja EVM:n roolia vahvistetaan. Myös riskienvähentäminen etenee. Suomi sai myös läpi tavoitteensa siitä, että euroalueen budjetin jatkotyö tapahtuu niillä reunaehdoilla, mitä Suomi on ajanut. Väline pitää olla osa tulevaa rahoituskehystä. Nyt annamme valtiovarainministereille mandaatin jatkaa valmistelua”, totesi pääministeri Juha Sipilä.

Eurooppa-neuvostossa EU-johtajat totesivat EU:n sisämarkkinoiden eli yhteisen markkina-alueen olevan EU:n tärkein voimavara, kun pyritään varmistamaan kansalaisten hyvinvointi ja työpaikat sekä investoinnit ja unionin globaali kilpailukyky. Eurooppa-neuvosto kehotti hyödyntämään täysin nykyisiä mahdollisuuksia sekä kehittämään sisämarkkinaa huomioiden digitalisaation, tekoälyn, data- ja palvelutalouden kasvun, yhteenliitettävyyden sekä siirtymisen vihreämpään talouteen.

”Taloutemme on yhä riippuvaisempi palveluista, erityisesti digitaalisista palveluista. Tällä alueella meillä on kuitenkin vähiten kehittynyt yhteinen sisämarkkina. Meidän on sidottava aiempaa tehokkaammin sisämarkkinat, digitalisaatio ja teollisuuspolitiikka. Tämä tukee kasvua ja kilpailukykyä, ja luo sitä kautta työpaikkoja. Tämä on otettava myös yhdeksi kärkitavoitteeksi neuvoston viisivuotisohjelmaan, pääministeri Sipilä sanoi.

Eurooppa-neuvosto kiitti turvallisuuden ja puolustuksen alalla saavutettua merkittävää edistystä, ja totesi laajamittaisen sekä järjestelmällisen disinformaation levittämisen olevan akuutti haaste Euroopan demokraattisille järjestelmille.

”EU:n yhteisen puolustuksen nopea edistyminen Suomenkin ajamien tavoitteiden pohjalta on ollut erittäin positiivista. Haluamme myös tulevaisuudessa olla tämän sektorin aktiivinen edistäjä EU:ssa”, sanoi pääministeri Sipilä.

Lisäksi Eurooppa-neuvosto kiirehti ilmastomuutoksen vastaista työtä.

”EU:n on otettava ilmastojohtajuus ja kyettävä konkreettisiin tekoihin. Kokouksessa vaadin, että ilmaston lämpeneminen on pysäytettävä 1,5 asteeseen. Tämän lisäksi yhtenä mahdollisena toimena esitin hiilinielujen liittämistä osaksi päästökauppajärjestelmää”, pääministeri Sipilä kertoi.

Lisäksi EU-johtajat käsittelivät muuttoliikettä sekä rasismin ja muukalaisvihan torjuntaa. EU-johtajat vaihtoivat myös kokemuksiaan EU-kansalaiskeskusteluista eri jäsenmaissa. Keskusteluiden tarkoituksena oli kuulla kansalaisten huolenaiheita ja odotuksia EU:lta.

Lisätietoja: EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen, p. 0295 160 319, erityisavustaja (EU-asiat) Riikka Pakarinen, p. 040 580 0833 ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm, p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia