Koronavirus: valtioneuvoston  tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta sekä thl.fi

EU-johtajat osoittivat tukea pääministeri Maylle sekä Ukrainalle

Valtioneuvoston viestintäosasto 14.12.2018 2.02
Tiedote 608/2018

Brysselissä 13. joulukuuta kokoontuneet EU-maiden johtajat antoivat tukensa pääministeri Theresa Mayn pyrkimykselle saada maansa parlamentti hyväksymään EU:n kanssa neuvoteltu erosopimus. EU-johtajat käsittelivät myös Ukrainan tilannetta ja tuomitsivat Venäjän sotilaallisen voimankäytön. Lisäksi sovittiin, että EU:n seuraavaa monivuotista rahoituskehystä käsitellään seuraavan kerran päämiestasolla kesäkuussa 2019, ja että päätökseen pyritään Suomen puheenjohtajakaudella lokakuussa 2019.

Britannian pääministeri Theresa May kertoi myöhään illalla tilannearvionsa brexitistä, minkä jälkeen 27 EU-maan johtajat keskustelivat tilanteesta erillisessä EU-huippukokouksessa.

”Hyväksyimme päätelmät, joiden uskotaan vastaavan huoliin, joita pääministeri May esitti. Aiemmin neuvoteltua erosopimusta ja poliittista julistusta tulevasta suhteesta ei avata”, kertoi pääministeri Juha Sipilä.

Joulukuun Eurooppa-neuvosto käsitteli Kertšinsalmen ja Asovanmeren tilannetta ja ilmaisi vakavan huolensa Venäjän kansainvälisen oikeuden vastaisista toimista. EU-johtajat totesivat, että Venäjän sotilaallista voimankäyttöä ei voida mitenkään oikeuttaa, ja että merenkulun pitää olla vapaata Kertšinsalmessa. EU-johtajat toistivat, että EU ei edelleenkään tunnusta Krimin laitonta liittämistä Venäjään, ja on valmis toteuttamaan toimenpiteitä, joilla lujitetaan edelleen sen antamaa tukea, erityisesti konfliktista kärsivien Ukrainan alueiden avustamiseksi.

Lisäksi Eurooppa-neuvosto keskusteli ensimmäisen kerran EU:n seuraavasta pitkän aikavälin budjetista eli rahoituskehyksestä vuosille 2021 – 2027. Suomen mielestä ehdotettu kehyksen kokonaistaso on liian korkea. Tason pitäisi vastata mahdollisimman pitkälle nykyistä jäsenmaiden yhteistä BKTL-osuutta. Rahoituskehysneuvottelujen ratkaisevat vaiheet tulevat ajoittumaan Suomen puheenjohtajakaudelle syksyyn 2019.

”Olemme valmistautuneet puheenjohtajakauteemme huolella ja olemme valmiina saattamaan rahoituskehysneuvottelut maaliin sen aikana. Suurin huolenaiheemme on maaseudun kehittämiseen esitetyt suuret leikkaukset. Olemme valmiit kohdentamaan tähän lisää rahaa kehysten muilta sektoreilta. Alue- ja rakennepolitiikan osalta harva asutus on kansallinen erityispiirteemme, joka tulee huomioida vahvasti myös jatkossa”, pääministeri Sipilä sanoi.

”Olemme edistäneet voimalla myös budjetin uusia painotuksia. Lisäykset puolustusyhteistyöhön ja muuttoliikkeeseen ovat perusteltuja, samoin kuin lisärahoitus tutkimukseen ja innovaatioihin. Lisäksi ilmastorahoituksen kasvu on myönteistä. Haluamme myös vahvistaa ehdollisuutta rahoituksen vastaanottamisen ja jäsenmaassa tehtyjen toimien välillä. Tämä kytkeytyy erityisesti oikeusvaltioperiaatteeseen ja muuttoliikkeeseen, mutta myös yhteisten varojen käyttöön yleisemminkin”, pääministeri Sipilä sanoi.

Ennen EU-huippukokouksia pääministeri Juha Sipilä tapasi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskin sekä Romanian presidentti Klaus Iohannisin ja keskusteli heidän kanssaan tulevan vuoden ajankohtaisista EU-asioista. Romania toimii EU:n puheenjohtajamaana ennen Suomea, 1.1. alkaen.

Lisätietoja: EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen, p. 0295 160 319, erityisavustaja (EU-asiat) Riikka Pakarinen, p. 040 580 0833 ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm, p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia