Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Eurooppa-neuvostossa rahoituskehys ja strategian jalkauttaminen

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 18.10.2019 16.53
Tiedote 548/2019

Eurooppa-neuvoston toisena kokouspäivänä pääministeri Antti Rinne alusti keskustelun kahdesta keskeisestä asiasta: EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä sekä unionin uuden strategisen ohjelman jalkauttamisesta käytännön työksi.

Pääministeri Rinne esitteli EU-johtajille, miten Suomi on ensimmäisenä puheenjohtajamaana jalkauttanut kesäkuussa sovittua EU:n strategista ohjelmaa (2019 - 2024). Pääministeri Rinne keskittyi esityksessään neljään kokonaisuuteen, joissa kansalaiset odottavat tuloksia ja jotka edellyttävät jatkotoimia tulevalta komissiolta. Näitä teemoja ovat: oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, hybridiuhkien torjunta, kestävä kasvu ja EU:n globaali ilmastojohtajuus.

EU:n puheenjohtajamaana Suomi vie rahoituskehysneuvotteluja (2021-2027) eteenpäin, jotta Eurooppa-neuvosto voisi tavoitella sopua asiassa vuoden loppuun mennessä, kuten kesäkuun Eurooppa-neuvostossa sovittiin.

Pääministeri Rinne esitteli Eurooppa-neuvostolle puheenjohtajamaan näkemyksiä keskeisistä kysymyksistä. Näitä ovat muun muassa tulevan rahoituskehyksen kokonaistaso, keskeisten politiikka-alojen määrärahojen osuudet, ehdollisuudet sekä kehyksen rahoitus.

Puheenjohtajan tehtävänä on etsiä kompromisseja, jotka ovat lopulta kaikkien jäsenmaiden hyväksyttävissä. Kokonaistason osalta puheenjohtajamaan lähtökohta on komission esittämää tasoa alhaisempi lukuhaarukka. Keskeisten politiikka-alojen rahoitusta tulisi viedä tasapainoisempaan suuntaan, jossa maatalous- ja koheesiopolitiikan suhteellisia rahoitusosuuksia kasvatettaisiin uudellenkohdennuksin.

Uuden oikeusvaltiomekanismin perustaminen  osana rahoituskehyskokonaisuutta on puheenjohtajamaan keskeinen tavoite. Mekanismin tiettyihin yksityiskohtiin liittyviä epäselvyyksiä on saatu valmistelun kuluessa poistettua ja soveltamisalaa on selvennetty.

Tulevan rahoituskehyksen rahoittamiseksi esitettyjen nk uusien omien varojen osalta puheenjohtajamaa korosti jäsenmaiden tukea maksulle, joka perustuisi kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrään. Muille komission esittämille uusille omille varoille ei ole jäsenmaiden merkittävää tukea.

Eurooppa-neuvosto pyysi puheenjohtajamaata tekemään viimeistellyn ehdotuksen rahoituskehyksestä ennen joulukuun Eurooppa-neuvoston kokousta.

”Tänään toimme keskusteluun pyydettyjä numeroita, jotta voimme aloittaa konkreettiset neuvottelut. Tämänpäiväinen keskustelu oli hyvä aloitus. Puheenjohtajamaana Suomi toimii aktiivisesti löytääkseen ratkaisun, jonka jäsenmaat voivat hyväksyä. On syytä muistaa, että kyseessä on yksimielisyyttä vaativa asia”, sanoi pääministeri Rinne.

Eurooppa-neuvosto tuomitsi Turkin sotilasoperaation Pohjois-Syyriassa ja totesi sen aiheuttavan inhimillistä kärsimystä, haittaavan Isisin vastaista taistelua ja uhkaavan Europan turvallisuutta. EU vaatii Turkkia keskeyttämään sotilasoperaationsa, vetämään joukkonsa ja kunnioittamaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Eurooppa-neuvosto käsitteli myös Turkin laitonta poraustoimintaa Kyproksen talousvyöhykkeellä ja vahvisti solidaarisuutensa Kyprokselle.

Eurooppa-neuvosto totesi olevansa tyytyväinen YK:n vuoden 2019 ilmastohuippukokouksen tuloksiin kunnianhimon tason, toimien ja solidaarisuuden osalta.  EU-johtajat katsovat, että ilmastokriisi uhkaa olemassaoloamme ja edellyttää kunnianhimon tason nostamista ja ilmastotoimien lisäämistä sekä EU:ssa että kansainvälisellä tasolla. EU jatkaa sosiaalisesti reilun ja oikeudenmukaisen vihreään talouteen siirtymisen ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanon suunnannäyttäjänä. Eurooppa-neuvosto aikoo viimeistellä joulukuun kokouksessaan ohjeistuksensa ilmastonmuutosta koskevaa EU:n pitkän aikavälin strategiaa varten, jotta  strategia voidaan hyväksyä ja toimittaa ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristölle alkuvuodesta 2020.

Myös unionin laajentumiseen päätettiin palata myöhemmin.

Kaksipäiväisen Eurooppa-neuvoston aikana pääministeri Rinteellä oli kahdenkeskiset tapaamiset Ranskan presidentti Emmanuel Macronin, Espanjan pääministeri Pedro Sánchezin ja Bulgarian pääministeri Boiko Borissovin kanssa.

Lisätietoja: pääministerin EU-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto, p. 050 468 5949, erityisavustaja (EU-asiat) Pilvi-Elina Kupias, p. 0295 160 995, erityisavustaja (mediasuhteet) Dimitri Qvintus, p. 050 574 0956 ja EU- ja kv-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm, p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia

Tiedotteen yhtä lausetta on korjattu 28.10.2019 näin: 
Myös unionin laajentumiseen päätettiin palata joulukuun huippukokouksessa myöhemmin.

 
Sivun alkuun